Ei se välttämättä haittaa. Joskus raivo siivittää tekemään hyviä tekoja. Mutta pitkään vihaamalla saa vain sydämensä kipeäksi.

Joukko afrikkalaissyntyisiä naisia pelmahtaa lähijunaan lastenrattaiden kanssa. Suomalaisittain ajateltuna he vievät ison tilan ja puhuvat kuuluvalla äänellä omaa äidinkieltään. Kantaväestöön kuuluva humalainen mies tulee nurisemaan yhtä äänekkäästi:

– Mitä nuokin täällä mölisevät kuin apinat, menisivät muualle.

Mitä sinä tekisit siinä tilanteessa?

Pahoin pelkään, että itse olisin hiljaa ja katselisin vaivautuneena ikkunasta ulos. Jälkikäteen puhisisin, että olipa harvinaisen tökerö tyyppi. Kirjoittaisin ehkä paheksuvan Facebook-päivityksen.

Mutta nyt paikalla onkin kaverini Hannele. Hän on niitä, jotka saavat suunsa auki.

– Kyllä suomalaisetkin osaavat mölistä. Ja miksi itse tulet tähän lastenrattaille ja pyörätuoleille tarkoitetulle paikalle? Mene sinä istumaan tuonne tavallisille paikoille, Hannele nuhtelee humalaista.

Mies nolostuu ja mutisee jäävänsä seuraavalla pysäkillä pois.
Jälkeenpäin Hannele kertoo, ettei aluksi aikonut sanoa miehelle mitään, sillä ei ole välttämättä järkevää antautua väittelyyn känniääliön kanssa.

– Mutta sitten alkoi kiukku tykyttää ohimossa.

Viisasta vihankäyttöä voi opetella

Suuttumus ei ole mikään mukava olotila. Ohimoissa tykyttää, sydän hakkaa, poskia kuumottaa. Verenpaineen nousun ihan tuntee.

Silti siitä voi seurata hyvääkin.

– Viha on hyökkäävä ja tuhoava tunne, mutta se voi olla myös energianlähde, jonka voimalla jaksaa puolustaa itseään ja muuttaa elämäänsä, sanoo vihan tunteista väitöskirjansa tehnyt tutkija Tuija Virkki Jyväskylän yliopistosta.

– Vihaa voi ajatella sisäisenä viisautena, joka kertoo, mitä minulle ei voi tehdä ja mikä on kohtuutonta.

Virkin tutkimuksessa naiset kertoivat saaneensa vihan voimalla aikaan asioita, jotka muuten olisivat olleet vaikeita. Säyseäksi kasvatettu nainen löysi sisäisen leijonaemonsa, kun hänen lastaan kiusattiin koulussa. Kaltoin kohdeltu vaimo jätti miehensä.

Hannelen tunne lähijunassa ei ollut ihan vihaa, mutta myös kohtuullisen kiukun voi valjastaa hyötykäyttöön.

– Kiukkuisena olen myös tosi tehokas siivoamaan, Hannele kertoo.

Miksi sitten toiset saavat vihaisina aikaan pelkkää tuhoa? Synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, miten helposti ihminen kiihtyy, mutta se, miten tunnettaan ilmaisee, on opittua – ja opittavissa.

– Viisaan vihankäytön taitoon kuuluu se, että antaa itselleen luvan tuntea vihaa oikeissa tilanteissa ja oikeita ihmisiä kohtaan, Tuija Virkki sanoo.

Ei siis niin, että raivoaa kotona puolisolle pöydälle unohtuneesta voipaketista, jos mielipahan todellinen syy on se, että työkaveri kohteli epäreilusti.

Esikuvana Peppi Pitkätossu

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mielestä on jokaisen velvollisuus opetella kanavoimaan raivoaan rakentavasti.

– Se on sosiaalinen taito siinä missä muutkin. Aina parempi, jos sen oppii jo lapsena, mutta ei opettelu ole myöhäistä aikuisenakaan. Vaikka sattuisi olemaan tulinen luonne, se ei voi olla tekosyy huonoon käytökseen, hän sanoo.

