Nyt nainen rasvahapoille! Kuva: Shutterstock
Nyt nainen rasvahapoille! Kuva: Shutterstock

Miten pitää aivot terveenä? Tutkimusten mukaan pääkopan sopiva rasittaminen, terveellinen ruokavalio ja hyvät elintavat viitoittavat tien aivojen onneen.

Ihmisaivot ovat edelleen tiedemiehille mysteeri. Vaikka päämme toimintaa on saatu viime aikoina selvitettyä yhä tarkemmin, moni asia on edelleen epäselvää. Kukaan ei edelleenkään tiedä esimerkiksi, miten Alzheimerin tauti voidaan parantaa tai minkä takia Parkinsonin tauti kulkee käsi kädessä dementian kanssa.

Jotain on kuitenkin onneksi saatu selville. The Guardian listasi viisi tapaa, joilla jokainen voi ylläpitää aivojensa terveyttä.

Nystyrät käyttöön

Mitä enemmän käytät päätäsi, sitä paremmin se toimii. Joidenkin tutkimusten mukaan kouluttautuminen vähentää riskiä sairastua dementiaan, mutta tätä yhteyttä on ollut vaikeaa todistaa vedenpitävästi.

Itsensä pitäminen fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti hyvässä kunnossa näyttää kuitenkin hälventävän muistisairauksien oireita. Päivittäisistä ristikoista, sudokuista, kävelylenkeistä ja jutustelutuoksioista ei siis ole aivojen kannalta ainakaan haittaa!

Välttele myrkkyjä

Ympäristössämme on paljon niin sanottuja hermomyrkkyjä, jotka vaurioittavat aivojamme. Nämä myrkyt voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan. Ensimmäiseen kuuluvat ympäristömyrkyt, kuten lyijy ja elohopea. Toiseen voidaan laskea päihteet nikotiinista kokaiiniin. Kolmantena tulevat reseptilääkkeet, kuten vakavan aknen hoitoon käytettävä Roaccutane.

Mitä vanhemmaksi aivot tulevat, sitä paremmin ne kestävät neuromyrkkyjen vaikutuksia. Tähän tietoon ei kuitenkaan kannata tuudittautua, koska päihteet vaikuttavat kielteisesti aivoista kypsimpiinkin.

Älykkyyttä purkista?

Kaikista lääkkeistä ei näytä olevan aivotoiminnalle haittaa. Päinvastoin. Esimerkiksi narkolepsian hoitoon käytettävän modafiniilin on huomattu vaikuttavan myönteisesti myös terveiden ihmisten aivoihin ja muistiin. Iso-Britanniassa lääkettä ovat alkaneet käyttää esimerkiksi tentteihin lukevat opiskelijat, koska se vie pois myös unentarpeen. Lääkkeen pitkäaikaisesta käytöstä ei kuitenkaan ole vielä tutkimustuloksia. Lisäksi Maailman Antidopingtoimisto WADA on määritellyt modafiniilin kielletyksi piristeeksi.

Veri virtaamaan

Tupakointi, korkea verenpaine, hoitamaton diabetes ja ylipaino saattavat aiheuttaa ongelmia verenkiertoelimistölle. Sen takia ne ovatkin hyvän aivotoiminnan arkkivihollisia. Huono verenkierto ja tukkeutuneet suonet estävät aivoja saamasta tärkeitä ravintoaineita ja happea. Jos siis haluaa hemmotella aivojaan, kannattaa lopettaa sauhuttelu, karistaa liikakilot ja alentaa stressitasoa.

Aivoruokaa

Omega-3 -rasvahapot sekä paljon B-, C-, D- ja E-vitamiineja sisältävät ruuat suojelevat aivoja. Mutta toimivatko ne dementiaa vastaan? Sitä on vaikea todistaa. Paljon hedelmiä, kasviksia ja hyviä rasvoja sisältävää ruokavaliota kannattaa kuitenkin kokeilla, koska sillä on paljon muitakin hyviä terveysvaikutuksia.

Lue myös:

Pätkiikö? 7 keinoa, joilla voit parantaa muistiasi

Tutkimus: Seksi tekee älykkääksi

Näin sinusta tulee luova – alle 10 minuutissa

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)