Pikajumpat ovat tuttuja tunteja tiiviimmässä muodossa. Kuva: Colourbox
Pikajumpat ovat tuttuja tunteja tiiviimmässä muodossa. Kuva: Colourbox

Kuntoileminen vaatii kahta asiaa, aikaa ja energiaa, eikä kumpaakaan ole ikinä liikaa. Kuntokeskukset ratkaisevat ongelman pikajumpilla, joissa liikuntasessiosta suoriutuu puolessa tunnissa.

Käytännössä uudet pikajumpat ovat vanhoja tuttuja ryhmäliikuntatunteja, jotka on vain muokattu tiiviimpään pakettiin. Lyhyitä ryhmäliikuntatunteja löytyy muun muassa Elixia-keskuksista, Sats-keskuksista, Ladyline-keskuksista ja useimmilta CMS-ketjun kuntoklubeilta ympäri Suomen.

Testasimme kaksi erilaista pikajumppaa.

Monipuolista hoppuilijalle

Mikä? Kahden 30 minuutin jumpan yhdistelmä: ensin EasyStep eli helppoa steppilautajumppaa, perään Voima eli lihaskuntoliikkeitä painojen kanssa ja ilman. Elixia-keskuksen aikataulussa peräkkäin.

Kenelle? EasyStep sopii aloittelijan treeniksi, Voima tehokuntoilijalle. Yhdistettynä hyvä paketti kiireiselle treenaajalle.

Miltä tuntui? Tehokkaalta. Yleensä yhdessä tunnin mittaisessa jumpassa joku osa-alue jää vähemmälle huomiolle, mutta nyt ehdin niin hengästyä, hikoilla kuin saada lihaksetkin maitohapoille. Yleensä steppailu tai punttien nostelu kyllästyttää, mutta nyt intoa riitti, kun sessiot eivät kestäneet puolta tuntia enempää.

Helppoa nopeasti

Mikä? 30 minuutin Core-tunti eli keskivartalon lihasten treeni Sats-keskuksessa.

Kenelle? Kenelle tahansa, joka kaipaa pikatreeniä vatsoihin, selkään ja kylkiin, myös aloittelijalle.

Miltä tuntui? Liikkeet olivat helppoja ja tarkoituksenmukaisia, eivätkä ainakaan liian rankkoja. Puolen tunnin jälkeen tunsin liikkuneeni, mutta seuraavana aamuna lihakset eivät olleet kipeinä. Ihan ensimmäisellä tunnilla aloittelijan pitää olla tarkkana, koska liikkeestä toiseen vaihdetaan hyvin nopeasti.

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat. 

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.