Kaksi julkkista kertoo niksinsä.

Lue myös Piitu Uskin kertomus onnistuneesta laihduttamisesta.

”Kaikkea saa syödä mutta kohtuudella”

Aurajoen rannalle on kannettu pöytä, jonka ympärillä kuhisee ihmisiä. Pöydälle nostetuissa kulhoissa on porkkanoita, mansikoita, manteleita, siemeniä, sipsejä ja korppuja. 

Turussa kuvataan parhaillaan Vares-elokuvaa, ja täällä jokilaivojen katveessa kuvauspaikkajärjestäjä Sini Rantanen, 36, tankkaa työpäivänsä aikana.

– Yritän käydä napsimassa täällä jotain, ettei tulisi liian kova nälkä, mutta usein olemme liian kaukana catering-pisteestä, Sini kertoo ja nappaa kulhosta mansikan.

Sini tuli julkisuuteen vuonna 2005, kun hän laihdutti Suurin pudottaja -ohjelmassa melkein kolmekymmentä kiloa ja ylsi kisassa kolmanneksi. Pari vuotta myöhemmin Sini juonsi ohjelman ja painoi edelleen saman verran, noin 70 kiloa.

Tällä hetkellä Sini ei ole sanojensa mukaan ”kaikkein hoikimmassa kunnossaan”, mutta takavuosien kilot eivät ole tulleet takaisin. 

Normaalipainoisena pysyminen on haastavaa, sillä päivät venyvät yli kymmentuntisiksi.  Kuvausten aikaan Sini ehtii käydä kotonaan vain nukkumassa, ja siksi hän syö pelkästään töissä. Oli päivä tai yö, tarjolla on ensin aamiainen ja noin viiden tunnin päästä lounas. Lisäksi pöydän välipaloja saa napsia pitkin päivää. 

 – Kun kunnon ruoka on kerran päivässä, sitä syö tosi paljon. Mutta koska työ on tosi intensiivistä ja syömistä odottaa, en halua miettiä asiaa.

Kun elokuvan kuvaukset päättyvät lokakuun lopussa, edessä on paluu entisiin urheilullisiin elämäntapoihin: Sini otti talvella lenkkikaveriksi koiran, ja lisäksi hän käy aikuisten taitoluistelukoulussa.

Ei enää perhepitsaa

Sini on välttänyt lihomisen Suurimmassa pudottajassa oppimallaan perinteisellä reseptillä. Hän on lisännyt liikuntaa ja pienentänyt ruoka-annosten kokoa.

– Enää en tee ruokaa niin suuria määriä kuin ennen, enkä tilaa perhepitsaa. Olen oppinut, että kylläisyyden tunne tulee vasta hetken päästä syömisen jälkeen. Kun lautanen on syöty tyhjäksi, sen pitäisi riittää.

Nyt periaatteena on, että kaikkea saa syödä mutta kohtuudella. Sini on esimerkiksi juuri syönyt aamiaiseksi vuohenjuustotäytteisen voisarven, mutta vain yhden.

Ruokaa saa äidin ja yhdeksänvuotiaan pojan taloudessa jättääkin. Toisin oli Sinin lapsuudessa.

– Ei se ruoka kuitenkaan mistään Etiopiasta ole pois. Kerran koulussa piilotin kesäkeiton kukkakaalit farkkujen taskuun ja äiti löysi ne pestessään pyykkiä, Sini muistelee.

Välillä Sini herkuttelee rasvaisilla juustoilla ja punaviinillä, mutta vastapainoksi hän pitää kevyitä päiviä. Silloin hän korvaa lounaan sekoittamalla lautaselle purkillisen rahkaa, tölkillisen säilykeananaksia ja leseitä.

– Mulle tulee hirveät morkkikset, jos mässytän kauheasti. En halua olla ylipainoinen, koska olen ollut tosi urheilullinen ja minua ahdistaa, etten näytäkään enää siltä.

Suurimman pudottajan aikaisiin elämäntapoihin Sini ei silti haaveile palaavansa.

