Rankka päivä takana? Suklaa auttaa. Tai sitten on kyse tunnesyömisestä.

1. Tunnista tapasi

Pidä yhdistettyä ruoka- ja tunnepäiväkirjaa. Merkitse ruokien lisäksi syömistilanne ja siihen liittyvät tunteet. Syötkö eri tavalla yksin kuin porukassa? Lohtusyömistä harrastetaan yleensä muilta piilossa.

2. Ehkäise ennalta

Liiku. Liikunnan harrastaminen lievittää stressiä ja antaa myönteisiä tunteita. Liikunta helpottaa myös ruokahalun hallintaa.

Korjaa ruokarytmisi. Pidä verensokeri tasaisena syömällä säännöllisesti ja välttämällä sokeria sekä valkoisia jauhoja. Syö kunnon ruokaa.

Ota rennosti. Anna itsellesi välillä lupa herkutella. Kiellot ja morkkis lisäävät ahdistusta, mikä sysää helposti syömiskierteeseen. Jos elämässäsi on stressaava vaihe, salli
itsesi syödä silloin vapaammin.

Pysy kohtuudessa. Jos haluat laihduttaa, tee se maltillisesti: kun keho saa liian vähän energiaa, se joutuu stressitilaan. Ja sehän tiedettiin jo, että stressi voi lisätä syömistä.

Usko itseesi. Kun ihminen uskoo pystyvänsä elämäntapamuutokseen, siinä myös pysytään paremmin.

3. Voita mieliteot

Korvaa syöpöttely jollakin kivalla. Kun karkkihimo iskee, soita kaverille, lue hyvää kirjaa tai neulo.

Mielihalun voittamista voi treenata altistamalla itseään halulle. Kun suklaahimo yllättää, nosta suklaalevy pöydälle ja tuijota sitä niin kauan, että mielihalu talttuu. Yleensä himo alkaa laantua noin vartissa.

Asiantuntijoina ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen, tutkija Hanna Konttinen ja Hyvän Painon Ystävien ryhmänohjaaja Auli Jääskeläinen.

Mikä ihmeen tunnesyöminen?

Tunnesyömisellä tarkoitetaan sitä, että jokin tunne saa syömään tavallista enemmän. Iloonkin voi herkutella, mutta yleensä karkkihyllylle ohjaa suru, ahdistus, masennus, jännitys tai stressi.

– Tutkimuksissa on huomattu, että kun ihmisille aiheutetaan koetilanteessa kielteisiä tunteita, noin 40 prosenttia ihmisistä syö enemmän. Loput 40 prosenttia syö vähemmän, ja 20 prosentin syömiseen tunteella ei ole vaikutusta, kertoo syömisen psykologiasta väitöskirjaa tekevä Hanna Konttinen.

Ikävää oloa lääkitään syömällä yksinkertaisesti siksi, että se
parantaa oloa hetkellisesti.

– Usein tunnesyöjät syövät hiilihydraattipitoista ruokaa, joka tuo nopeasti hyvän olon vähäksi aikaa, selittää ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen.

Tunnesyömisen käsitettä on välillä kyseenalaistettu väittämällä, että stressin ja surun pitäisi oikeastaan vähentää syömistä.

– Kun tunne on tarpeeksi vahva, se aiheuttaa voimakkaita ruokahalua hillitseviä fysiologisia muutoksia, Konttinen sanoo.

Siksi esimerkiksi rakastuminen, eroaminen tai paniikki voivat viedä ruokahalun.

Olisiko syynä väsymys?

Tunnesyöjät ovat tyypillisesti naisia. Hanna Konttinen arvelee, että syyt ovat sekä biologisia että yhteiskunnallisia.

– Ilmiö voi liittyä siihen, että naiset kärsivät useammin masennusoireista. Miehet taas purkavat stressiä helpommin alkoholinkäyttöön.

Osa tunnesyöjistä ajattelee, että rankka päivä oikeuttaa pienen hemmottelun. Toisille herkut taas ovat palkinto onnistumisesta. Joihinkin stressi vaikuttaa niin, etteivät he jaksa ajatella, mitä suuhunsa pistävät.

Osa tunnesyöjistä saattaa napostella tunteisiinsa tiedostamatta. Ilmiö voi toimia myös päinvastoin: ihminen saattaa kuvitella olevansa tunnesyöjä, mutta herkkuhimoa selittääkin univaje tai syömisen panttaaminen päivällä.
Tällöin säännöllinen ruokarytmi ja kunnon yöunet karkottavat syöpöttelyhimon.

Orreveteläinen muistuttaa, että kaikki hemmottelevat itseään joskus herkuilla. Välillä rankkaa päivää voi huoletta piristää suklaalla.