Suolisto on elimistön kuningatar, josta kannattaa pitää huolta.

Colourbox

Vatsavaivat eivät ole kaikkein viehättävin ongelma – mutta hyvin yleinen. Miltei jokaisen mahassa möyrii, kuplii tai korventaa jossain vaiheessa elämää.

Ihmisen ruuansulatusjärjestelmä on pitkä putki, joka muodostuu ruokatorvesta, mahalaukusta sekä ohut-, paksu- ja peräsuolesta. Se käsittelee ja kuljettaa ruuan ja siirtää ravintoaineet suolen limakalvon läpi verenkiertoon. Suolisto
toimii myös puskurina ulkopuolisia myrkkyjä vastaan. 

Kuulostaako yksinkertaiselta? Valitettavasti matkan varrelle mahtuu monta mutkaa.

Suomalaisista 5–7 prosenttia hakeutuu vuosittain hoitoon vatsavaivojen vuoksi, mutta arviolta puolella oireiden syy jää arvoitukseksi. He kärsivät niin sanotuista toiminnallisista vatsavaivoista.

– Toiminnallinen tarkoittaa, ettei oireelle löydetä varsinaista syytä. Joko sitä ei oikeasti ole tai emme osaa vielä tutkia sitä, kertoo gastroenterologi eli vatsasairauksien erikoislääkäri Sami
Mustajoki
Tampereen yliopistollisesta  sairaalasta.

Vaaratonta vai ei?

Vaikka yleisiä ja kiusallisia ovatkin, suuri osa vatsavaivoista on
onneksi myös vaarattomia ja ohimeneviä. Siksi on vaikea antaa ehdotonta ohjetta siihen, milloin täytyy marssia lääkäriin.

– Akuuttia vatsakipua, joka ei ole perinteinen vatsatauti oksenteluineen ja ripuleineen, ei kannata kauan potea. Lääkärissä on hyvä käydä myös, jos kivut ovat toistuvia:
vatsaan sattuu esimerkiksi aina ruokailun jälkeen, Mustajoki
kertoo.

Ja jos vatsavaivoihin liittyy nielemisvaikeuksia, ripulia, ummetusta, verta ulosteessa, laihtumista tai anemiaa, ovat jatkoselvittelyt ehdottomasti tarpeen.

Naisen ei välttämättä ole helppo erottaa, milloin vatsakipu liittyy
gynekologisiin ja milloin suolistoperäisiin vaivoihin. Usein syy
selviää vasta, kun molemmat vaihtoehdot on tutkittu. Yleensä gynekologisiin kipuihin liittyy vuotoa tai ne esiintyvät tietyssä kuukautiskierron vaiheessa, kuten ovulaation aikaan.

Elimistön kuningatar

Suolisto on ainut elin, joka voi toimia ilman aivojen apua. Siksi suolistoa kutsutaan joskus toisiksi aivoiksi. 

Suoliston limakalvo poimuineen ja lisäkkeineen on pinta-alaltaan
jalkapallokentän kokoinen, mikä tekee siitä suurimman kosketuspinnan ihmisen ja ympäristön välillä. Suoliston sisällä elää puolitoista kiloa painava bakteerikanta, joka on ainutlaatuinen jokaisella ihmisellä.

Tekniikan lisensiaatti, ravitsemusasiantuntija Paula Heinonen
kirjoittaa ja luennoi terveellisen ruokavalion vaikutuksista ihmiskehoon. Hän toteaa, että vatsan ja suoliston toiminta on
edelleen tabu. Noloina pidetyistä vaivoista ei puhuta tarpeeksi.

Heinosen mielestä suolisto on elimistön kuningatar, jota valitettavan usein kohdellaan kaltoin.

– Suoliston vaikutus ei ole koskaan paikallinen. Suolistossa sijaitsevat immuunipuolustuksen juuret, ja se vaikuttaa muun muassa hormonitoimintaan ja aina aivoihin saakka.