Kirjassaan Käytä kiukkuasi Viljamaa listaa hyviä ja huonoja tapoja ilmaista suuttumusta. On tärkeää oppia pitämään puoliaan, mutta se on eri asia kuin ilkeys, eikä väkivalta ole koskaan eikä missään muodossa hyväksyttävää.

– Kannattaa ottaa mallia Peppi Pitkätossusta. Hän tekee jämäkästi sen, minkä katsoo oikeaksi, alistumatta itse ja alistamatta muita. Hän uskaltaa myös puolustaa toisia, Janne Viljamaa sanoo.

Kiukuttavat asiat pitää käsitellä niiden ihmisten kanssa, joita ne koskevat. Selän takana panettelu ei muuta mitään.

– Pahimmillaan vihan patoaminen johtaa siihen, että jonain päivänä kuppi menee nurin. Ihminen tahtoo hallita elämäänsä, ja alistetun ihmisen raivo voi purkautua järkyttävällä tavalla. Ääriesimerkki tästä ovat koulusurmaajat.

Jokaisella on vastuu omasta toiminnastaan. Väkivaltaista käytöstä ei voi puolustella sillä, että on itse kokenut kovia.
Kovin rakentavaa ei ole sekään, jos vierittää syyn ongelmistaan toisten niskoille.

– Tyyliin alkoholisti-isä joka sanoo lapsilleen, että minun on nyt pakko juoda tätä viinaa, kun te olette niin tyhmiä.

Joskus vihan patoamisen kulttuuri kulkee perintönä perheessä. Tutkija Tuija Virkki on törmännyt kokonaisiin sukuihin, joissa häpeänsekainen raivo siirretään sukupolvelta toiselle.

– Siitä syntyy rankaiseva, väkivaltainen kulttuuri, joka näkyy koulukiusaamisena ja perheväkivaltana.

Harjoittele kuin huippu-urheilija

Tavoite on siis selvillä: peppipitkätossumainen reilu jämäkkyys. Entä jos kerta toisensa jälkeen menettää ikävästi malttinsa tai antaa toisten kyykyttää itseään?

Janne Viljamaa ehdottaa mielikuvaharjoittelua.

– Huippu-urheilijakin huijaa aivojaan jauhamalla mielessään onnistunutta suoritusta. Kun tositilanne tulee, oikea toiminta tulee selkäytimestä.

Viljamaa neuvoo treenaamaan minä-puhetta päivittäin: Tämä asia harmittaa minua, koska... Minä toivoisin, että...

Tärkeää on myös ajoitus. Jos suuttumukseen jää vellomaan, se muuttuu katkeruudeksi, joka on paitsi myrkyllinen tunne myös terveysriski. Kiukku nostaa verenpainetta, ja jatkuvasti kiukkuisen ihmisen elimistö jää ikään kuin pysyvään kriisitilaan.

Verisuonet jäykistyvät, sydän rasittuu. Siksi voimakkaat ja jatkuvat vihan tunteet altistavat sydäninfarkteille. Kiukkuun voi siis oikeasti kuolla.

Krooniseen vihaisuuteen kannattaa hakea apua, jos huomaa, että siitä tulee ongelmia ihmissuhteissa, tai jos vihamieliset asiat pyörivät päässä päivittäin.

Vihaisuuteen jumiin jäänyt yleensä ajattelee, että vika on niissä muissa. Tuo pappa köröttelee alinopeutta ihan vain minua kiusatakseen, ja tuo kömpelön myyjän toheloinnin takia meni ilta pilalle.

Onneksi omaa ajattelua voi muuttaa. Ensin pitää vain hoksata haluta sitä.

Naisilla kun on kuukautiskivut ja synnytykset, on kipukynnyksemmekin luonnollisesti korkeampi kuin miehillä. Näin usein väitetään. Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda kumoaa myytin.

Ihmisen kipukynnys on eri asia kuin kivunsietokyky. Kun laitat käden jääpaloja täynnä olevaan vesiastiaan, alat jonkin ajan kuluttua tuntea epämiellyttävää tunnetta, sitten kipua.

Se hetki, kun tunnet ensimmäisen kerran kipua = kipukynnyksesi.