– Oli silloin ihan hullu ja fanaattinen. Urheilin kaksi kertaa päivässä. Eihän sillä tavalla voi elää, en ainakaan minä.

”En ole käynyt puntarilla vuosiin”

Laulaja Suvi Karjula, 23, on poikkeuksellinen nainen. Hän ei tiedä painoaan.

– Olen käynyt puntarilla viimeksi varmaan yläasteella. Sellaiset asiat eivät kiinnosta. Olen ulkonäön suhteen hirveän vapaamielinen. Ruumis on vain sielun asuinpaikka, Suvi sanoo.

Suvin paino vaihtelee kiloja suuntaan ja toiseen. Välillä vaatteet hölskyvät, välillä kiristävät. 

Tangomarkkinoilla toiseksi sijoittunut Suvi oli kisaviikolla niin kiireinen, ettei ehtinyt syödä juuri muuta kuin proteiinipatukoita ja ateriankorvikkeita. 

– Söin Seinäjoella yhden lämpimän ruuan koko viikon aikana. Isä väitti, että laihduin ainakin neljä kiloa. Joskus sitä sitten taas jumittuu sohvalle ja syö.

Miten ihmeessä Suvi sitten on onnistunut pitämään ulkonäkökeskeisessä viihdemaailmassa niin rennon asenteen?

– Minulla on ystäviä ja perhe, jotka välittävät, olin minkälainen vain. Paras ystäväni sanoo, että hänellä ei ole kuin täydellisiä ystäviä. Äiti taas ei muutenkaan pingota. Hän sanoo rypyistäkin, että niitä kuuluu tulla, Suvi pohtii.

Syön mitä sattuu

Suvi pysyy normaalipainoisena syömällä järkevästi mutta stressaamatta. Laulaja syö muutaman tunnin välein eli aina, kun nälkä iskee. Välipalaksi käy vaikkapa viili tai hedelmä. Keikoille Suvi pakkaa eväät kylmälaukkuun tai hakee kaupasta mikroruokaa.

– Olen vielä nuori, ja aineenvaihduntani saattaa toki hidastua ja paino nousta joskus kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Miksi ajattelisin sitä nyt? En pingota enkä suhtaudu syömiseen pakkomielteisesti. Syön mitä päähän pälkähtää. Jos minun tekee mieli syödä karkkia, sitten syön vaikka pussillisen.

Periaatteitakin on. Suvi yrittää kotona ollessaan syödä yhden kunnon aterian päivässä. Tavan hän on oppinut kotoa, missä ruoka syötiin aina yhdessä.

– Jos ei ollut paikalla, niin voi voi, Suvi nauraa.

Lisäksi Suvi vastustaa eläinten tehotuotantoa ja korvaa ruuissaan lihan soijalla. Soijarouhe kelpaa niin kastikkeisiin, makaronilaatikkoon kuin italianpataankin. Sinkkuna ruuanlaitosta tulee tosin välillä laistettua.

Projekti bikinikuntoon

Suvi kävelee metsäpoluilla päivittäin. Syynä on Oscar de la Hoya -niminen koira, joka pakottaa lenkille silloinkin, kun sataa räntää.

– En lähde lenkille niin, että lähdenpäs kuntoilemaan, vaan menen koiran kanssa metsään. Muuten ei varmaan tulisi käytyäkään.

 Lisäksi Suvi käy viikoittain joogatunneilla. Myös laulaminen käy treenistä.

– Ihminen joka ei laula, ei tule ajatelleeksi, että laulaminen on fyysisesti raskasta. Siinä tulee hiki pintaan ja adrenaliini virtaa. Olen kova jännittämään, ja sekin kuluttaa energiaa.

Vaikka ulkonäköseikat ovat Suville toisarvoisia, hänkin on laihduttanut. Pari vuotta sitten laulaja päätti treenata itsensä kesäksi bikinikuntoon.

Suvi alkoi lenkkeillä ja käydä salilla. Lisäksi hän vähensi välipalojen sekä karkin syöntiä ja jätti normaaleista ruoka-annoksistaan kauhallisen pois. Suvi laihtui muutamassa kuukaudessa 6–8 kiloa.

