Seksi, yökukkuminen, ylipaino – kun tiedät päänsäryn syyn, voit päästä siitä eroon.

Päätäsi särkee, koska... 

1. ...hurvittelit pikkutunneille ja nukuit sunnuntaina puoleenpäivään. 

Kiitos unihormonien, valvominen ja erityisesti myöhään nukkuminen voivat laukaista migreenikohtauksen. Parhaiten tuskilta välttyy pitämällä unirytmin säännöllisenä. Erityisen tärkeää on, ettei heräämisaika vaihtele rajusti. Toimistotyöläisen kannattaa herätä seitsemältä viikonloppuisinkin. Pitkään nukkuminen voi lisäksi jumiuttaa lihakset ja aiheuttaa jännitystyyppistä päänsärkyä. 

– On paljon ihmisiä, joiden päänsärkypäiväkirjassa särkypäiviä ovat lauantai ja sunnuntai, neurologi Markku Nissilä sanoo. 

2. ...pyörit illalla sängyssä ja heräilit pitkin yötä. 

Aamuyöllä tai aamulla iskevä päänsärky on yleensä huonosti nukkuvien yli 50-vuotiaiden naisten vaiva. Särky on herätessä kohtalainen tai kova, mutta se hälvenee aamupäivän mittaan. Unipäänsärky tunnetaan huonosti, mutta sen hoito on helppoa. 

– Kofeiinitabletti ennen nukkumaanmenoa auttaa. Syytä ei tiedetä, mutta se saa unipäänsärystä kärsivät nukkumaan paremmin ja auttaa särkyyn, Markku Nissilä kertoo. 

3. ...painoit joskus parikymmentä kiloa vähemmän. 

Syytä ei tiedetä, mutta ylipainoisilla on muihin verrattuna selvästi suurempi riski saada krooninen päänsärky. Siinä on yksi lisäsyy pitää ruokavalio ojennuksessa. 

4. ...lemmenhetki huipentui orgasmiin. 

Päänsärky on kuuluisin syy kieltäytyä seksistä, mutta seksi voi myös aiheuttaa päänsärkyä. Räjähdysmäinen, nopea ja voimakas särky voi iskeä ennen orgasmia, sen aikana tai sen jälkeen. Kipu on niin raju, että moni luulee saaneensa aivoverenvuodon. 

– Orgasmipäänsärky voi aiheuttaa ikävän trauman, koska se saattaa pelästyttää järjettömästi. Usein voi mennä kuukausia, että seksielämä palaa normaaliksi, Markku Nissilä sanoo.

5. ...juhlistit iltaa muutamalla lasillisella viiniä. 

Moni voi juoda huoletta olutta, mutta viini pakottaa päätä. Kivun syystä on useita teorioita. Monet syyttävät tanniineja, mutta neurologi Markku Nissilä epäilee, että syynä voivat olla sulfiittiyhdisteet. 

Migreenipotilaat valittavat usein saavansa kohtauksia Chardonnay-ja Cabernet Sauvignon -rypälelajikkeista. Helpointa on kieltäytyä juomista, joista on huomannut saavansa oireita. 

6. ...purit yöllä hammasta. 

Jos päänsärky kiusaa etenkin aamuisin, kannattaa varata hammaslääkäriaika. Säryn syynä voi olla hampaiden tai leukojen virheasento, joka saa puremaan ja narskuttelemaan öisin. 

Koska purentavaivoja aiheuttavat monet seikat, hoitotavat vaihtelevat. Onnekkaimpien oireet helpottuvat purentakiskon avulla jo muutamassa yössä. 

7. ...siitä on jo tovi, kun treenivaatteet unohtuivat pyykkikorin pohjalle. 

Liikunta vähentää sekä migreenin että lihasjännityksen aiheuttamia päänsärkyjä. Liikkuminen voi myös kesyttää jo iskeneen tensiopäänsäryn. Erityisesti niska-ja hartiavaivaisten kannattaa treenata kuntosalilla. 

Migreenistä kärsivä ei sen sijaan voi riuhtoa ja treenata miten sattuu, sillä liian rankka liikunta voi laukaista kohtauksen. 

8. ...on taas se aika kuusta. 