Parhaiten suolistostaan voi pitää huolta omilla valinnoillaan. Niin tylsää kuin terveellisistä elintavoista onkin saarnata, vatsan hyvinvoinnin kannalta ne ovat kaiken A ja O. Fiksu kuningatar ansaitsee parasta!

Syö pakki terveeksi

  • Vältä prosessoituja ja runsaasti säilöntäaineita sisältäviä tuotteita. Suosi luonnollista, käsittelemätöntä ruokaa.
  • Vaihda valkoiset jauhot täysjyvään. Jos arvelet saavasi liian vähän kuitua, voit käyttää kuitulisiä.
  • Juo 1,5–2 litraa vettä päivässä. Älä juo aterioiden yhteydessä suuria määriä, sillä se saattaa haitata ruuansulatusta.
  • Syö päivittäin 5–6 kourallista erivärisiä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.
  • Älä unohda hyviä rasvoja, kuten kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä.
  • Vähennä alkoholin ja kahvin litkimistä.
  • Syö päivittäin hyvää valkuaista, kuten palkokasveja, kalaa tai vaaleaa lihaa.
  • Ole varovainen mausteiden kanssa. Eniten ongelmia aiheuttavat mustapippuri, chilipippuri, sinapinsiemen ja mausteneilikka.

Lähde: Paula Heinonen: Vihdoinkin hyvä olo – suolisto kuntoon ruokavalion avulla, Gummerrus 2006.

Astma ei ole este kovallekaan treenaamiselle, todistaa fysioterapeuttiopiskelija Tea Ahonen, 41. 

”Kolme vuotta sitten huomasin, että minun oli vaikea hengittää lenkillä. Kurkussani oli kuristava tunne ja rintakehääni painoi. Hengitys oli raskasta eikä meinannut tasaantua mäkijuoksun jälkeen. Olin juossut yksitoista vuotta ja treenasin neljästä kuuteen kertaan viikossa, joten ymmärsin nopeasti, että jokin on vialla. Lääkäri diagnosoi oireeni keskivaikeaksi astmaksi.

Kun luulin, että joudun luopumaan juoksusta, sydäntäni ahdisti ja oloni oli haikea. Olen aina rakastanut juoksemista. Se on paras tapa saada päivän liikunta-annos. Kun jalat ovat kevyet ja askel nousee, juoksu antaa vapauden tunteen. Flow-tilassa tunnen, että voisin juosta loputtomasti.

Lopettamisen sijaan päätin, että opettelen kuuntelemaan kehoani ja löydän oikean tavan juosta. Kun astmaani lopulta löytyi sopiva lääkitys ja hengitystieni rauhoittuvat, lähdin taas lenkille.

”En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.”

Kannan kännykkää ja astmapiippua aina mukanani vyölaukussa tai juoksurepussa. Jos unohdan ne, minun on käännyttävä takaisin. Jos hengittäminen alkaa tuntua hankalalta, otan lääkettä ja juoksen loppumatkan rauhallisemmin tai kävelen. Puoli tuntia ennen kovaa treeniä otan avaavan lääkkeen.

Lääkärini on onneksi ollut alusta saakka motivoiva ja korostanut, että voin jatkaa liikkumista. Ainoastaan pakkasella juoksen sisällä juoksumatolla, koska kylmässä ja kosteassa saan helpoiten oireita.

Nykyään tiedän pikaisesti, koska kannattaa hidastaa: jos juoksu ei kulje tai hengitykseni muuttuu pinnalliseksi. En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.

Kesäkuussa juoksin Rukalla 82 kilometriä ongelmitta. Piippu kulki mukanani repussa. Otin suorituksen aikana useamman kerran lääkettä. Olin luvannut itselleni, että jos keuhkoni alkaisivat oireilla, jättäisin leikin kesken. Terveys on tärkeintä.

