Osaatko kuunnella vaistoasi? Se kertoo, mitä oikeasti haluat – kunhan et stressaa liikaa. 

Kuvitus Timo Mänttäri

Onko sinulle käynyt näin: Ajattelet jo­tain ihmistä, ja het­ken kuluttua hän soittaa sinulle. Tai olet pitkään etsinyt asuntoa, me­net katsomaan epätodennäköistä ehdokasta, mutta astuttuasi sisään tiedät, että tässä on kotisi. 

Joku nimittäisi sitä sattumaksi, toinen johdatukseksi. Psykologiassa tällaisia aavistuksia kut­sutaan intuitioksi. 

Vaikka intuitio saattaa kuulos­taa hieman mystiseltä, pohjimmiltaan se on luonnollinen osa ihmi­sen ajattelua ja toimintaa. Kun ih­minen pohtii erilaisia elämän valin­toja ja ongelmia, järkeilyn lisäksi aivoissa tapahtuu paljon alitajuis­ta, tiedostamatonta työtä. Usein ratkaisut pälkähtävät päähän nopeasti ilman, että kaikkea tietoa täytyy käydä analyyttisesti läpi. 

Intuitiiviset ratkaisut eivät tup­sahda taivaasta, vaan mieli summaa aikaisempia kokemuksia sekä elämän aikana kertynyttä tietoa ja koettaa niiden perusteella tarjota itselle sopivinta vaihtoehtoa. 

– Intuitio on näiden sisäisten viestien havaitsemista. Se voi tuntua esimerkiksi äkillisenä oival­luksena, energisoivana olona tai epämääräisenä tunteena vatsan­pohjassa, psykologi Tony Dunder­felt kuvailee. 

Simppelisti intuitiota voisi kut­sua kyvyksi kuunnella itseään ja oivaltaa, mitä oikeasti haluaa. Tätä taitoa voi käyttää niin ihmissuhteissa kuin työssäkin. 

– Parhaimmillaan intuitio on työkalu, joka helpottaa monia ar­jen valintoja, elämäntaidon val­mentaja ja kouluttaja Marika Borg sanoo. 

Stressi ja opitut mallit saattavat kuitenkin sekoittaa intuitiota. Vii­saat ratkaisut syntyvätkin yleensä parhaiten pakottamatta ja olemal­la läsnä hetkessä. 

Oliko se intuitio?

Minulle tarjottiin täydelliseltä vai­kuttavaa työtä, mutta jokin sisälläni sanoi, ettei minun kannata ottaa si­tä. Vähän ajan kuluttua sainkin toi­sen ja mielekkäämmän työn.

SELITYS: Kun mietit työpaikkaa, mie­lessäsi on jokin tavoite. Mitä haluan työltä? Mikä on työssä tärkeintä? Mieli pyrkii kohti tavoitteita. Vaikka työ on vaikuttanut täydelliseltä, todennäköisesti jokin siinä ei vastan­nut tavoitteitasi. Intuitio kertoi sen, ennen kuin tiedostit, mikä pestissä mätti. 

Valintatilanteissa voi tuntua, että järki sanoo yhtä ja tunne toista. Jär­jen ääni on opittua, intuitio taas on ydinminän oivallus siitä, mikä olisi paras ratkaisu. Päätöksiä tehdessä on hyvä erottaa, toteutatko toisilta omaksumiasi ja oppimiasi tavoitteita vai omia halujasi. 

RELAA, ÄLÄ KELAA: Kun miettii eri vaihtoehtoja, intuition ääni on se, joka energisoi ja innostaa. Järkivaihtoehtoa puolestaan joutuu yleensä kelaamaan, ja se vie energiaa. Työpaikan valinta on iso pää­tös, jota ei kannata tehdä paniikissa – se vie itsensä kuuntelussa vain harhaan. Pyri ensin hyvään olotilaan, ennen kuin teet päätöksen. 

