Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Iltapäivällä kolmen aikaa se tapahtuu. Ruumiini huutaa armoa. Nouse jo seisomaan, lähde kävelemään, liiku edes jotenkin! Myös Jutta Saanila vaatii minua kuulemaan huudon.

Kuuntelen kehoani ja tunnustan: olet oikeassa. Olen istunut tietokoneen ääressä koko päivän.

Usein lähden kuitenkin vasta neljän-viiden maissa jumppaan. Töitä on jatkettava siihen asti, usein sen jälkeenkin. Vastaan kuitenkin kehoni huutoon melko nopeasti.

Saisinko armon kouluttaja Jutta Saanilalta, joka uusessa kirjassaan Kehon viisaus opettaa lukijaa tulkitsemaan ruumiinsa hiljaisiakin viestejä?

Moni meistä näet laiminlyö pahasti kehonsa avunpyynnöt.

Liikuntaa harrastavia – ja tietysti muitakin – Saanila neuvoo liikuttamaan ruumistaan tietoisesti.

1. Harjoittele herätessä. Aamuisin on hyvä hetki harjoitella kehon havainnointia. Kun olet avannut silmäsi, mitä keho sinulta pyytää? Venyttelyä, kyljen kääntämistä, nopeampaa nousemista pystyasentoon... Miksi? Jos keho tuntuu valmiiksi väsyneeltä, ehkä voit vielä antaa sille hetken lepoa, ainakin viikonloppuna.

2. Mikä sinua liikuttaa? Lähdetkö treenaamaan, koska haluat arvostaa itseäsi aiempaa enemmän vaiko siksi, että lihakset tuntuvat nauttivan liikunnasta? Syitä on olemassa kymmenittäin, oletko tietoinen omistasi? Ylikorostuneena liikunnasta voi kehittyä myös pakkomielle. Silloin tarve liikkua ei lähde omasta kehosta vaan muista, ulkoisista tekijöistä.

 3.  Kuuletko kutsun? Keho liikkuu jatkuvasti, jos ei muuten niin hengityksen voimasta. Voima, joka kutsuu kehoa liikkeisiin, on yleensä tiedostamaton. Useimmat huomaavat sen vasta, kun ovat istuneet liian pitkään tietokoneella. Mitä useammin kuuntelet kehosi tarpeita, sitä paremmaksi vuorovaikutus sinun ja ruumiisi välillä kehittyy.

4. Kuinka kohtelet kehoasi? Onko asenne omaa kehoa kohtaan arvostava vai onko ruumiisi sinulle vain työkalu tai väline muiden arvostuksen saamiseksi. Piiskaatko sitä, hellitkö sitä? Onko suoritusten mittaaminen tärkeämpää kuin kuin itse liikkuminen? Jos on, niin liikkuminen ei lähde kehon tarpeista, vaan sitä ohjaavat muut vaikuttimet.

5. Tunnista levon tarve! Huomaathan, milloin kehosi tarvitsee lepoa. Kun kehoa on rasitettu, siitä välittyy selkeitä tuntemuksia: tykytystä, vapinaa, kuumotusta, kipua... Silloin kehon pitää antaa levätä. Tauon merkitystä liikunnan keskellä voi verrata siihen, mitä ruuan laitossa haudutus merkitsee maulle. Tauko (= haudutus) saa sinut tuntemaan kaiken sen hyvän, mitä ruumiissasi liikunnan vuoksi tapahtuu.

6. Kerho valitsee liikuntansa. Kun kuuntelet tarkasti kehoa, tulet tehneeksi automaattisesti sitä, mitä keho eniten kaipaa. Jäykistyvä keho etsii ojentavia liikkeitä, kasaan painunut ryhti yrittää oikaista selkärankaa ja koukistuneet jalat hamuavat ojentelun perään. Voit auttaa itseäsi voimaan paremmin, kun kuulet kehon viestit.

Päätän herätä heti huomenna uudella tavalla.

Lähde: Jutta Saanila; Kehon viisaus – opi kuuntelemaan itseäsi (Minerva 2014).