– En oikein osaa sanoa, miksi laihdutin. Halusin kai kokeilla. Olen sellainen ihminen, että minun pitää todistaa itselleni, että pystyn johonkin. Nyt tiedän, että tein sen ja asiaa ei tarvitse miettiä.

Vähitellen projekti unohtui, eikä Suvi ole miettinyt painoaan sen koommin.

– Varmaan paino on tullut takaisin, koska vaatteet pysyvät päällä. Sanon ystävillenikin, ettei ole väliä, ovatko he lihoneet tai laihtuneet, koska minä en rehellisesti tajua sitä. Olen ehkä vain niin lasisilmä, etten huomaa sellaisia asioita.

 

Lue myös Piitu Uskin kertomus onnistuneesta laihduttamisesta.

Mutta entä jos kahvi ei maistu: voiko terveyttään edistää teellä?

Masennuksen ja syöpien loitolla pitäjä. Apua laihdutukseen ja metaboliseen oireyhtymään. Kahvilla on todistetusti monia terveyshyötyjä. Vuosikymmenten ajan on tutkittu myös kahvin juomisen ja sydänterveyden yhteyksiä, joista nyt on saatu uutta, tärkeää tietoa.

Saksalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi kahviin liittyy niin paljon sydämen terveyshyötyjä. Mahdollinen vastaus löytyy siitä, miten verisuonet ja veren solut reagoivat kofeiiniin. Tutkimustulos sisältää myös tarkan kofeiinimäärän, jolla sydänterveys kohenee, kertoo Science Daily.

Sydänterveyden hyödyt ovat parhaimmillaan, kun päivässä juodaan kofeiinimäärä, joka vastaa neljä kuppia kahvia. Näin väittää tuore tutkimus. Sääntö toimii etenkin iäkkäiden kahvinystävien terveen sydämen reseptinä.

PLOS-tiedelehdessä torstaina julkaistu tutkimus tehtiin hiirten avulla, joten suoraa yhteyttä ihmissydämen toimintaan ei ole todistettu. Ongelmallista on myös aina syy-seuraussuhteiden löytäminen.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistu kokoomatutkimus selvitti, että parhaimmat terveyshyödyt kahvista saa, kun sitä nauttii päivittäin kolme–neljä kuppia. Tutkimusta kuitenkin kritisoitiin siitä, että tulokset eivät välttämättä tarkoita suoria syy-seuraussuhteita: ei voitane suoraan sanoa, että terveempi elämä johtuisi vain kahvinjuonnista. 

Neljän kahvikupin kittaaminen ei siis ehkäise välttämättä yksin terveysongelmia. On siis mahdollista, että neljä kuppia nauttivat ihmiset elävät muutenkin terveellisesti. 

 

Business Insider (BI) on haastatellut uuden tutkimuksen tekijää, joka toivoo, että vanhat neuvot kahvin kulutuksesta hylättäisiin tulosten perusteella. Varsinkin kun usein sydänvaivaisia senioreita neuvotaan välttämään kahvia.

Tutkija Joachim Altschmied uskoo, että neljä päivittäistä kahviannosta voi auttaa vähentämään sydänkohtauksen riskiä, sillä kofeiini suojaa verisuonia. Kahvi myös saattaa auttaa toipumaan sydänsairauksista, kunhan määrä pysyy maltillisena. Neljää kuppia vastaavaa kofeiinimäärää ei saa ylittää. Hän muistuttaa lisäksi terveellisistä elämäntavoista – tietenkin kahvin rinnalla.

– Se ei korvaa muita asioita. Urheilua ja terveellistä syömistä kannattaa jatkaa ja lisätä mukaan kahvia.

BI:n mukaan kahvin voi korvata myös vihreällä teellä, jos musta kofeiinijuoma ei maistu. Se kirjoittaa, että vihreässä teessä on yhtä paljon kofeiinia ja se myös voi edistää sydänterveyttä tehokkaasti.

Kysely

Kuinka monta kuppia kahvia juot päivässä?

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA