Suolisto on elimistön kuningatar, josta kannattaa pitää huolta.

Colourbox

Vatsavaivat eivät ole kaikkein viehättävin ongelma – mutta hyvin yleinen. Miltei jokaisen mahassa möyrii, kuplii tai korventaa jossain vaiheessa elämää.

Ihmisen ruuansulatusjärjestelmä on pitkä putki, joka muodostuu ruokatorvesta, mahalaukusta sekä ohut-, paksu- ja peräsuolesta. Se käsittelee ja kuljettaa ruuan ja siirtää ravintoaineet suolen limakalvon läpi verenkiertoon. Suolisto
toimii myös puskurina ulkopuolisia myrkkyjä vastaan. 

Kuulostaako yksinkertaiselta? Valitettavasti matkan varrelle mahtuu monta mutkaa.

Suomalaisista 5–7 prosenttia hakeutuu vuosittain hoitoon vatsavaivojen vuoksi, mutta arviolta puolella oireiden syy jää arvoitukseksi. He kärsivät niin sanotuista toiminnallisista vatsavaivoista.

– Toiminnallinen tarkoittaa, ettei oireelle löydetä varsinaista syytä. Joko sitä ei oikeasti ole tai emme osaa vielä tutkia sitä, kertoo gastroenterologi eli vatsasairauksien erikoislääkäri Sami
Mustajoki
Tampereen yliopistollisesta  sairaalasta.

Vaaratonta vai ei?

Vaikka yleisiä ja kiusallisia ovatkin, suuri osa vatsavaivoista on
onneksi myös vaarattomia ja ohimeneviä. Siksi on vaikea antaa ehdotonta ohjetta siihen, milloin täytyy marssia lääkäriin.

– Akuuttia vatsakipua, joka ei ole perinteinen vatsatauti oksenteluineen ja ripuleineen, ei kannata kauan potea. Lääkärissä on hyvä käydä myös, jos kivut ovat toistuvia:
vatsaan sattuu esimerkiksi aina ruokailun jälkeen, Mustajoki
kertoo.

Ja jos vatsavaivoihin liittyy nielemisvaikeuksia, ripulia, ummetusta, verta ulosteessa, laihtumista tai anemiaa, ovat jatkoselvittelyt ehdottomasti tarpeen.

Naisen ei välttämättä ole helppo erottaa, milloin vatsakipu liittyy
gynekologisiin ja milloin suolistoperäisiin vaivoihin. Usein syy
selviää vasta, kun molemmat vaihtoehdot on tutkittu. Yleensä gynekologisiin kipuihin liittyy vuotoa tai ne esiintyvät tietyssä kuukautiskierron vaiheessa, kuten ovulaation aikaan.

Elimistön kuningatar

Suolisto on ainut elin, joka voi toimia ilman aivojen apua. Siksi suolistoa kutsutaan joskus toisiksi aivoiksi. 

Suoliston limakalvo poimuineen ja lisäkkeineen on pinta-alaltaan
jalkapallokentän kokoinen, mikä tekee siitä suurimman kosketuspinnan ihmisen ja ympäristön välillä. Suoliston sisällä elää puolitoista kiloa painava bakteerikanta, joka on ainutlaatuinen jokaisella ihmisellä.

Tekniikan lisensiaatti, ravitsemusasiantuntija Paula Heinonen
kirjoittaa ja luennoi terveellisen ruokavalion vaikutuksista ihmiskehoon. Hän toteaa, että vatsan ja suoliston toiminta on
edelleen tabu. Noloina pidetyistä vaivoista ei puhuta tarpeeksi.

Heinosen mielestä suolisto on elimistön kuningatar, jota valitettavan usein kohdellaan kaltoin.

– Suoliston vaikutus ei ole koskaan paikallinen. Suolistossa sijaitsevat immuunipuolustuksen juuret, ja se vaikuttaa muun muassa hormonitoimintaan ja aina aivoihin saakka.

Parhaiten suolistostaan voi pitää huolta omilla valinnoillaan. Niin tylsää kuin terveellisistä elintavoista onkin saarnata, vatsan hyvinvoinnin kannalta ne ovat kaiken A ja O. Fiksu kuningatar ansaitsee parasta!

Syö pakki terveeksi

  • Vältä prosessoituja ja runsaasti säilöntäaineita sisältäviä tuotteita. Suosi luonnollista, käsittelemätöntä ruokaa.
  • Vaihda valkoiset jauhot täysjyvään. Jos arvelet saavasi liian vähän kuitua, voit käyttää kuitulisiä.
  • Juo 1,5–2 litraa vettä päivässä. Älä juo aterioiden yhteydessä suuria määriä, sillä se saattaa haitata ruuansulatusta.
  • Syö päivittäin 5–6 kourallista erivärisiä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.
  • Älä unohda hyviä rasvoja, kuten kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä.
  • Vähennä alkoholin ja kahvin litkimistä.
  • Syö päivittäin hyvää valkuaista, kuten palkokasveja, kalaa tai vaaleaa lihaa.
  • Ole varovainen mausteiden kanssa. Eniten ongelmia aiheuttavat mustapippuri, chilipippuri, sinapinsiemen ja mausteneilikka.

Lähde: Paula Heinonen: Vihdoinkin hyvä olo – suolisto kuntoon ruokavalion avulla, Gummerrus 2006.

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat.