Ajatteleekohan lääkäri, että valitan turhasta? Vihaako se potilaita? Nyt salat paljastuvat.

Kuvitus Ulla Bergström

Hammaslääkäri: Turha syyttää hammasluuta

”Hammashoito on ikävää ja välillä sattuukin. Siksi jotkut kai ajattelevat, että lääkärille voi vastineeksi sanoa, mitä mieleen juolahtaa. Tavallisen oloisilta aikuisilta kuulee tällaisia kommentteja: ’Tiedoksi, että mä inhoan teitä.’ ’Varo, mä saatan yhtäkkiä lyödä sua.’ Ehkä jotkut sanovat näin vitsillä, mutta ei se toimi huumorina. Yllättävän moni on huolestunut siitä, että hoitotuolissa menee veri päähän. Ei siitä ole terveelle haittaa, päinvastoin. Hammaslääkärin olisi vaikea tehdä töitä, jos potilas istuisi pystyssä.

Suurin osa potilaista on mukavia. Jotkut toistuvat ilmiöt ottavat kuitenkin pannuun, ehkä eniten vastuun pakoilu. Ihmiset syyttävät huonoa hammasluuta tai terveydenhuoltosysteemiä, vaikka oikeasti omissa ruokailu- ja hampaidenpesutavoissa on korjattavaa. Huono hammasluu on sitä paitsi myytti, sillä hammasluun laajat kehityshäiriöt ovat harvinaisia. Hampaiden kunto riippuu pitkälti siitä, miten niitä puhdistaa ja miten syö. Hammaslääkärin tehtävä on korjata vaurioita ja valistaa kotihoidossa. Valistus ei vain mene perille. Vähän ajan päästä kuulee taas, että ’meidän suvussa on tämä hammasluu niin kehno’.

On myös tietty ryhmä, joka peruuttaa hoitoajan viime tipassa tai jättää tulematta paikalle. He ilmaantuvat sitten viikko ennen etelänmatkaa tai juhlaa, jolloin ’pitäis saada leegot kuntoon’. Taustalla on varmasti hammaslääkäripelkoa tai rahapulaa. Luulen silti, että monilla on vain tapana karttaa kaikkea epämukavaa.

Päivystyksessä on toisinaan epäkiitollista. Potilaat hikeentyvät, kun he joutuvat odottamaan vuoroaan. Se on ymmärrettävää, mutta hekin voisivat muistaa, että kaikkia pitää auttaa eikä ketään voi heittää kesken toimenpiteen ulos. Tahallisesta viivyttelystä ei ole kyse. Päivystäjä haluaisi itsekin päästä ajoissa kotiin.”

Gynekologi: Terve järki takaisin

”Suomalaisnaisten kanssa on hyvä tehdä töitä. He ovat valveutuneita ja huolehtivat itsestään.

Olen kuunnellut kolmekymmentä vuotta, mitä naiset kertovat, ja oppinut paljon sellaista, mitä ei julkaista alan lehdissä. Hiljaista tietoa karttuu vähitellen.  Panen vaistomaisesti merkille olemuksen, ihon, hiukset ja kynnet. En arvota enkä jää analysoimaan, mutta haen terveydentilasta viitteitä, joita saatan tarvita. Parikymmentä minuuttia per potilas on niin lyhyt aika, että se täytyy käyttää kokonaan hyödyksi.

Enää ei tule päiviä, jolloin kiristelisin hampaita. Potilaat lähtevät samalta viivalta. Kaikkien kanssa kemiat eivät kohtaa yhtä hyvin, mutta konflikteja tulee harvoin. Gynekologilla käymistä jännitetään. ’Tää on aina yhtä kauheeta’, moni sanoo. Potilaat miettivät, käykö vastaanotolla ilmi jotain vakavaa, joka muuttaa koko elämän. Lisäksi ujostellaan, koska on kyse intiimialueesta. Autan antamalla selkeät ohjeet: istu tuohon, ota pöksyt pois. En sano, että ’riisu’, jolloin ihminen jää miettimään, pitääkö ottaa rintaliivitkin pois vai pelkästään alushousut.

