13 kikkaa treenimotivaation kasvattamiseen.

Shutterstock

Oletko niitä, joiden mielestä ilmaisu "liikunnan ilo" haiskahtaa kettuilulta? Mielestäsi lenkkeily kuuluu samaan kategoriaan kuin veroilmoitus ja hammaskiven poisto. Mutta usko tai älä, sinäkin voit jäädä koukkuun.

1. Etsi oma lajisi. Usein liikunta tökkii siksi, että se oikea on vielä löytämättä. Sinun juttusi voi olla melominen, skeittaaminen, leijahiihto tai bollywood-tanssi. Et tiedä ennen kuin kokeilet. Tunnistat sen oikean siitä, ettet vilkuile viiden minuutin välein kelloa. 

2. Palkitse itsesi. Aluksi liikunnan jälkeen ei välttämättä liihottele euforiapilvissä, joten itseään kannattaa palkita muullakin kuin hormoniryöpyllä. Katso treenin jälkeen jakso Gossip girliä, lämmitä sauna tai surauta mustikkasmoothie. Pian lenkkarit eivät muistuta sinua tuskanhiestä vaan ansaitusta hemmotteluhetkestä. 

3. Koukuta itsesi tietoisesti. Sykettä nostava liikunta saa hyvän olon hormonit virtaamaan. Kun hikiliikuntaa harrastaa parin päivän välein, kroppa alkaa vähitellen vaatia säännöllisen annoksensa eikä lenkille lähteminen vaadi kohtuuttomia tahdonvoimia.  

4. Liiku oikeista syistä: siksi, että haluat olla terve, onnellinen ja pirteä. Unohda kaloreiden kyttääminen ja epätoivoinen vatsalihasten muokkaaminen. Ulkonäköseikat saavat helposti rehkimään liian rankasti ja liian nälkäisenä. Kun liikunnasta tulee ankeaa syyllisyydentuntoista suorittamista, into lopahtaa. Nautitko oikeasti siitä, että pakotat itsesi tyhjällä mahalla aamulenkeille? 

5. Aloita liikkuminen varovasti. Älä tähtää heti maratonille tai fitness-kisoihin. Lupaavasti alkanut liikuntainto lopahtaa usein kyllästymiseen tai tehotreenillä hankittuun rasitusvammaan. 

6. Valmistaudu etukäteen. Kun päivän treeni on merkitty kalenteriin, tekosyyt eivät kiilaa heti väliin. Pakkaa jumppakamat jo edellisenä iltana. Urheilurintsikoiden etsiminen ei ole aamupaniikissa ykkösprioriteetti. 

7. Pysy mukavuusalueellasi. Olet kuullut miljoona kertaa hokeman, jonka mukaan liikkujan on kehittyäkseen mentävä pois mukavuusalueelta. Se on totta, mutta toisaalta: miksi pitäisi aina kehittyä? Tärkeintä on ylipäätään liikkua. Kuntopyörän selässä lueskeleminen ei ehkä ole huipputehokasta, mutta tehokkaampaa kuin sängyllä makaaminen. Jos ajatus kierrosten lisäämisestä tappaa liikuntainnon, itseään ei kannata pakottaa tehorääkkijumppiin. Tee vain sitä, mistä nautit.

8. Tai sitten puske epämukavuusalueelle. Toiset saavat parhaat fiilikset tuloksista, kilpailemisesta ja kehittymisestä. Aseta tavoitteita, haasta itsesi ja seuraa kehittymistäsi. Ilmoittaudu juoksutapahtumaan tai kyttää hauiksesi kokoa.

9. Tankkaa ennen treeniä ja sen jälkeen. Paineletko salille suoraan töistä ja ihmettelet, miksi treenin jälkeen kiukuttaa? Vika ei ole liikunnassa vaan alhaisessa verensokerissa.

10. Hyödynnä työmatkat. Jos kiire on paras tekosyysi, juokse, pyöräile tai kävele töihin. Jos reitti on pitkä, pyöräile mennessä, palaa bussilla ja aja pyörä seuraavana päivänä takaisin. Voit myös nousta bussista muutamaa pysäkkiä liian aikaisin.

11. Ota tekniikka avuksi. Jos nautit sykkeiden tai kilometrien kirjaamisesta, tallenna treenisi esimerkiksi Sports Tracker -kännykkäsovelluksen, sykemittarin tai urheilukellon avulla. Anna musiikin siivittää sinut vauhtiin. Valitse Spotifysta valmis juoksusoittolista tai kokoa oma hittiputkesi.

