Ruokaan liittyy monia ristiriitaisia tunteita, kuten syyllisyyttä ja nautintoa. Kuva: Colourbox
Ruokaan liittyy monia ristiriitaisia tunteita, kuten syyllisyyttä ja nautintoa. Kuva: Colourbox

Nykypäivänä moni nainen puhuu kaloreista kuin pahimmista vihollisistaan. Milloin ruualla pelaaminen muuttuu syömishäiriöksi?

Jokin aika sitten ruokapakkauksiin ilmestyi selkeitä  GDA-laatikoita, jotka kertovat yhdellä silmäyksellä, paljonko annoksessa on kaloreita ja miten suuren osan päivän energiantarpeesta annos kattaa. Asiantuntijat kehuivat, kuinka helppoa on nyt syödä oikein.

Onhan asia niinkin. Mutta samalla yhä yksityiskohtaisemmaksi muuttuva ravitsemustieto voi aiheuttaa sen, että ruokaa ruvetaan ajattelemaan vain lihomisen kannalta. Kun joka puolella toitotetaan keveyttä ja terveellisyyttä, syömistään alkaa kytätä suurennuslasilla – oli ylipainoinen tai ei.

Välillä unohtuu, että kalorit ovat keholle välttämätöntä polttoainetta. Eivät vihollisia, joista täytyy päästä kiireesti eroon.

Kaikki kontrollissa

Nykyään tankataan yhä harvemmin puhtaasti nälkään. Syömiseen liittyy vastakohtaisia tunteita, nautintoa ja syyllisyyttä, ja päälle vielä eettisiä kysymyksiä. Moni syö lohduksi ja suruunsa.

Negatiivinen suhtautuminen ruokaan on uusi ilmiö. Ennen ravinnosta oli pula, ja jokainen muru käytettiin ilolla hyväksi.  Ylipainosta tuli ongelma vasta, kun ruuan hinta laski länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen.

– Ihmiskeho on rakennettu toimimaan sillä periaatteella, että ruokaa on liian vähän. Kaikki energia otetaan talteen, mutta kehossa ei ole järjestelmää, jolla päästään eroon ylimääräisestä energiasta, syömishäiriöitä tutkinut lääkäri Anna Keski-Rahkonen sanoo.

Syömisen tekee ahdistavaksi ihanteiden ja todellisuuden välinen epäsuhta. Laihtuminen on vaikeaa, mutta samalla ihailemme barbie¬maista vartaloa. Syyllisyyttä aiheuttaa myös tapa, jolla tietoa annetaan. Psykologi Pia Charpentier on huomannut, että laihdutus- ja terveysvalistuksessa on usein tunteellinen ja moralistinen sävy. Lihavuus on kuin rikos, jolla aiheutetaan kuluja yhteiskunnalle.

Tarve kontrolloida syömistä voi kertoa siitä, että ruoka on alkanut edustaa ihmiselle jotain suurempaa. Moni laihduttaja ja syömishäiriöinen kokee, että kun syöminen on hallinnassa, koko elämä on hallinnassa.

– Paha olo on usein hyvin abstrakti tunne. Sen sijaan on paljon konkreettisempi ongelma, syökö porkkanaa vai pullaa, Charpentier toteaa.

Kaltevalla pinnalla

Mielikuvissamme syömishäiriöinen on luurangonlaiha anorektikko. Raja häiriintyneen ja normaalin syömisen välillä on kuitenkin häilyvämpi.

Syömishäiriöitä on eriasteisia, ja normaaliin syömiseenkin kuuluu ajoittainen ylensyönti jouluna tai ruotsinlaivan buffetissa. Häiriintyneessä syömisessä ruokailun rytmi tempoilee ja ihminen laihduttaa kepulikonsteilla. Suhde ruokaan voi olla ahdistunut, mutta paino pysyy normaalina. Ollaan kaltevalla pinnalla, vaikka vielä ei ole kyse sairaudesta.

Syömishäiriöksi tilanne muuttuu, jos syömisen tarkkailu ottaa vallan ja alkaa häiritä arkea: opiskelua, työtä, ihmissuhteita. Keski-Rahkonen muistuttaa, että moni syö kaoottisesti olematta sairas. Jos datanörtti mättää yöllä pizzaa ja limua, ei hänellä välttämättä ole syömishäiriötä. Elämän rytmi vain on huono.

Charpentier uskoo, että syömiseen liittyvä ahdistus on lisääntynyt. 70–80 prosenttia naisista laihduttaa jossain vaiheessa elämäänsä, ja yhtä moni on tyytymätön kehoonsa

Vakavasta syömishäiriöstä kärsii noin kaksi prosenttia väestöstä. Arviot lievempien syömishäiriöiden määristä vaihtelevat, mutta joka tapauksessa puhutaan kymmenistä prosenteista.

Useammin kyseessä on naisten ongelma, mutta ei se harvinaista ole miehilläkään.

