Dukanin dieetti on selkeä mutta kurinalainen.

1. Hyökkäysvaihe

Dukanin dieetti alkaa hyökkäysvaiheella, jossa syödään ainoastaan proteiinia. Jopa kasvikset on kielletty. Ruokavalio poistaa reippaasti nestettä, joten paino tippuu viidessä päivässä kahdesta neljään kiloa. Räväkkä alkurysäys innostaa viemään dieetin loppuun.

Kesto:  1–10 päivää.
Pakollinen liikunta: 20 minuuttia kävelyä päivässä.
Sallitut ruoka-aineet: Vähärasvainen liha ja kana, kala, äyriäiset, kananmuna sekä rasvattomat ja sokerittomat maitotuotteet. Lisäksi joka päivä syödään 1,5 ruokalusikallista kauraleseitä.

2. Pudotus

Lähtölaukauksen jälkeen alkaa dieetin varsinainen työvaihe, jota jatketaan aina tavoitepainon saavuttamiseen asti. Nyt lautaselle kelpuutetaan myös kasvikset. Proteiinipäivistä ei kuitenkaan luovuta, vaan ne vuorottelevat proteiini-kasvispäivien kanssa. Helpointa on syödä joka toisena päivänä pelkkää proteiinia ja joka toisena päivänä sekä proteiinia että kasviksia. Jos laihdutettavaa on vain vähän, kaksikin proteiinipäivää viikossa riittää.

Kesto: Riippuu omasta tavoitteesta. Paino tippuu pudotusvaiheessa noin kilon viikossa, joten kymmenestä kilosta pääsee kolmessa kuukaudessa.
Pakollinen liikunta: 30 minuuttia kävelyä päivässä. Jos paino jumittaa, aika tuplataan.
Sallitut ruoka-aineet: Hyökkäysvaiheen proteiinit sekä kasvispäivinä tomaatti, kurkku, retiisi, pinaatti, parsa, purjo, vihreät pavut, mangoldi, sienet, selleri, fenkoli, salaatti, munakoiso, kesäkurpitsa ja paprika. Myös porkkanaa, punajuurta ja artisokkaa saa syödä, kunhan ne eivät kuulu joka aterialle. Kauralesettä otetaan kaksi ruokalusikallista.

3.  Tasausvaihe

Nyt loppuu jojoilu! Dukan tietää, että vaikeinta laihduttamisessa on tavoitepainossa pysyminen. Vastalaihtunut himoitsee herkkuja samalla, kun riutunut kroppa yrittää takertua joka ikiseen kaloriin.

Siksi dieetissä on tasausvaihe, jossa keho opetetaan sopeutumaan ohuempaan olemukseen. Proteiinipäiviä pidetään enää kerran viikossa, ja muina päivinä ruokavalioon lisätään vihannesten ja proteiinien lisäksi yksi hedelmä, kaksi palaa leipää ja hieman juustoa. Pasta tai muut hiilarit sallitaan 1–2 kertaa viikossa.

Lisäksi laihduttaja saa palkita itsensä kerran tai kahdesti viikossa juhla-aterialla, jossa myös jälkiruoka ja lasillinen viiniä on sallittu.

Kesto:  Kymmenen päivää jokaista pudotettua kiloa kohti. Kymmenen kiloa laihduttanut siis tasailee reilut kolme kuukautta.
Pakollinen liikunta:  25 minuuttia kävelyä päivässä.
Sallitut ruoka-aineet: Proteiinin, pudotusvaiheen kasvisten ja leseen lisäksi sallitut ruuat: yksi hedelmä (ei banaania, viinirypäleitä tai kirsikoita), kaksi palaa täysjyväleipää ja 40 grammaa juustoa. Hiilaripitoisia ruokia saa syödä kerran tai kahdesti viikossa. Lisäksi viikkoon kuuluu 1–2 juhla-ateriaa.

4. Ylläpito

Dukan on siitä ankea dieetti, että se ei lopu koskaan. Kun kriittisistä alkukuukausista on selvinnyt lihomatta, voi vihdoin palata normaali-ihmisten ruokatavoille. Ainakin melkein. Yksi päivä viikosta on yhä kituutettava Dukanin armoilla.

Proteiinipäivä varmistaa, etteivät pitkin viikkoa napsitut hiilarit
keräänny vyötärölle. Kuutena muunakin päivänä pitäisi syödä järkevästi.

Kesto: Loppu-elämä.
Pakollinen liikunta: Älä käytä koskaan hissejä tai liukuportaita.
Sallitut ruoka-aineet: Kaikki. Kauralesettä pitää syödä kolme ruokalusikallista päivässä.

Lue myös:
Hollywood hurahti Dukanin dieettiin
Lista sadasta sallitusta ruoka-aineesta


Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat.