Kaikkeen et voi itse vaikuttaa, mutta liikunta ja ruokavalio pienentävät sairastumisen vaaraa.

1. Onko rintasyöpä yleistynyt?
On. Suomessa uusia rintasyöpätapauksia todetaan joka vuosi parisen sataa enemmän kuin edellisenä vuotena. Syövän lisääntyminen näyttää johtuvan osittain siitä, että taudin riskitekijät ovat yleistyneet: Kuukautiset alkavat entistä aikaisemmin, mutta vaihdevuodet myöhemmin. Naiset saavat ensimmäisen lapsensa aiempaa iäkkäämpinä ja tekevät vähemmän lapsia kuin ennen. Myös ylipaino, tupakointi ja alkoholin käyttö lisäävät riskiä. Syövän syntyyn vaikuttaa moni seikka pitkän ajan kuluessa, eikä kaikkia syitä vielä tiedetä. Vaikka rintasyöpä yleistyy, myös siitä parantuneiden määrä lisääntyy jatkuvasti.

2. Minkä ikäiset sairastuvat rintasyöpään?
Rintasyöpää on yleensä yli 60-vuotiailla. Alle 30-vuotiailla se on todella harvinainen, mutta riski sairastua lisääntyy yli 40-vuotiaana.

3. Voiko rintasyövän oikeasti tunnistaa omin sormin rintojaan tutkimalla?
Rintasyövän tavallisimman oireen, rinnassa olevan kyhmyn, voi toki itse tunnistaa. Oma tarkkailu ei kuitenkaan korvaa ammattilaisen tekemää seulontaa. Terveydenhuollon ammattilainen yleensä huomaa kyhmyn aikaisemmin ja rinnassa pienemmänkin muutoksen kuin mitä itse pystyy havaitsemaan. Kehon toimintaa ja vointia kannattaa toki aina seurata.

4. Voiko mahdollisen sairastumisen päätellä jostain muusta kuin kyhmystä?
Rintasyöpädiagnoosia ei tietysti tehdä itse, vaan sen tekee lääkäri. Joitakin asioita voi kuitenkin havaita. Jos rinnan koko tai muoto muuttuu, iho vetäytyy tai jos nännistä tulee eritettä, kannattaa mennä lääkäriin. Rintasyöpä voi olla myös oireeton, erityisesti alkuvaiheessa. Kannattaa silti muistaa, että suurin osa rintojen muutoksista on hyvälaatuisia.

5. Miten voi ehkäistä rintasyöpää?
Syövän vaaraa voi vähentää kasvispainotteisella ruokavaliolla: syö täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Myös liikunta, painonhallinta, tupakoimattomuus ja alkoholin vähäinen käyttö ovat tärkeitä. Vaihdevuosioireisiin tarkoitettuja hormoneja olisi hyvä käyttää mahdollisimman vähän, sillä ne lisäävät riskiä. Sen sijaan e-pillerit eivät aiheuta rintasyöpää. Kaikkiin riskeihin ei voi enää aikuisena vaikuttaa, sillä monet niistä syntyvät jo varhaislapsuudessa.

6. Auttaako positiivinen ajattelu välttämään syövän?
Aiemmin ajateltiin, että stressi ja negatiiviset ajatukset lisäävät riskiä, mutta suoranaista vaikutusta niillä ei ole. Psyykkiset syyt saattavat vaikuttaa kuitenkin välillisesti: esimerkiksi masentunut ihminen ei välttämättä jaksa huolehtia terveellisistä elämäntavoista.

7. Entä säännöllinen soijatuotteiden syönti tai muut luontaiskeinot?
Soijan sisältämä kasviestrogeeni voi teoriassa ehkäistä rintasyöpää, mutta vaikutus on hyvin vähäinen. Monia luontaistuotteita markkinoidaan syövän ehkäisijöinä, mutta niiden vaikutuksesta ei ole kunnollista tutkimusta.

8. Äidilläni on ollut rintasyöpä. Miten suuri riski minulla on saada se?
Äidin rintasyöpä ei lisää ratkaisevasti riskiä sairastua. Jos sen
sijaan sekä äiti että isoäiti ovat sairastuneet rintasyöpään nuorina, alttius sairastua saattaa kulkea suvussa. Syöpä itsessään ei periydy, vaan alttius sairastua. Jos haluat selvittää sairastumisriskiäsi, kysy neuvoa Syöpäjärjestöjen toimipisteestä, terveyskeskuslääkäriltä tai gynekologilta.

9. Missä vaiheessa pääsee mammografiaan?
Seulontamammografioita eli oireettoman naisen rintojen tutkimuksia tehdään 50–59-vuotiaille naisille, joissain kunnissa 69-vuotiaille asti. Kutsut seulontoihin tulevat julkisesta terveydenhuollosta kahden vuoden välein. Alle 50-vuotias ohjataan mammografiaan, jos on syytä epäillä sairastumista tai jos hänellä on sukurasite. Jos on rintasyövästä huolissaan, hyvä keino on pyytää gynekologia tai terveydenhoitajaa tutkimaan rinnat käsin kerran vuodessa.

10. Miten suuri osa selviää rintasyövästä hengissä?
Ennuste on parantunut hurjasti. Viiden vuoden kuluttua elossa on lähes 90 prosenttia sairastuneista. Kaikista sairastuneista noin 70 prosenttia selviytyy. Mitä aikaisemin rintasyöpä todetaan, sitä paremmin hoito onnistuu.

Lue, miten rinnat tutkitaan itse.

Käy käsiksi!


Vastaajana Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti.

Herätyskellon ostaminen, puhelinpaasto tai kännykkävapaa vyöhyke voi helpottaa liikaa läheisyyttä luurin kanssa.

Yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija Catherine Price huomasi kaksi vuotta sitten olevansa tilanteessa, jossa hänen oli pakko opetella päästämään irti puhelimestaan. Irrottautumisesta syntyi kirja, Kuinka päästää irti puhelimesta (Otava), joka on nyt ilmestynyt myös suomeksi. 

Pricen kirjassa luuriin otetaan etäisyyttä kuukauden vierotusohjelman ja lukuisten harjoitusten avulla, mutta myös yksittäisillä vinkeillä voi muuttaa puhelinsuhdettaan parempaan suuntaan. 

1. Laputa lukitusnäyttö

Elämämme koostuu siitä, mihin kiinnitämme huomiota. Siksi Price kehottaa pohtimaan tosissaan, mihin haluaa kiinnittää huomiota. Kun vastaus on selvillä, se tulee kirjoittaa lapulle ja ottaa lapusta kuva kännykän taustakuvaksi ja lukitusnäytön kuvaksi. Näin huomion kiinnittäminen oikeisiin asioihin tulee mieleen joka kerta, kun uhkaa kiinnittää huomiota puhelimeen. 

2. Luovu ilmoituksista

Aivomme ovat rakentuneet niin, että meidän on melkein mahdoton vastustaa kännykän näytölle ilmestyviä ilmoituksia. Tahdonvoiman sijaan kannattaa käyttää sormiaan ja naputella asetuksista sovellusten ilmoitukset pois.


3. Poista somesovellukset puhelimesta

Kun Facebookiin tai Instagramiin täytyy mennä sovelluksen sijaan selaimen kautta, tulee harkittua tarkemmin, haluaako niihin todella mennä.

Sovellussiivous silloin tällöin ei muutenkaan ole pahitteeksi, sillä sovellukset vievät paljon tilaa puhelimen muistista.

4. Hanki herätyskello

Puhelimen hipelöiminen viimeiseksi illalla ja ensimmäiseksi aamulla ei ole hyvä tapa. Puhelin on kuitenkin pakko pitää sängyn lähettyvillä niin kauan kuin se on ainoa herätyskello. 

Herätyskello-ostoksille suuntaaminen on siis hyvä ensimmäinen askel kohti rauhallisempia ja pidempiä yöunia. 

5. Tee luuristasi lankapuhelin

Valitse puhelimellesi latauspaikka vaikkapa eteisestä tai muusta sellaisesta paikasta, jossa et koko ajan patsastele. Laita luuri lataukseen, ota puheluita lukkun ottamatta hälytysäänet pois ja säädä sitten soittoääni kovalle. Ta-daa! Olet palannut rauhalliseen lankapuhelinaikaan.

6. Määrittele puhelinvapaa vyöhyke

Jatkuva päätösten tekeminen on rasittavaa, ja siksi moni elämänmuutos epäonnistuu. Vähennä päivittäisten päätösten määrää päättämällä kerralla puhelinvapaasta vyöhykkeestä, jolla et enää käytä puhelinta. 

Puhelinvapaata vyöhykettä voivat olla esimerkiksi makuuhuone, vessa ja keittiö. Price ehdottaa, että puhelinvapaa vyöhyke voi olla myös ajallinen, eli puhelinvapaata vyöhykettä voi olla päivittäin vaikkapa iltayhdeksästä aamuseitsemään.


7. Treenaa mindfulnessia

Kun tietoisen läsnäolon taidot ovat hanskassa, tarve paeta tyhjiä hetkiä puhelimen pariin vähenee. Lisäksi mindfulness-harjoittelulla on paljon muita myönteisiä vaikutuksia

8. Ota pikapaasto tavaksi

Kokonaisen vuorokauden kestävä puhelinpaasto on ajatuksiaherättävä kokemus, joka voi auttaa muuttamaan puhelimenkäyttötottumuksia. Lyhyemmistäkin paastoista on hyötyä.

Catherine Price ehdottaa esimerkiksi paastoa, joka alkaa perjantai-iltana ja loppuu lauantaiaamupäivällä sitten, kun olet herännyt ja tehnyt jotakin mukavaa ilman puhelinta.

Neljällä yksinkertaisella liikkeellä virkistyt nopeasti.

Taukoliikunnan ei tarvitse olla monimutkaista tai aikaavievää. Personal trainer Maikki Marjaniemen suunnittelemalla taukojumpalla saat liikettä kehoon viidessä minuutissa.

Voit tehdä liikkeet myös yksitellen, vaikkapa yhden liikkeen työpäivän joka tauolla.

– Tärkeintä on, että nousee ylös ja liikkuu jollakin tavalla. Ideaalitilanne olisi, että ei istuttaisi puolta tuntia pidempään kerrallaan, Maikki sanoo. 

1. Lavat liukuun

Lapaliu'utus seinää vasten on hyvää vastapainoa esimerkiksi näyttöpäätetyölle. Se avaa rintaa, laittaa liikettä yläselkään ja ennaltaehkäisee hartiajumeja. 

Tee näin: 

  1. Seiso selkä seinää vasten niin, että pakarat ja yläselkä koskevat seinää. Nosta kädet seinälle kyynärpäät koukussa. 
  2. Liu'uta käsiä seinää pitkin ylöspäin kunnes kyynärpäät tuntuvat irtoavan seinästä. 
  3. Rutista sitten käsiä alaspäin selkälihaksilla. Pidä hartiat kaukana korvista. 

2. Naama nurkkaan

Nurkkavenytys avaa rintaa lihastyön avulla.

Tee näin:

  1. Etsi nurkka ja asetu seisomaan kasvot nurkkaan päin. Nosta kädet kyynärpäät koukussa sivuille, mutta pidä hartiat alhaalla. 
  2. Vie kevyesti rintaa nurkkaa kohti. Tee pumppauksia: jännitä sisäänhengityksellä käsiäsi seiniä vasten ja anna uloshengityksellä käsien joustaa ja rintakehän päästä syvemmälle nurkkaan. 
  3. Tee venytys kolmella eri korkeudella, eli siirrä käsiäsi muutaman pumppauksen jälkeen aina ylemmäs.

3. Kämmenet pöytään

Kyynärvarsien venyttäminen ehkäisee tehokkaasti tenniskyynärpään ja hiirikäden oireita. 

Tee näin:

  1. Tuo kämmenet pöydälle kämmenpuoli alaspäin ja sormet itseesi päin.
  2. Pumppaa kämmeniä lähemmäs pöydän pintaa ja kauemmas siitä. 
  3. Jätä kämmenet pöydälle ja siirrä niiden päälle lisää painoa.

4. Peppu seinään

Tämä liike venyttää takareisiä ja parantaa nostotekniikkaa – ja näyttää hauskalta, eli sopii myös työkaverien päivän piristämiseen. Liikkeen voi ottaa myös haasteena ja yrittää suorittaa sen mahdollisimman kaukana seinästä. 

Tee näin:

  1. Seiso 15–20 senttimetrin päässä seinästä selkä seinää vasten ja kädet vyötäröllä.
  2. Pidä selkä ja jalat suorina ja taita lantiotasi taakse niin, että takapuoli koskee seinää. Polvet saavat koukistua aavistuksen.
  3. Nouse takaisin pystyyn niin, että ojennat lantiosi pakaralihasten avulla.
  4. Siirry viisi senttimetriä kauemmaksi seinästä ja toista.