Estrogeenitaso putoaa pari päivää ennen kuukautisten alkamista, mikä laukaisee monilla naisilla migreenikohtauksia. Kohtaukset iskevät usein ennen kuukautisia tai niiden aikana. Hormonit selittävät osittain myös sen, miksi naisten migreeni on kolme kertaa yleisempi kuin miesten.

9. ...tulostavoitteita pukkaa, pomo kuumottaa ja aikataulut pettävät. 

Stressihormonit laukaisevat migreenikohtauksia. Tuloksena voi olla noidankehä: työstressi aiheuttaa migreeniä, joka estää työnteon, ja töiden kasautuminen taas stressaa entisestään. 

Stressi aiheuttaa myös jännitystyyppistä päänsärkyä, mutta syytä ei täysin tunneta. 

– Usein jännittäjäluonteilla on tapana vetää stressatessaan hartialihaksensa kramppiin. Toisaalta säryn syynä voi olla henkinen paine, sillä tensiopäänsärkyä on myös ihmisillä, joilla ei ole lihaskireyttä, sanoo neurologi Markus Färkkilä

Färkkilä neuvoo purkamaan työpaineet liikuntaan. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi sauvakävely, jooga tai venyttely. Stressiä voi opetella hillitsemään myös rentoutusharjoituksilla. Lisäksi saunominen, musiikki, hieronta ja ystävien tapaaminen helpottavat oloa. 

10. …napsit jatkuvasti särkylääkkeitä. 

Särkylääkepäänsärky alkaa usein tavallisesta pääkivusta, jota taltutetaan lääkkeillä useita kertoja viikossa. Kipu iskee uudelleen, kun lääkkeen vaikutus lakkaa. Kierteestä pääsee eroon vain jättämällä lääkkeet, mutta oireita voi lievittää päänsäryn estohoitoon käytettävillä lääkkeillä. Toiset pääsevät koukusta viikossa, mutta joidenkin vieroitus vie kuukausia. 

11. ...istuit päivän hartiat lysyssä tietokoneella ja raahasit raskasta läppärilaukkua. 

Huono työskentelyasento tai olkalaukun kantaminen jumiuttavat hartiat, mikä puolestaan aiheuttaa jännityspäänsärkyä. 

– Näyttöpäätteellä ei pitäisi istua kerrallaan kahta tuntia kauemmin. Välissä kannattaa tehdä taukojumppaa, ja työtä pitäisi yrittää pätkiä niin, että väliin tulee jokin kävelyä vaativa tehtävä, opastaa Markus Färkkilä. 

Ota ensiavuksi lääke. Sen jäl¬keen on aika korjata työtavat, ostaa reppu ja aloittaa kuntoilu. 

12. ...kärvistelet ilman lääkkeitä, vaikka kuinka sattuisi. 

Jos migreenikohtauksia ei hoideta kunnolla, kipuradat saattavat herkistyä. Tällöin kivusta voi tulla jatkuva riesa, joka leviää myös niska-ja hartiaseudulle. Lääkettä pitää ottaa tarpeeksi iso annos heti, kun oireet iskevät. Tavallinen särkylääke taltuttaa lievän kohtauksen, mutta ankara kipu vaatii reseptilääkkeen.

Voisiko se olla migreeni?

Migreenisärky on yleensä kovaa tai kohtalaista, jyskyttävää ja usein toispuoleista. Kipu pahenee ponnistelusta. 

Migreeni voi olla myös lievä, ja siksi moni sairastaa tautia tietämättään. Joka toiselta migreeniä sairastavalta puuttuu diagnoosi. 

Osa pärjää tavallisilla särkylääkkeillä, kun taas toiset tarvitsevat täsmälääkityksen. Migreenikohtauksia ehkäistään myös estolääkityksellä ja erilaisilla lääkkeettömillä hoidoilla. 

Jännitys- eli tensiopäänsärky on toinen yleinen päänsärkytyyppi. Kipu on lievää eikä yleensä estä työntekoa. Toisin kuin migreenissä, liikunta ei yleensä pahenna kipua, vaan voi helpottaa oireita. 

Lähteet: Saana Saarinen (toim.): Päänsärky (Duodecim: Suomen apteekkariliitto 2002), Leif Lindberg: Migreeni (Gummerus 2003), www.terveyskirjasto.fi.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola nukkuu joka yö vähintään kahdeksan tuntia, vaikka hänellä on pieni lapsi. Miten hän sen tekee?