Kun pääsin 15 tunnin jälkeen maaliin, fiilikseni oli sanoinkuvaamaton. Tein sen! Astmani voi paremmin, kun liikun. Rasitus tekee sopivassa määrin keuhkoilleni vain hyvää.”

Joka kymmenes suomalainen kärsii astmasta

  • Astma oireilee usein yskänä ja hengenahdistuksena, ja hoitamattomana se altistaa toistuville hengitystietulehduksille. 
  • Äärimmäisen harvat sairaudet ovat sellaisia, joihin liikunta ei auttaisi. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan liikunnan hyödyt ovat kiistattomia myös astmapotilaille. 
  • Kestävyysurheilu vähentää keuhkoputkien limakalvojen tulehtumisalttiutta. Ennen harrastuksen aloittamista on kuitenkin aina mietittävä ammattilaisen kanssa, kuinka laji sopii osaksi astman hoitoa. Kannattaa aloittaa kuitenkin varovasti, ja astmapiippua on aina pidettävä mukana.

 

Kombutsabuumi on rantautunut kunnolla nyt Suomeenkin. Tosifanit valmistavat sitä itse kotona.

”Kevyesti pirskahtelevaa. Raikasta ja puhdasta. Aavistus inkivääriä ja vihreää teetä.”

Näin Linda Hackman kuvailee suosikkijuomansa kombutsan makua. Pahaakin kombutsaa hän juonut joskus, mutta yleensä hän nauttii ensiluokkaista kombutsaa. Tuota ikiaikaista teejuomaa, jota hän valmistaa säännöllisesti kotonaan.

Helsinkiläinen Linda, 33, innostui kombutsasta viitisen vuotta sitten. Hän oli lueskellut aiheesta ensin kotona. Sitten hän päätyi erikoisruokia myyvään liikkeeseen, jossa hän jutteli kombutsasta myyjän kanssa.

– Sain myyjältä tämän oman kombutsasienen ja pääsin tekemään juomaa itse. Siitä asti olen käyttänyt tätä alkuviljelmää kombutsan valmistamisessa sekä antanut sieniä muillekin.

Kombutsaa kutsutaan myös terveysjuomaksi, jonka nimeen on vannottu jo vuosikymmenten ajan. Aiemmin sitä kutsuttiin volgansienijuomaksi. Juoman käyminen tapahtuu alkuviljelmän eli sienen avulla. Klönttimäiset hiivasienet kasvattavat kerroksiaan ja ovat jaettavissa kuin taikinajuuret, joita on kiva antaa kavereille.

”Kesällä juoma valmistuu nopeammin”

Yleensä Linda käyttää kombutsassaan vihreää tai valkoista teetä.

– Monet käyttävät myös mustaa teetä, mutta se ei sovi herkälle vatsalleni. Ja koska haluan kombutsani maistuvan voimakkaalta, käytän tavallista sokeria. Jotkut tykkäävät palmu- ja kookossokerista.

Kun Linda valmistaa teen, hän tekee sen puhtaassa kulhossa ja lisää siihen sokerin. Litraan teetä liukenee noin sata grammaa sokeria.

Sen jälkeen hän viilentää teen huoneenlämpöiseksi. Hän kaataa teen kolmen–neljän litran lasikulhoihin, jotka hän on peittänyt harsolla ja laittaa kulhot pimeään kaappiin. Tästä kombosta kombutsa saa simamaisen makunsa sekä luonnollisia probiootteja.

– Useimmiten minulla on samaan aikaan kaksi–kolme purkkia, joissa kombutsajuomani valmistuvat. Nyrkkisääntönä on, että juomasta kymmenesosa on vanhaa nestettä. Kesällä juoma valmistuu nopeammin, kun taas talvella se käy hitaammin ja makukin on jotenkin raikkaampi.

Nykyään kaupoissa ja terveysruokaan erikoistuvissa ravintoloissakin on tarjolla kombutsaa. Lindan mukaan ne ovat usein hiilihappoisempia ja makeampia kuin hänen omat juomansa.

