Jos terveys pettää, matkasta on vaikea nauttia. Lue, kuinka vältyt turistiripulilta, hallitset jetlagin ja toimit, jos sairastut.

Vakuutus olla pitää

Varmista ennen matkaa, että matkavakuutuksesi on kunnossa – tai hanki sellainen. Selvitä, mitä se kattaa. Moni vakuutus ei esimerkiksi korvaa extreme-lajionnettomuuksia.

Ota matkavakuutuskortistasi kopio ja säilytä sitä eri paikassa kuin korttia.  Kortissa lukee vakuutusyhtiösi palvelunumero, johon voit soittaa, jos sairastut tai joudut onnettomuuteen. Numerosta sinut yhdistetään kansainväliseen hälytyskeskukseen, josta saat apua.

Jos joudut käymään terveyskeskuksessa tai pyytämään lääkärin hotellillesi, kysy, onnistuuko laskuttaminen suoraan matkavakuutusyhtiöltäsi. Jos ei, pyydä kuitti hoidosta ja lääkkeistä. Tällöin saat vakuutuskorvauksen kotimaassa. Muista ilmoittaa sairaudesta tai onnettomuudesta mahdollisimman pian vakuutusyhtiöösi.

Rokotusten ABC

Selvitä hyvissä ajoin, mitä rokotteita tarvitset. Ne kannattaa hoitaa kuntoon kuukautta paria ennen matkaa. Maakohtaiset ohjeet löytyvät osoitteista www.thl.fi ja www.rokote.fi. Useimmilla paikkakunnilla rokotteet saa terveyskeskuksesta.
Kaikilla matkailijoilla on oltava rokotukset jäykkäkouristuksen, kurkkumädän, tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon varalta. Ne ovat ilmaisia.

Jos matkustat tropiikkiin, Venäjälle tai Baltiaan, kannattaa hankkia A-hepatiittirokotus. A-hepatiitti on maksatulehdus, jonka voi saada likaisesta ruuasta ja vedestä.
Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan on usein syytä ottaa keltakuumerokotus. Jotkin maat vaativat sitä kaikilta matkustajilta. Pakkaa rokotuskorttisi mukaan.

 Matkailijan suurimmat terveysriskit:
1. alkoholi
2. liikenne
3. seksitaudit.
Lähde: Matkailijan terveysopas 2009

Jetlag kuriin

Aikaerorasitus aiheuttaa väsymystä, unettomuutta ja kurjaa oloa. Näin taltutat oireet:

  • Siirrä jo matkalla kello kohteen aikaan.
  • Muuta mahdollisimman nopeasti ruokailurytmi ja muut elintavat uuteen aikaan.
  • Yritä valvoa päivällä, vaikka väsyttäisi, jotta saat yöllä unta.
  • Kevyt liikunta pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, korvatulpat ja silmäsuojukset voivat auttaa nukahtamisessa.
  • Käytä tarvittaessa lyhytvaikutteisia unilääkkeitä.

Lähde: Madventures – Kansainvälisen seikkailijan opas.

Tarkkana vatsan kanssa

Ulkomailla vatsa reistailee helposti. Vieras bakteerikanta ja ruokavalio voivat aiheuttaa vaivoja, vaikkei söisikään mitään pilaantunutta. Näillä ohjeilla pidät turistiripulin loitolla:

  • Juo helteessä riittävästi. Jos keho kuivuu, pöpöt iskevät herkästi.
  • Huolehdi käsihygieniasta. Jos et pysty pesemään käsiäsi saippualla, käytä käsidesiä aina ennen syömistä tai kasvoihin koskemista. Älä hiero likaisilla käsillä silmiäsi tai nenääsi.
  • Vältä kehitysmaissa kraanavettä (myös jääkuutioita), salaattia, maitotuotteita ja valmiiksi kuorittuja hedelmiä sekä mereneläviä, jos olet kaukana rannikolta. Karta ravintoloita, joissa on vähän asiakkaita ja ruoka seisoo esillä.
  • Älä ui makeissa trooppisissa vesissä, varsinkaan seisovassa vedessä.
  • Jos vatsatauti iskee, lepää, juo riittävästi ja huolehdi suolojen saannista.

Kutiseeko? Kuuma ja kostea ilma altistaa hiivatulehdukselle. Pakkaa mukaan lääkkeet hiiva- ja virtsatietulehdukseen, sillä rohtoja voi olla hankala saada matkakohteesta.

Trooppiset riesat

Malaria Vuosittain 20–30 suomalaista sairastuu malariaan. Tarkasta osoitteesta www.thl.fi, onko matkakohteesi malaria-aluetta. Tauti pysyy loitolla, kun syöt estolääkitystä ja käytät moskiittokarkotetta. Muista aloittaa lääkitys ajoissa ja jatkaa sitä ohjeen mukaan malaria-alueelta poistumisen jälkeen.

Loiset Jos vatsa temppuilee matkan jälkeen, syynä saattaa olla loinen. Sen saa yleensä likaisesta vedestä tai ruuasta. Yleisin on giardia, joka aiheuttaa ripulia ja kouristuksia. Se poistuu elimistöstä antibiooteilla.

Denguekuume Denguetartuntoja todetaan Suomessa vuosi vuodelta enemmän. Harvoin vaaralliseen tautiin ei ole rokotetta eikä estolääkitystä, mutta se pysyy poissa hyttyskarkotteilla ja -verkoilla. Jos sairastut ja kuume nousee korkeaksi, hakeudu lääkäriin.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola nukkuu joka yö vähintään kahdeksan tuntia, vaikka hänellä on pieni lapsi. Miten hän sen tekee?

Tietokirjailija ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola, 35, kertoo nukkuvansa niin hyvin kuin nelivuotiaan pojan äitinä voi.

– Olen rakentanut rutiinini niin, että pyrin suojelemaan untani, sillä lepo on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin peruspilareista ihmissuhteiden, fiksun ruokavalion ja riittävän liikunnan ohella. Nukun yössä vähintään kahdeksan tuntia, Jaakkola kertoo.

 

Aamu

Ylös sängystä klo 7–8. Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen. Uni on etusijalla, koska olen yrittäjä. Jos en nuku kylliksi, en jaksa tehdä töitä. Hyvä vireystila parantaa elämänlaatua. Jaksan liikkua, syödä hyvin ja elää arkea.

Aamupala. Proteiini virkistää ja pitää yllä vireyttä. Siksi teen usein munakkaan. Syön myös kasviksia ja juon kahvia. Suosittelen maalaisjärkeä. Ei pannua kerralla, eikä lainkaan kello 16 jälkeen, tai unen laatu heikkenee. Nautin päivän viimeisen kupin yleensä lounaalla. Iltapäivällä se heikentää untani selvästi.

Päivä

Lounas. En ikinä jätä lounasta väliin. Syön 4–6 kertaa päivässä. Tasainen energiansaanti vähentää mielitekoja. Nälässä tekee helposti mieli sokeria. Siitä seuraa virtapiikki ja nopea nuupahdus. Jos taas päivällä syö liian vähän, syö illalla helposti liikaa, mikä heikentää unta. Jotkut laihduttajat ovat niin energiavajeessa, että heräävät nälkään.

Syvärentoutus. En ikinä nuku päiväunia. Teen mieluummin rauhallisen yoga nidra -harjoituksen. 20 minuuttia riittää syvärentoutukseen. Se auttaa, jos yöunet ovat jääneet heikoiksi.

Stressi. Yrittäjänä tunnen ajoittain kovaakin stressiä. Silloin moni rutiini heittää häränpyllyä. Se on kuitenkin vain hetkellistä. Voin vaikuttaa siihen, miten kehoni reagoi stressiin.

Ilta

Rauha kotona. Rauhoitan illan perheelle. Illalla kannattaa rauhoittaa tahtia yöhön.

Älylaitteet. Rajoitan älylaitteiden käyttöä. Sininen valo heikentää melatoniinin eritystä, ja uni karkaa. Olen rauhoittanut puhelimeni. Siinä ei ole Facebook-applikaatiota, Instagramini ei ilmoita tykkäysten määrää eikä puhelimeni kilahtele sähköposteista. Katson niitä, kun haluan. En silloin, kun puhelin vaatii huomiota.

Ei viiniä. Olisi kiva ottaa joskus lasi punaviiniä, mutta se karkottaa unen. Jos haluaa ottaa lasillisen, se kannattaa nauttia ruoan kanssa aiemmin illalla. Mitä lähempänä unta alkoholia juo, sitä heikompaa on palautuminen.

Ei kyykkäystä! Kova treeni illalla vie varmasti unet. Treenin jälkeen unen laatu on heikompi. Moni tuntee aamulla olonsa väsyneeksi, vaikka olisi nukkunut kahdeksan tuntia.

Hiilaripitoinen iltaruoka. Syön joka ilta hiilaripitoisen ruoan: riisiä, pastaa tai kauraa. Se rauhoittaa ja parantaa unta. Jos syö sokeripiikin – esimerkiksi pussin karkkia tyhjään vatsaan – verensokeri tulee yöllä lujaa alas. Se voi aiheuttaa heräilyä.

Magnesium. Syön joka ilta magnesiumia ruoan kanssa. Se syventää unta. Hyvälaatuisia ovat magnesiumit, joissa on aatti-pääte, esimerkiksi glysinaatti. Huonolaatuisella magnesiumoksidilla saa vain vatsan sekaisin.

Sänkyyn klo 20.30–22.00

Kuuntelen kehoa. Jos nukuttaa jo puoli yhdeksältä, menen sänkyyn samaan aikaan lapsen kanssa.