En osaa käyttää intuitiota, vaikka kuinka yritän. Monesti huomaan sen vasta, kun hyvä tilaisuus tai oikea ratkaisu on mennyt ohi.

SELITYS: Intuitio voi mennä epäkuntoon liiasta pohtimisesta, pani­koinnista ja stressistä. Informaatio­tulvakin saa pään tukkoon: ihmisen mieli tarvitsee tietyn ajan ja itselle sopivan hetken, että se pystyy näke­mään viisaat ratkaisut. Joskus myös ulkopuoliset vaatimukset sekoittavat alitajunnan viestien havaitsemista. 

NÄIN SAAT TOIMIMAAN: Irti päästä­misen taito on intuitiolle olennai­nen. Jos luotat, että mieli kertoo mi­tä tehdä, intuitio alkaa toimia. Useis­sa tutkimuksissa on havaittu, että vasta pysähtyminen tuo aivoista esille ne ratkaisut, jotka eivät perus­tu paniikkiin tai pelkoon, vaan ihmi­sen todellisiin tarpeisiin. Jo parin mi­nuutin hiljentyminen kerran päivässä riittää.

Lähdin laivalle, koska minulla oli vah­va aavistus, että löydän sieltä elämä­ni miehen. Tapasin vain surkeita von­kaajia. Intuitio oli väärässä!

SELITYS: Intuitiolla ei synny aina oi­keita ratkaisuja. Se johtuu kuitenkin siitä, että ihminen ei erota toiveita, luuloja ja uskomuksia intuitiosta. Tässä ei ole kyse intuitiosta, vaan enemmänkin siitä, että on odottanut jotain, mikä ei ole toteutunut. Kumppanin etsintään voi sotkeutua myös uskomuksia, kuten ”kaikki mie­het ovat vonkaajia” tai ” kukaan ei pysty täyttämään kriteereitäni”. Vää­riin tyyppeihin rakastumisessa voi olla kyse siitä, että etsii alitajuisesti kumppanista huonoja piirteitä.

OLE JOUSTAVA: Intuitiotaan täytyy olla valmis testaamaan. Jos jokin asia ei mene niin kuin aavisteli, ei kannata heittää hanskoja tiskiin. Jotta intuitio toimii, täytyy tarkentaa omia tavoit­teitaan ja miettiä, voisiko toimia jo­tenkin eri tavalla. Toiveetkaan eivät ole pahasta, jos ne ovat realistisia ja innostavia. Toiveikas mieliala ohjaa kohti tavoitteita. 

Minulla ei varmaan ole intuitiota. Analysoin asioita aina huolellisesti, teen päätökset järjellä ja haluan pi­tää langat omissa käsissäni.

SELITYS: Kaikilla ihmisillä on mahdol­lisuus käyttää intuitiotaan, mutta jot­kut ovat siihen taipuvaisempia. Jos ei usko, että intuitio on olemassa, se toimii puoliteholla. Ihminen ei silti pysty olemaan täysin rationaalinen. Tutkimusten mukaan intuitiota käyt­tävät huippujohtajatkin: he eivät pe­rusta päätöksiään pelkkiin faktoihin, sillä he tietävät, että faktat vanhene­vat nopeasti.

TARVITSENKO EDES: Jos kontrolloitu päätöksenteko toimii, miksi et käyt­täisi sitä? Intuitio on hyvä lisätyökalu niille, joille päätöksien teke­minen aiheuttaa stressiä tai joita pelkät faktat eivät auta.

Joidenkin ihan mukavienkin ihmisten kanssa tulee kumma tunne, ettei heidän kanssaan ole hyvä olla. 

SELITYS: Ihmissuhteissa intuitiota käytetään paljon. Kun tapaamme ih­misiä, haluamme tietää, millaisia he todellisuudessa ovat. Vaikka ihminen olisi mukava, hänen viestiensä perus­teella voi tuntua, että hänellä on hy­vin erilaiset periaatteet kuin itsel­lämme. 