Jatkat käden pitämistä vedessä, kunnes et enää kestä ja joudut ottamaan käden pois = maksimi kivunsietokykysi.

–Vaikka toisin luullaan, naisten kipukynnys ei ole luonnostaan korkeampi kuin miehillä, sanoo lääkäri, kipututkija ja dosentti Helena Miranda.

”Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin.”

–Naisten kipua ei vain oteta yhtä vakavasti kuin miesten. Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin. On myytti, että naisen pitäisi kestää kipua paremmin, koska hän kokee kuukautis- ja synnytyskipuja, Miranda sanoo.

Todellisuudessa naiset ovat kipututkijan mukaan miehiä herkempiä kivulle, koska esimerkiksi estrogeeni voi lisätä kipuherkkyyttä ja mieshormoni testosteroni puolestaan suojata siltä.

–Sukupuolieroja esiintyy myös aivojen kyvyssä käsitellä kipua, koska opioidireseptorit miesten ja naisten aivoissa toimivat eri tavalla, Miranda kertoo.

Kitsastelua kipulääkkeissä?

Naiset ovat usein miehiä vuolaampia puhumaan. Tutkimusten mukaan miesten on naisia vaikeampi ilmaista ääneen esimerkiksi kipuaan.

–Tämä johtaa siihen, että lääkärit tulkitsevat usein miesten kivun todellisemmaksi kuin naisten, Helena Miranda sanoo,

”Naisille määrätään vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia.”

Asenteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi leikkausten jälkihoitoon.

–Tilastojen mukaan naisille määrätään leikkausten jälkeen vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia kuin miehille. Ajatellaan, että naisten oireet johtuvat enemmän ahdistuksesta kuin kivusta.

Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda on kirjoittanut kirjan Ota kipu haltuun (Otava 2016).

 

Bakteereita voi joutua vääriin paikkoihin sooloseksissäkin. 

Moni tietää, että virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi seksin jälkeen on hyvä hipsiä pikimmiten vessaan. Tyydyttävän seksin jälkeen ei aina tekisi mieli heti nousta ja lähteä pissalle, mutta jos on kokenut joskus oikein kivuliaan virtsatietulehduksen, motivaatio on lopulta helppo löytää.

Virtsatietulehdus johtuu vieraiden bakteerien joutumisesta virtsaputkeen ja virtsarakkoon, ja pissaaminen huuhtoo virtasputkea – hyvällä tuurilla bakteerit tulevat siis huuhdotuiksi pois ennen kuin tulehdus ehtii kehittyä.

Vähemmän tunnettua tietoa on, että myös itsetyydytyksen jälkeen voi olla järkevää käydä pissalla virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi.

Vessareissu on Refinery29:n haastatteleman lääkärin mukaan fiksu veto, jos itsetyydytykseen on sisältynyt minkäänlaista penetraatiota, esimerkiksi sormella tai vibraattorilla. Jos taas itsetyydytys on keskittynyt vaikkapa vain klitoriksen hyväilyyn, on virtsatietulehduksen riski pienempi. 

Pissalle myös ennen seksiä

Joillakin naisilla virtsatietulehdukset ovat Terveyskirjaston mukaan seurausta nimenomaan yhdynnöistä. Tulehdusta aiheuttavat bakteerit eivät kuitenkaan yleensä ole vierasperäistä tavaraa, vaan ne ovat tyypillisesti peräisin naisen omista nivusista, välilihasta tai peräaukon seutuvilta.

Penetraatio vain aiheuttaa sen, että bakteerit siirtyvät virtsaputken suulle ja sieltä eteenpäin virtsaputkeen ja -rakkoon. Samaa bakteerien siirtymistä voi tapahtua myös sooloseksissä, jos mukana on esimerkiksi vibraattori. 

Terveyskirjasto suosittelee yhdyntään liittyvien virtsatietulehdusten ehkäisyyn pissalla käyntiä juuri ennen seksiä, käsien pesemistä ja tavallista intiimihygieniaa – joskin liialliset alapesut saattavat altistaa tulehdukselle. Samat neuvot lienevät käypää tavaraa myös itsetyydytystä ajatellen.