– Miehille on ehkä tyypillisempää ortorektisuus, jossa tavoitellaan pitkää ikää ja terveyttä. Naisilla se on enemmän ulkonäkökysymys, Charpentier sanoo.

Mikä on tarpeellista?

Onko terveellinen syöminen sitten niin vaikeaa, että meidän täytyy tietää tarkalleen joka annoksen kalorimäärä? Keski-Rahkosen mielestä tavallinen ihminen ei tällaisesta valistuksesta hyödy. Syömisen rajoittamista paremmin painonhallinnassa toimisi luonnollinen liikunnan lisääminen.

– Kaupungit pitäisi suunnitella sellaisiksi, että arkiliikunnasta tulisi automaattista. Tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi lasten ja nuorten painonhallinnassa laihduttaminen on huono keino. Enemmän apua on siitä, että vähennetään tv:n katselua tai hankitaan perheeseen koira.

Charpentier toivoo, että ravitsemustietoa annettaisiin neutraalisti ja ihmisiä kannustettaisiin kuuntelemaan omaa kehoaan. Silloin ei tulisi tarvetta rääkätä itseään liikunnalla, nälällä tai ahmimalla. Asiantuntijoiden neuvoja ei pidä tulkita kuin jumalansanaa. Jos ohjeesta tulee paha olo, se ei sovi itselle.

Tavalliselle ihmiselle riittää lautasmalli-tyyppinen tieto. Sellainen, jota noudattaakseen ei tarvitse pinnistellä ja käyttää tuntitolkulla aikaa.

– Syöminen on ihana ja tärkeä sosiaalinen tapahtuma, mutta arjessa se on kuitenkin vain keino tankata energiaa, jotta jaksamme elää: tehdä töitä, nähdä ystäviä ja harrastaa, Charpentier miettii.

Salaatista tulee aivojen BFF, kun siitä tekee rasvaisen hyvien öljyjen avulla.

Kasa mauttomia salaatinlehtiä, kurkkua ja tomaattia sekä pari suikaletta kuivaa kanaa – sellainenhan se on, lounassalaatti nimittäin, eikö vaan?

Monille ajatus salaatista lounaana saati päivällisenä tuntuu mälsältä: salaatti on helposti mauton, eikä mahakaan oikeasti tule täyteen. Keveytensä vuoksi se usein houkuttelee, mutta jää silti ankeuden takia väliin.

Todellisuudessa ongelmana ei ole itse salaatti vaan sen kokoaminen: salaatista voi saada terveellisen ja toimivan työevään sekä herkullisen illallisenkin, kun ainekset kokoaa oikein.

Huffington Post kertoo, että hyvänä lounaana toimimisen lisäksi salaatti voi olla superruokaa myös aivoille. Mutta nyt ei haeta sitä tavallista, jäävuorisalaattipohjaista ja muutamalla tomaatinviipaleella höystettyä salaattia, vaan ”valtavaa, rasvaista salaattia”.

Jos päivän aikana syö yhden ison salaatin, jossa on kunnolla mukana oikeita vihanneksia, proteiinia ja hyviä rasvoja, aivot kiittävät. Kuten Aivoliittokin kertoo, aivot todella arvostavat erityisesti hyviä rasvoja: määrän lisäksi myös laatu on tärkeää, koska aivoista jopa noin 60 prosenttia on rasvaa.

Jos haluat salaatin avulla helliä sekä kroppaa että aivoja, kokoa iso, rasvaisen salaatti tähän tapaan:

  1. Valitse pohjaksi muuta lehtivihreää kuin jäävuorisalaattia. Se kaikista tavallisin salaattipohja on paitsia mauton, myös vähemmän ravintorikas kuin moni muu sen sukulainen. Erinomainen trio on esimerkiksi kaali, pinaatti ja rucola, jotka sisältävät muun muassa rautaa, kalsiumia ja magnesiumia.
  2. Lisää pohjan kaveriksi mahdollisimman paljon erilaisia kasviksia ja hyviä proteiineja. Vain taivas on luovuuden kanssa rajana: kokeile erilaisia vihanneksia, joiden et voinut edes kuvitella sopivan salaattiin, ja vaihda tavalliset kanasuikaleet vaikkapa loheen. Hyviä rasvoja – ja samalla erinomaisia lisukkeita – saa esimerkiksi ripottelemalla salaatin päälle pähkinöitä tai pilkkomaan sekaan avocadon.
  3. Älä unohda öljyä – mutta älä myöskään valitse ihan mitä tahansa. Paras valinta öljyksi, jota vaikkapa sekoittaa salaatin sekaan tai josta tehdä oma salaatinkastike, on extra-neitsytoliiviöljy: sitä ei ole prosessoitu, mikä tekee siitä terveellisemmän ja paremman vaihtoehdon prosessoiduille öljyille. Hyvää rasvaa lisäämällä vihanneksien ja salaatin muiden huippuainesten ravintoaineet imeytyvät paremmin, jolloin esimerkiksi rasvaliukoiset vitamiinit ja muut ravinteet pääsevät tukemaan aivojen toimintaa.