EREHTYMISEN VAARA: Ihmisten kans­sa intuitio menee helposti metsään, sillä siirrämme toiseen ihmiseen usein omia ennakkoluulojamme. Epämääräisen huono tunne toisesta ihmisestä voi kertoa opituista mal­leista. Jos ei esimerkiksi osaa käsitel­lä surua, toisen ihmisen surulliset kasvot voivat herättää negatiivisia tuntemuksia. Tunnemallien taakse voi päästä, kun yrittää kuunnella toista ihmistä ainakin hetken ilman, että ärsyyntyy hänen sanoistaan tai olemuksestaan. Joskus jo 30 sekuntia läsnäoloa riittää, ja toinen uskaltaa heittää naamarin nurkkaan.

Alitajunta toimimaan

Intuitiota voi houkutella esiin helpoilla harjoituksilla.

1. Kolmen H:n harjoitus

HILJENNY. Sulje hetkeksi tieto­tulva ympäriltäsi ja laske rauhallisesti 180:een.

HENGITÄ. Syvä hengitys auttaa ai­voja ottamaan käyttöön sen osan, jossa syntyvät tuoreet ja toimivat ratkaisut.

HYMYILE. Hymy piristää oloa ja saa aikaan toiveikkaan vireen.

2. Yön yli

Ajattele ongelmaasi lyhyesti, ennen kuin menet nukku­maan, mutta älä vatvo sitä. Visuali­soi tilanne ja toivo, että se menee hyvin. Ennen kuin nouset aamulla sängystä, kuulostele tuleeko mie­leesi jokin ongelmaan liittyvä aja­tus. Isoissa valinnoissa tee harjoitus kolme yötä ennen päätöstä.

3. 30 sekuntia

Kun eteesi tulee pulma, istu paikallasi mukavasti – tai käve­le rauhallisesti – ja hengitä pari ker­taa sisään ja ulos. Älä ajattele mitään erityistä ja salli itsesi vain olla. 30 se­kuntia riittää. Kun harjoituksen tekee muutamia kertoja päivässä, olet ren­nompi ja avoimempi toteuttamaan tavoitteitasi. 

Asiantuntijoina elämäntaidon valmentaja ja kouluttaja Marika Borg sekä psykologi Tony Dunderfelt. Lähteet Tony Dunderfelt: Intuitio – sisäinen viisaus (Kirjapaja 2008), www.valmennusmaailma.fi. Kolmen H:n harjoitus/Marika Borg.

Liika on aina liikaa, myös urheilussa.

Liikunta kohentaa tutkitusti mielialaa. Parhaimmillaan liikuskelu voi jopa torjua masennusta ja edistää mielenterveyttä, kertoo suomalainen Käypä hoito -suositus. Liikunta voi tehota masennukseen jopa yhtä hyvin kuin terapia ja lääkehoito.

Mutta kuinka paljon liikuntaa on täydellinen määrä, jos haluaa edistää omaa mielenterveyttään? Pitäisikö jatkuvasti olla vetämässä triatloneja? Vai riittääkö perusjumppailu säännöllisen epäsäännöllisesti?

Tuore yhdysvaltalaistutkimus kallistuu jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Tutkimuksen mukaan liikunnassa enemmän ei ole enemmän, vaan kohtuullinen määrä kohtuullisen rankkaa liikuntaa on pääkopalle paras.

Kolme synkkää päivää

Arvostetussa The Lancet Psychiatry -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin reippaasti yli miljoonaa amerikkalaista. Tutkimuksessa analysoitiin kyselyä, jossa tutkittavat vastasivat omia elintapojaan, liikkumistaan ja fyysistä sekä henkistä terveyttä koskeviin kysymyksiin. Kysely toistettiin kolmena vuonna 2010-luvun alkupuolella.

Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi sitä, kuinka paljon tutkittavat liikkuivat työaikojensa ulkopuolella. Kaikki tiedot suhteutettiin vastaajien taustaan. Tutkimuksessa otettiin siis huomioon esimerkiksi vastaajien ikä, sukupuoli, sosioekonominen tilanne, paino ja se, oliko vastaajalla ollut aiemmin masennusta.

Tutkijoiden mukaan keskivertopulliaisen kuukauteen mahtuu kolme päivää, jolloin mieli on maassa esimerkiksi stressin tai surun takia.


Kaverin kanssa paras

Aiempien tulosten valossa ei yllätä, että liikuntaa harrastavilla oli kuukausittain vähemmän huonoja päiviä verrattuna niihin, jotka eivät harrastaneet liikuntaa ensinkään. Liikunnan positiiviset vaikutukset havaittiin myös niillä, joilla oli joskus todettu masennus.

Mutta se saattaa hyvinkin yllättää, että urheilussa enemmän ei ole enemmän. Niillä tutkittavilla, jotka kertoivat liikkuvansa erityisen paljon, vähintään 24 kertaa kuukaudessa tai yli 90 minuuttia kerrallaan, oli huonompi mielenterveys kuin niillä, jotka eivät liikkuneet ollenkaan. Erityisen intohimoinen suhtautuminen liikuntaa voi tutkijoiden mukaan kieliä persoonallisuudesta, joka altistaa mielen sairauksille.

Liikunnan positiiviset vaikutukset havaittiin myös niillä, joilla oli joskus todettu masennus.

Tutkimuksen mukaan kohtuus siis kannattaa, myös liikunnassa. Ne tutkittavat, jotka liikkuivat 3–5 kertaa viikossa 30–60 minuuttia kerralla, oli vähiten synkkiä päiviä kuukaudessa.

Kaikista parasta liikuntaa mielenterveydelle vaikuttaisi olevan joukkuelajit, pyöräily ja lihaskuntoharjoittelu. Myös kevyellä liikuskelulla, kuten kotitöiden tekemisellä ja kävelyllä huomattiin hyviä vaikutuksia mielenterveyteen.

Joukkuelajit ovat tutkijoiden mukaan erityisen hyviä mielen kannalta, koska ne tuovat elämään sosiaalisia suhteita, jotka voivat itsessään parhaimmillaan torjua masennusta ja parantaa mielenterveyttä.

Konstit on monet, kun kyse on unesta.

Oletko kokeillut aiempaa nukkumaanmenoaikaa? Entä oletko liikkunut riittävästi ulkona? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä – ja taatusti testattuja tapoja – heille, jotka kärsivät univaikeuksista. Mutta mikä ihan oikeasti toimii?

Jokainen, joka on joskus pyörinyt useampia öitä sängyssä unettomana, on varmasti turvautunut erilaisiin nukahtamiskikkoihin. Jotkut löytävät niistä apua, toiset taas jatkavat sängyssä pyörimistä yrityksistä huolimatta. Unirytmi voi olla kadoksissa etenkin lomien jälkeen ja vuodenaikojen vaihtumisen yhteydessä.

Me Naiset selvitti unettomuuden nujertamiseen käytettäviä keinoja kokemusasiantuntijoilta eli naisilta, joita nukahtamisvaikeudet ovat joskus kiusanneet. Osa kertoi myös rituaaleistaan, jotka auttavat säännöllisen unirytmin löytämiseksi.

Apua on saatu muun muassa näistä:

 

1. Punaista tehomehua unijuomaksi

”Kun kärsin pari vuotta unettomuudesta, kuulin kirsikkamehusta ystävältäni. Se on kallista, mutta lasillinen rentouttaa mukavasti. Aloin juoda mehua säännöllisesti, ja sen jälkeen olen saanut helpommin unesta kiinni.”

Tutkimuskin sen todistaa: kirsikat nostavat elimistön melatoniini-unihormonin tasoa ja auttavat nukkumaan autuaammin.