12. Liiku parhaimpaan aikaasi. Toiset virkistyvät aamuliikunnasta, toisia ajatuskin ahdistaa. Selvitä, mikä on sinun juttusi. Aamuliikunnassa on puolensa: kuntoilu on hoidettu heti pois alta, ja päivästä selviää yhdellä suihkulla ja laittautumisella. Toisaalta treeni on myös parasta lääkettä työpäivän jälkeiseen väsymykseen.

13. Vaihda parempaan. Kuka on sanonut, että sen ensirakkauden kanssa täytyisi kituuttaa eläkeikään? Aloita uusi laji vaikka joka syksy tai kokeile reippaasti yhden illan juttuja.

Ville Niinistö ei enää suorita liikkumista, vaan nauttii siitä. – En tavoittele mitään isoa hauista vaan tasapainoa elämään.

Viime kesänä päähän sattui, usein. Ville Niinistö oli luopunut vihreiden puheenjohtajuudesta, ja kuuden vuoden stressi puolueen keulakuvana purkautui migreenikohtauksilla, olkapään reistailulla ja epämääräisellä huonovointisuudella.

– Olin lykännyt myös nilkkani juoksuvamman kuntouttamista. Kaikki se tuli päälle, kun ei tarvinnut enää olla päivystysvastuussa ja kommentoimassa maailman tapahtumia 24/7.

”Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.”

Ville on aina ollut liikunnallinen. Hän ymmärsi jo kauan sitten, että liikunta auttaa, jos olo on epämääräinen. Silloin hän katkaisee tilanteen tietoisesti ja merkitsee seuraavan kahden viikon kalenteriin hetket, jolloin aikoo liikkua. Ville on huomannut, että kaikkia vaikeampia jaksoja elämässä on yhdistänyt liikkumattomuus.

– Jos en liiku, olen saamaton ja veltto, ja kun tilanne kasautuu, tulen ärtyneemmäksi.

– Toki liikun myös siksi, että jaksan esimerkiksi nousta rappuja hengästymättä, mutta en tavoittele mitään isoa hauista, vaan tasapainoa elämään. Kai se syvin syy on, että haen onnellisuutta.

Pudotti fudistähden joukkueesta

Jos kaikki olisi mennyt toisin, Ville voisi olla nyt suomalainen fudistähti. Hän potki palloa pikkupoikana kavereiden kanssa kaikki kesäillat ja sittemmin tosissaan myöhäiseen teini-ikään saakka.

– Luulin, että minusta tulee ammattilainen.

Villeä naurattaa, kuinka hän 14-vuotiaana pudotti C-junnujen joukkueesta Jonatan Johanssonin, joka sittemmin teki uraa Englannin Valioliigassa.

Polvivamma 17-vuotiaana katkaisi haaveet.

– Vaikka vamma lopetti fudiksen, olin oppinut treenaamaan säännöllisesti. Se on jäänyt elämäntavaksi.

Parikymppisenä Ville liikkui joskus jopa vähän pakonomaisestikin.

– En nauttinut siitä. Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.

”Olen nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.”

1990-luvun lopulla Ville innostui sen ajan hittilajista, rullaluistelusta. 20 vuotta myöhemmin hän painaa edelleen 500–1000 kilometriä vuodessa. Enää hän ei kuitenkaan suorita.

– On nautinto, kun saa juosta pallon perässä, kävellä saaristomaisemissa, käännellä kiviä luonnossa lasten kanssa ja tuntea vauhdin rullaluistellessa.

– Luonnossa tajuan, miten pieniä omat murheet ovat luonnon suuruuden rinnalla.

Sielunmaisema on Turun saaristossa.

”Olen sinut kehoni kanssa”

Viime vuonna Ville täytti neljäkymmentä. Millainen mies peilistä katsoo?

– Sellainen, joka on sinut itsensä ja kehonsa kanssa. Ei ulkomuodolla ole niin väliä vaan sillä, että silmissäni on edelleen pilke.

Kyllä ikä näkyykin, Ville myöntää. Esimerkiksi peleistä palautuminen kestää päiviä, ja järjen ääni kyselee, pitääkö vetää täysillä vai vähän iisimmin.

– Olen silti nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Ville Niinistö

  • 41-vuotias vihreiden kansanedustaja.
  • Kaksi lasta, 10-vuotias Linnea ja 13-vuotias Elias.
  • Harrastaa liikunnan lisäksi tietokonepelejä.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.