Suolisto on elimistön kuningatar, josta kannattaa pitää huolta.

Colourbox

Vatsavaivat eivät ole kaikkein viehättävin ongelma – mutta hyvin yleinen. Miltei jokaisen mahassa möyrii, kuplii tai korventaa jossain vaiheessa elämää.

Ihmisen ruuansulatusjärjestelmä on pitkä putki, joka muodostuu ruokatorvesta, mahalaukusta sekä ohut-, paksu- ja peräsuolesta. Se käsittelee ja kuljettaa ruuan ja siirtää ravintoaineet suolen limakalvon läpi verenkiertoon. Suolisto
toimii myös puskurina ulkopuolisia myrkkyjä vastaan. 

Kuulostaako yksinkertaiselta? Valitettavasti matkan varrelle mahtuu monta mutkaa.

Suomalaisista 5–7 prosenttia hakeutuu vuosittain hoitoon vatsavaivojen vuoksi, mutta arviolta puolella oireiden syy jää arvoitukseksi. He kärsivät niin sanotuista toiminnallisista vatsavaivoista.

– Toiminnallinen tarkoittaa, ettei oireelle löydetä varsinaista syytä. Joko sitä ei oikeasti ole tai emme osaa vielä tutkia sitä, kertoo gastroenterologi eli vatsasairauksien erikoislääkäri Sami
Mustajoki
Tampereen yliopistollisesta  sairaalasta.

Vaaratonta vai ei?

Vaikka yleisiä ja kiusallisia ovatkin, suuri osa vatsavaivoista on
onneksi myös vaarattomia ja ohimeneviä. Siksi on vaikea antaa ehdotonta ohjetta siihen, milloin täytyy marssia lääkäriin.

– Akuuttia vatsakipua, joka ei ole perinteinen vatsatauti oksenteluineen ja ripuleineen, ei kannata kauan potea. Lääkärissä on hyvä käydä myös, jos kivut ovat toistuvia:
vatsaan sattuu esimerkiksi aina ruokailun jälkeen, Mustajoki
kertoo.

Ja jos vatsavaivoihin liittyy nielemisvaikeuksia, ripulia, ummetusta, verta ulosteessa, laihtumista tai anemiaa, ovat jatkoselvittelyt ehdottomasti tarpeen.

Naisen ei välttämättä ole helppo erottaa, milloin vatsakipu liittyy
gynekologisiin ja milloin suolistoperäisiin vaivoihin. Usein syy
selviää vasta, kun molemmat vaihtoehdot on tutkittu. Yleensä gynekologisiin kipuihin liittyy vuotoa tai ne esiintyvät tietyssä kuukautiskierron vaiheessa, kuten ovulaation aikaan.

Elimistön kuningatar

Suolisto on ainut elin, joka voi toimia ilman aivojen apua. Siksi suolistoa kutsutaan joskus toisiksi aivoiksi. 

Suoliston limakalvo poimuineen ja lisäkkeineen on pinta-alaltaan
jalkapallokentän kokoinen, mikä tekee siitä suurimman kosketuspinnan ihmisen ja ympäristön välillä. Suoliston sisällä elää puolitoista kiloa painava bakteerikanta, joka on ainutlaatuinen jokaisella ihmisellä.

Tekniikan lisensiaatti, ravitsemusasiantuntija Paula Heinonen
kirjoittaa ja luennoi terveellisen ruokavalion vaikutuksista ihmiskehoon. Hän toteaa, että vatsan ja suoliston toiminta on
edelleen tabu. Noloina pidetyistä vaivoista ei puhuta tarpeeksi.

Heinosen mielestä suolisto on elimistön kuningatar, jota valitettavan usein kohdellaan kaltoin.

– Suoliston vaikutus ei ole koskaan paikallinen. Suolistossa sijaitsevat immuunipuolustuksen juuret, ja se vaikuttaa muun muassa hormonitoimintaan ja aina aivoihin saakka.

Parhaiten suolistostaan voi pitää huolta omilla valinnoillaan. Niin tylsää kuin terveellisistä elintavoista onkin saarnata, vatsan hyvinvoinnin kannalta ne ovat kaiken A ja O. Fiksu kuningatar ansaitsee parasta!

Syö pakki terveeksi

  • Vältä prosessoituja ja runsaasti säilöntäaineita sisältäviä tuotteita. Suosi luonnollista, käsittelemätöntä ruokaa.
  • Vaihda valkoiset jauhot täysjyvään. Jos arvelet saavasi liian vähän kuitua, voit käyttää kuitulisiä.
  • Juo 1,5–2 litraa vettä päivässä. Älä juo aterioiden yhteydessä suuria määriä, sillä se saattaa haitata ruuansulatusta.
  • Syö päivittäin 5–6 kourallista erivärisiä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.
  • Älä unohda hyviä rasvoja, kuten kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä.
  • Vähennä alkoholin ja kahvin litkimistä.
  • Syö päivittäin hyvää valkuaista, kuten palkokasveja, kalaa tai vaaleaa lihaa.
  • Ole varovainen mausteiden kanssa. Eniten ongelmia aiheuttavat mustapippuri, chilipippuri, sinapinsiemen ja mausteneilikka.

Lähde: Paula Heinonen: Vihdoinkin hyvä olo – suolisto kuntoon ruokavalion avulla, Gummerrus 2006.