Tietokirjailija ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola, 35, kertoo nukkuvansa niin hyvin kuin nelivuotiaan pojan äitinä voi.

– Olen rakentanut rutiinini niin, että pyrin suojelemaan untani, sillä lepo on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin peruspilareista ihmissuhteiden, fiksun ruokavalion ja riittävän liikunnan ohella. Nukun yössä vähintään kahdeksan tuntia, Jaakkola kertoo.

 

Aamu

Ylös sängystä klo 7–8. Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen. Uni on etusijalla, koska olen yrittäjä. Jos en nuku kylliksi, en jaksa tehdä töitä. Hyvä vireystila parantaa elämänlaatua. Jaksan liikkua, syödä hyvin ja elää arkea.

Aamupala. Proteiini virkistää ja pitää yllä vireyttä. Siksi teen usein munakkaan. Syön myös kasviksia ja juon kahvia. Suosittelen maalaisjärkeä. Ei pannua kerralla, eikä lainkaan kello 16 jälkeen, tai unen laatu heikkenee. Nautin päivän viimeisen kupin yleensä lounaalla. Iltapäivällä se heikentää untani selvästi.

Päivä

Lounas. En ikinä jätä lounasta väliin. Syön 4–6 kertaa päivässä. Tasainen energiansaanti vähentää mielitekoja. Nälässä tekee helposti mieli sokeria. Siitä seuraa virtapiikki ja nopea nuupahdus. Jos taas päivällä syö liian vähän, syö illalla helposti liikaa, mikä heikentää unta. Jotkut laihduttajat ovat niin energiavajeessa, että heräävät nälkään.

Syvärentoutus. En ikinä nuku päiväunia. Teen mieluummin rauhallisen yoga nidra -harjoituksen. 20 minuuttia riittää syvärentoutukseen. Se auttaa, jos yöunet ovat jääneet heikoiksi.

Stressi. Yrittäjänä tunnen ajoittain kovaakin stressiä. Silloin moni rutiini heittää häränpyllyä. Se on kuitenkin vain hetkellistä. Voin vaikuttaa siihen, miten kehoni reagoi stressiin.

Ilta

Rauha kotona. Rauhoitan illan perheelle. Illalla kannattaa rauhoittaa tahtia yöhön.

Älylaitteet. Rajoitan älylaitteiden käyttöä. Sininen valo heikentää melatoniinin eritystä, ja uni karkaa. Olen rauhoittanut puhelimeni. Siinä ei ole Facebook-applikaatiota, Instagramini ei ilmoita tykkäysten määrää eikä puhelimeni kilahtele sähköposteista. Katson niitä, kun haluan. En silloin, kun puhelin vaatii huomiota.

Ei viiniä. Olisi kiva ottaa joskus lasi punaviiniä, mutta se karkottaa unen. Jos haluaa ottaa lasillisen, se kannattaa nauttia ruoan kanssa aiemmin illalla. Mitä lähempänä unta alkoholia juo, sitä heikompaa on palautuminen.

Ei kyykkäystä! Kova treeni illalla vie varmasti unet. Treenin jälkeen unen laatu on heikompi. Moni tuntee aamulla olonsa väsyneeksi, vaikka olisi nukkunut kahdeksan tuntia.

Hiilaripitoinen iltaruoka. Syön joka ilta hiilaripitoisen ruoan: riisiä, pastaa tai kauraa. Se rauhoittaa ja parantaa unta. Jos syö sokeripiikin – esimerkiksi pussin karkkia tyhjään vatsaan – verensokeri tulee yöllä lujaa alas. Se voi aiheuttaa heräilyä.

Magnesium. Syön joka ilta magnesiumia ruoan kanssa. Se syventää unta. Hyvälaatuisia ovat magnesiumit, joissa on aatti-pääte, esimerkiksi glysinaatti. Huonolaatuisella magnesiumoksidilla saa vain vatsan sekaisin.

Sänkyyn klo 20.30–22.00

Kuuntelen kehoa. Jos nukuttaa jo puoli yhdeksältä, menen sänkyyn samaan aikaan lapsen kanssa.