2. Sarastusvalosta rytmiä 

”Meillä on sarastuslamppu, joka helpottaa heräämistä ja arkirytmiin palaamista. Se on ollut käytössä yli kymmenen vuotta ja on ihan ehdoton varsinkin talvella, mutta auttaa jo loppukesästä.”

3. Moderni versio lampaiden laskemisesta

”Rauhallisten uloshengitysten laskeminen on minulle toimivin toiminnallinen niksi. Lasken ykkösestä kymppiin, jos kaipaan vain vähän rauhoittumista. Jos tilanne on epätoivoinen, lasken sadasta alaspäin – se vaatii vähän enemmän keskittymistä, jotta ajatukset eivät harhaile niin paljon. Jos ajatukset karkaavat ja unohdan, missä numerossa olin, aloitan alusta.”

Lue myös: Kärsitkö univajeesta? Helppo lusikkatesti paljastaa

4. Poikakaverityynystä halikaveri

”Nukun yksin, mutta poikakaverityynyn kanssa minusta tuntuu, että saan halata jotakuta, ja lihakset rentoutuvat mukavasti. Nukun yleensä kyljelläni ja huomaan, että reissussa tai kylässä minun on vaikea nukahtaa ilman tyynyäni, joka kulkee haarojeni välistä leukaan asti halattavaksi. Joskus kokoan monista tyynyistä ja peitosta itselleni korvaavan pötkylän”

Fysioterapeuttikin suosittelee vartalotyynyä: ”Jos kaikki työikäiset suomalaiset käyttäisivät ergonomista asentotyynyä, vähenisivät työikäisten niska-hartiaongelmat, selkähaasteet sekä olkapäähaasteet merkittävästi.”

5. Suosikkimusiikkia luureista

”Ajastan instrumentaalista musiikkia 90 minuutiksi, kun alan nukkua. Käytän yleensä kuulokkeita, mutta jos nukun yksin, laitan musiikin tulemaan kaiuttimista. Pienet nappikuulokkeet eivät haittaa minua, vaikka nukahtaisinkin ne päässä. Jossain vaiheessa tai heti musiikin loputtua viskaan ne lattialle ja nukahdan pian uudestaan. Olisinpa kokeillut rauhoittavaa musiikkia jo nuoruudessani, jolloin kärsin myös nukahtamisongelmista.”

 


6. Makeantuoksuista voidetta kroppaan

”Laventelivoide ja -öljy ovat hellekesinä viilentäneet mukavasti, mutta käytän niitä ympäri vuoden. Joskus käytän myös jäägeeliä, jota saa ihan ruokakaupasta. Kun kehoni viilenee, saan unen paremmin. Aiemmin pidin aina ikkunoita auki ja otin kylmiä suihkuja keskellä yötä kesät ja talvet. Vasta iholle levitettävä voide on tuonut avun ja nukahdan kuin pieni lapsi.”

Testasimme 15 euron ”ihmevoiteen”, jonka väitetään helpottavan nukahtamista: näin se toimi!

7. Banaania ja muita hiilareita iltapalaksi

”Olin aiemmin proteiinien kannattaja, mutta sitten ryhdyin lisäämään hiilihydraatteja ruokavaliooni. Söin iltapuuron ja usein banaanin kyytipojaksi. Muistan hikoilleeni ensimmäiset viikot varsinkin öisin, mutta sen jälkeen olen nukkunut levollisesti. Uskon, että hiilarit auttavat unentuloon.”


 

Myös nämä keinot on todettu toimiviksi unettomuuden häätämiseen

8. Stoppi räpläilylle! Kännykän selailukielto iltaisin ja sen yöksi jättäminen eri huoneeseen

9. Olo kotoisammaksi! Sopivaa väriä ja luonnonkuitua makuuhuoneeseen

10. Stressi pois! Kiitollisuus- ja murehtimispäiväkirjan pitäminen

Kysely

Kärsitkö univaikeuksista?