– En pysty syömään maitotuotteita enkä halua syödä probiootteja purkista, joten juon kombutsaa päivittäin muutaman desin. Tykkään etikkamaisesta, ärjymmästä kombutsasta, ja uskon, että sillä on vaikutuksia muun muassa vatsantoimintaani.

”En pysty syömään maitotuotteita enkä halua syödä probiootteja purkista, joten juon kombutsaa päivittäin muutaman desin.”

Linda uskoo muidenkin käymisteitse valmistettujen eli fermentoitujen ruokien terveyshyötyihin, varsinkin suoliston toiminnan tasapainottajina. Tosikäyttäjien keskuudessa ei tunnu olevan vaivaa, jota superjuoma ei parantaisi. Muut kombutsaintoilijat kertovat, että juoma muun muassa vahvistaa hiuksia, alentaa verenpainetta ja ennen kaikkea piristää. Teejuomassa on kofeiinia, joten se saattaa suurina annoksina virkistää liikaakin kofeiiniherkkiä ihmisiä.

– Huomaan vatsastani, muun muassa ruuansulatuksesta, jos en ole vaikkapa matkalla saanut kombutsaa pariin päivään, Linda sanoo.

Hän itse antaa kombutsan käydä useamman viikon maun vuoksi, vaikka juoma valmistuu helposti kymmenessä päivässäkin. Valmiin juoman hän maustaa usein inkiväärillä tai muilla mausteilla. Jotkut käyttävät lisäsokeria pullottamisvaiheessa. Kombutsasieni käyttää teehen lisätyn sokerin ravinnokseen: maustamaton kombutsa ei maistu makealta, koska sokeri on haihtunut käymisprosessissa. Mitä pidempään sen antaa käydä, sitä hapokkaampaa se on.

Kombutsasta on tehty vielä vasta vähän tutkimuksia, vaikka juomaa on nautittu maailmassa joidenkin lähteiden mukaan tuhansia vuosia. Sen sijaan vihreää teetä on tutkittu enemmän ja todistetusti vihreä tee auttaa muun muassa painonhallinnassa ja verensokeriongelmissa.

 Lindan mukaan kombutsan valmistuksen ehdoton sääntö liittyy puhtauteen. Sieneen kasvaa helposti hometta, jos kombutsaa tekee likaisissa astioissa.
Lindan mukaan kombutsan valmistuksen ehdoton sääntö liittyy puhtauteen. Sieneen kasvaa helposti hometta, jos kombutsaa tekee likaisissa astioissa.

 

Kombutsaa suoraa hanasta

Käymisteitse valmistetussa juomassa saattaa olla prosentteja, kuten simassakin. Mutta alkoholipitoisuus jää Lindan mukaan alle yhden prosentin. Jotkut ulkomailla kombutsaa nauttineet ovat kertoneet, että ensimmäisellä kerralla kombutsa on aiheuttanut pienen hiprakan.

Ulkomailla Linda on törmännyt todelliseen kombutsabuumiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hän on juonut kombutsaa, jota tarjoillaan suoraan hanasta. Kombutsaa on siellä jopa kahvilajätti Starbucksin valikoimissa.

– Suomessakin kombutsasta on tullut entistä suositumpaa. Siitä kysellään paljon Facebookin ryhmissä ja sitä näkee paljon enemmän terveyskaupoissa. Jotkut saattavat kasvattaa sienen kaupan valmiista kombutsajuomasta ja olen nähnyt myös valmiita kombutsan aloituspakkauksia.

Hän on huomannut, että kombutsaa suosivat monenlaiset ihmiset. Yhteen ryhmään kuuluvat ”hippityypit”, toiseen ”ruokahifistelijät”, Linda kuvailee. Hän itse kertoo maistelevansa mielellään paljon myös viinejä, joten kombutsan nauttiminen kuuluu luonnollisena osana hänen elämäänsä.