Hyvinvointivaikuttajat pyörittelevät nyt Instagram-kuviinsa rasvapallosia. 

Vuodenvaihde lähestyy, ja sen mukana laihdutustrendit.

Tiukat kitudieetit ovat olleet epämuodikkaita jo jonkin aikaa, mutta silti uusin laihduttajien trendiherkku kuulostaa aavistuksen yllättävältä. Women's Health -hyvinvointilehti uutisoi, että fat balls, suoraan suomeksi käännettynä rasva- tai läskipallot, ovat nyt trendikkäistä trendikkäin välipala laihduttajalle. 

Tosiaan, tunnisteella #fatballs löytyy Instagramista yli 2 000 osumaa, joista vain osa kuvaa perinteisiä pikkulintujen ruokintaan tarkoitettuja talipalloja.

”Ensimmäiset rasvapyörykkäni!” terveysbloggaaja intoilee Instagramissa.

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen rasvapyöryköiden ydin koostuu tyypillisesti pähkinävoista ja siemenistä, ja makua tuomaan voidaan lisätä esimerkiksi vaniljaa, kanelia ja kookosöljyä. Ainesosiensa ansiosta pieni rasvapallo tarjoaa proteiinia, rasvaa ja kuitua, sekä keskimäärin 50–150 kaloria.  

Kuinka näillä laihdutetaan?

Kuinka ihmeessä kaloripitoisilla läskipalloilla laihdutetaan? No, Women's Healthin haastatteleman ravitsemusasiantuntijan mukaan ruuasta saatu rasvaa auttaa pysymään kylläisenä pitkään, ja pyörykät sopivat myös vähähiilihydraattiseen dieettiin.

Ihan yksinkertaista rasvapallolaihdutus ei kuitenkaan ole. Jos palloihin lataa kuivattuja hedelmiä ja kaurahiutaleita, niistä tulee hiilihydraattipitoisia, ja ne ovatkin energiapalloja. Energiapallot taas sopivat evääksi esimerkiksi retkeilyolosuhteisiin, mutta eivät ole laihdutusruokaa nähneetkään. 

Nämä rasvapallot ovat saaneet juhlan kunniaksi kardemummaa mausteekseen.

Rasvapyöryköitä ei Women's Healthin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan sovi syödä kuin yksi tai kaksi päivässä, eikä niillä voi korvata lämpimiä aterioita. Jos annoskoot eivät pysy pikkuisina, puhutaan rasvapommeista rasvapallojen sijaan, yksi asiantuntija varoittaa.

Pallosten laihdutushyöty on siis varsin kyseenalainen. Hyviä rasvoja, kuitua ja proteiinia sisältävät pallurat ovat toki silti fiksumpi välipala kuin vaikka vastaavan kokoinen kourallinen karkkia.

 

FAT BOWL 4 LIFE! feels so good to be back in my kitchen eating my own food after being away. breakfast today is a big bowl of @thecoconutcult cream yogurt with frozen blueberries, ground flax to support my menstrual phase, cacao nibs, cinnamon to stabilize blood sugar, @paleonola, @spreadthelove almond butter and one of my coconut fat balls. i'm spending the morning meal prepping for the week ahead and donating 15% of all proceeds from my meal prep ebook, #LFAguidetomealprep to #hurricaneharvey victims. the link to my guide is in my bio if you want to support! i'll be sharing step by step tutorials on @healthy_ish instagram stories today sharing extra tips and tricks for meal prep ✌🏻 happy sunday, babes! #leefromamerica

Henkilön Lee Tilghman (@leefromamerica) jakama julkaisu

Hyvinvointivaikuttaja Lee Tilghmanin Instagram-kuvissa rasvapallonen kruunaa usein ruokalajin.

Uskallatko kokeilla kotona

Läskipalloreseptejä on lukuisia erilaisia, ja suomeksikin on julkaistu energiapallojen reseptejä. Yksi laajalle levinneistä rasvapallosten resepteistä on hyvinvointibloggaaja Lee Tilghmanin kookosrasvapallojen resepti.

Näin kuuluu rasvapallojen resepti Lee Tilghmanin mukaan:

Ainesosat:

  • 2,4 dl kookoshiutaleita
  • 1,2 dl sulaa kookosöljyä
  • 0,6 dl kookosrasvaa
  • 0,6 dl auringonkukansiemeniä
  • 0,6 dl kurpitsansiemeniä
  • 1,2 dl cashewpähkinöitä
  • 1,2 dl manteleita
  • 2 rkl kaakaonibsejä
  • 1 tl kanelia
  • 3 kivetöntä medjool-taatelia
  • 0,8 dl mantelimaitoa

Valmistusohjeet:

  1. Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa, kunnes niistä tulee märkää taikinaa.
  2. Pyöritä taikinasta suupalan kokoisia palloja. Laita pallot tiiviiseen rasiaan ja pakasta.
  3. Ota pallot pakastimesta 6 minuuttia ennen syömistä. 

Pallot säilyvät pakastimessa kuukausia.