Raskaudet, synnytykset, ehkäisy, seksi... biologia ei muutu ja samat huolet ja murheet naisilla on nyt kuin ennenkin. Seksistä puhutaan ehkä vapaammin.

Se, mikä on muuttunut, on tiedon määrä. Tietoa on valtavasti, ja se lisää ahdistusta. Nuoret naiset katsovat netistä, mikä heitä vaivaa. Käytän paljon aikaa siihen, että puran käsityksiä, joita potilaille on tullut terveysuutisista ja internetistä. Yksi uutinen, jossa nuori nainen on saanut veritulpan ehkäisypillereistä, leviää kuin kulovalkea, ja kaikki huolestuvat.

Suhteellisuudentaju ja terve järki tuntuvat välillä olevan kadoksissa. Milloin tapetilla on ehkäisy, milloin hormonikorvaushoito. Tällä hetkellä tuulee rasvakeskusteluissa ja kolesterolilääkityksiä arvostellaan. Hyvä kuitenkin, että asioista puhutaan ja potilaat ovat aktiivisia hoitonsa suhteen.”

Yleislääkäri: Pika-apua ei aina ole

”Potilaat ovat työni suola. He ovat yleensä mukavia ja motivoituneita hoitamaan itseään, mitä nyt joskus jollain on ylisuuret odotukset. Kaikkihan toivoisivat, että vaivoihin löytyisi vips vaan -tyyppinen ratkaisu, jossa ei tarvitsisi tehdä itse mitään ja kaikki olisi niin kuin nuorena, kauniina ja terveenä ollessa. Tosiasiassa lääketiede on kaukana insinööritieteestä. Hoito perustuu todennäköisyyteen, ja aina se yleensä toimiva hoito ei toimikaan, vaan täytyy harkita uudelleen. Kyse ei ole silloin lääkärin virheestä tai vääristä lääkkeistä, vaan erilaisista potilaista.

Oikea ajoitus on tärkeää. Täytyy ymmärtää, milloin kertoo vaikeasta asiasta. Parasta on, jos ihmisen saa sanomaan itse, että esimerkiksi painonpudotus on pakko aloittaa nyt. Lääkärin ei ole vaikeaa ottaa puheeksi tällaisia asioita, mutta hoitosuhde menee pieleen, jos alkaa heti huomautella epäterveellisistä elämäntavoista. Itse kysyn ylipainon takia sairastuneelta,  mitä mieltä hän on painostaan. Vastauksesta riippuu, kannattaako painonhallinta ottaa sillä kerralla puheeksi.

Toisin kuin jotkut luulevat, lääkärit eivät toivo, että potilaalla olisi erikoinen sairaus. Ne sairaudet, joihin olen itse perehtynyt, ovat tavallaan mukavia. Kun on kyse osteoporoosista tai muistisairauksista, tiedän, että homma on hanskassa. Ihmiset ovat kiinnostavia. Heistä tulee haastetta tarpeeksi.

Työssä turhauttavat esimerkiksi Kelan korvauskäytännöt ja terveydenhuoltojärjestelmä. Ne ovat joskus niin jäykkiä, että potilaiden energia menee järjestelmän kanssa tappelemiseen eikä parantumiseen.

Rehellisyyttä omien vaivojen ja oman elämäntilanteen kertomisessa ei ole koskaan liikaa. Ihmisellä saa olla oma ehdotus diagnoosiksi, se on yleensä varteenotettava ja auttaa ajattelussa. Se paljastaa myös hänen  huolensa.”

Potilaista pahimmat

”Rasittavimpia ovat ihmiset, jotka kertovat vastaanoton aluksi kaikki huonot kokemuksensa lääkärikunnasta ja terveydenhuollosta yleensä ja mahdollisesti vaativat sen jälkeen tiettyjä tutkimuksia, joista ovat kuulleet. Ei minulle tulisi mieleeni vaikkapa ravintolassa ilmoittaa, miten huonoa ruokaa ja palvelua olen edellisellä kerralla saanut.

Jotkut potilaat kysyvät toimenpiteen yhteydessä heti, onko lääkäri tehnyt tätä aiemmin ja kuinka monta kertaa. Toisaalta ymmärrän kysymyksen potilaan näkökulmasta. Toisaalta mietin, mikä olisi oikea vastaus, jos kokemusta ei oikeasti ole hirveästi – ei kai potilas sitäkään halua kuulla?” Yleislääkäri

Potilaista parhaimmat

”Ihanimpia ovat vanhat miehet. En tiedä, onko se jotain sota-
aikojen tai muuten vaan kovien vuosikymmenien perua, mutta he ovat yleensä superkohteliaita ja erittäin tyytyväisiä kaikkeen. En muista juuri kuulleeni heiltä tytöttelyä. Lisäksi sellaiset potilaat ovat ihania, jotka sanovat vastaanoton tai pitkän hoitosuhteen jälkeen, että ovat olleet tyytyväisiä hoitoon. Ne sanat muistaa vuosien jälkeenkin!”
Yleislääkäri

Astma ei ole este kovallekaan treenaamiselle, todistaa fysioterapeuttiopiskelija Tea Ahonen, 41. 

”Kolme vuotta sitten huomasin, että minun oli vaikea hengittää lenkillä. Kurkussani oli kuristava tunne ja rintakehääni painoi. Hengitys oli raskasta eikä meinannut tasaantua mäkijuoksun jälkeen. Olin juossut yksitoista vuotta ja treenasin neljästä kuuteen kertaan viikossa, joten ymmärsin nopeasti, että jokin on vialla. Lääkäri diagnosoi oireeni keskivaikeaksi astmaksi.

Kun luulin, että joudun luopumaan juoksusta, sydäntäni ahdisti ja oloni oli haikea. Olen aina rakastanut juoksemista. Se on paras tapa saada päivän liikunta-annos. Kun jalat ovat kevyet ja askel nousee, juoksu antaa vapauden tunteen. Flow-tilassa tunnen, että voisin juosta loputtomasti.

Lopettamisen sijaan päätin, että opettelen kuuntelemaan kehoani ja löydän oikean tavan juosta. Kun astmaani lopulta löytyi sopiva lääkitys ja hengitystieni rauhoittuvat, lähdin taas lenkille.

”En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.”

Kannan kännykkää ja astmapiippua aina mukanani vyölaukussa tai juoksurepussa. Jos unohdan ne, minun on käännyttävä takaisin. Jos hengittäminen alkaa tuntua hankalalta, otan lääkettä ja juoksen loppumatkan rauhallisemmin tai kävelen. Puoli tuntia ennen kovaa treeniä otan avaavan lääkkeen.

Lääkärini on onneksi ollut alusta saakka motivoiva ja korostanut, että voin jatkaa liikkumista. Ainoastaan pakkasella juoksen sisällä juoksumatolla, koska kylmässä ja kosteassa saan helpoiten oireita.

Nykyään tiedän pikaisesti, koska kannattaa hidastaa: jos juoksu ei kulje tai hengitykseni muuttuu pinnalliseksi. En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.

Kesäkuussa juoksin Rukalla 82 kilometriä ongelmitta. Piippu kulki mukanani repussa. Otin suorituksen aikana useamman kerran lääkettä. Olin luvannut itselleni, että jos keuhkoni alkaisivat oireilla, jättäisin leikin kesken. Terveys on tärkeintä.

Kun pääsin 15 tunnin jälkeen maaliin, fiilikseni oli sanoinkuvaamaton. Tein sen! Astmani voi paremmin, kun liikun. Rasitus tekee sopivassa määrin keuhkoilleni vain hyvää.”

Joka kymmenes suomalainen kärsii astmasta

  • Astma oireilee usein yskänä ja hengenahdistuksena, ja hoitamattomana se altistaa toistuville hengitystietulehduksille. 
  • Äärimmäisen harvat sairaudet ovat sellaisia, joihin liikunta ei auttaisi. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan liikunnan hyödyt ovat kiistattomia myös astmapotilaille. 
  • Kestävyysurheilu vähentää keuhkoputkien limakalvojen tulehtumisalttiutta. Ennen harrastuksen aloittamista on kuitenkin aina mietittävä ammattilaisen kanssa, kuinka laji sopii osaksi astman hoitoa. Kannattaa aloittaa kuitenkin varovasti, ja astmapiippua on aina pidettävä mukana.

 

Kombutsabuumi on rantautunut kunnolla nyt Suomeenkin. Tosifanit valmistavat sitä itse kotona.

”Kevyesti pirskahtelevaa. Raikasta ja puhdasta. Aavistus inkivääriä ja vihreää teetä.”

Näin Linda Hackman kuvailee suosikkijuomansa kombutsan makua. Pahaakin kombutsaa hän juonut joskus, mutta yleensä hän nauttii ensiluokkaista kombutsaa. Tuota ikiaikaista teejuomaa, jota hän valmistaa säännöllisesti kotonaan.

Helsinkiläinen Linda, 33, innostui kombutsasta viitisen vuotta sitten. Hän oli lueskellut aiheesta ensin kotona. Sitten hän päätyi erikoisruokia myyvään liikkeeseen, jossa hän jutteli kombutsasta myyjän kanssa.

– Sain myyjältä tämän oman kombutsasienen ja pääsin tekemään juomaa itse. Siitä asti olen käyttänyt tätä alkuviljelmää kombutsan valmistamisessa sekä antanut sieniä muillekin.

Kombutsaa kutsutaan myös terveysjuomaksi, jonka nimeen on vannottu jo vuosikymmenten ajan. Aiemmin sitä kutsuttiin volgansienijuomaksi. Juoman käyminen tapahtuu alkuviljelmän eli sienen avulla. Klönttimäiset hiivasienet kasvattavat kerroksiaan ja ovat jaettavissa kuin taikinajuuret, joita on kiva antaa kavereille.

”Kesällä juoma valmistuu nopeammin”

Yleensä Linda käyttää kombutsassaan vihreää tai valkoista teetä.

– Monet käyttävät myös mustaa teetä, mutta se ei sovi herkälle vatsalleni. Ja koska haluan kombutsani maistuvan voimakkaalta, käytän tavallista sokeria. Jotkut tykkäävät palmu- ja kookossokerista.

Kun Linda valmistaa teen, hän tekee sen puhtaassa kulhossa ja lisää siihen sokerin. Litraan teetä liukenee noin sata grammaa sokeria.

Sen jälkeen hän viilentää teen huoneenlämpöiseksi. Hän kaataa teen kolmen–neljän litran lasikulhoihin, jotka hän on peittänyt harsolla ja laittaa kulhot pimeään kaappiin. Tästä kombosta kombutsa saa simamaisen makunsa sekä luonnollisia probiootteja.

– Useimmiten minulla on samaan aikaan kaksi–kolme purkkia, joissa kombutsajuomani valmistuvat. Nyrkkisääntönä on, että juomasta kymmenesosa on vanhaa nestettä. Kesällä juoma valmistuu nopeammin, kun taas talvella se käy hitaammin ja makukin on jotenkin raikkaampi.

Nykyään kaupoissa ja terveysruokaan erikoistuvissa ravintoloissakin on tarjolla kombutsaa. Lindan mukaan ne ovat usein hiilihappoisempia ja makeampia kuin hänen omat juomansa.

– En pysty syömään maitotuotteita enkä halua syödä probiootteja purkista, joten juon kombutsaa päivittäin muutaman desin. Tykkään etikkamaisesta, ärjymmästä kombutsasta, ja uskon, että sillä on vaikutuksia muun muassa vatsantoimintaani.

”En pysty syömään maitotuotteita enkä halua syödä probiootteja purkista, joten juon kombutsaa päivittäin muutaman desin.”

Linda uskoo muidenkin käymisteitse valmistettujen eli fermentoitujen ruokien terveyshyötyihin, varsinkin suoliston toiminnan tasapainottajina. Tosikäyttäjien keskuudessa ei tunnu olevan vaivaa, jota superjuoma ei parantaisi. Muut kombutsaintoilijat kertovat, että juoma muun muassa vahvistaa hiuksia, alentaa verenpainetta ja ennen kaikkea piristää. Teejuomassa on kofeiinia, joten se saattaa suurina annoksina virkistää liikaakin kofeiiniherkkiä ihmisiä.

– Huomaan vatsastani, muun muassa ruuansulatuksesta, jos en ole vaikkapa matkalla saanut kombutsaa pariin päivään, Linda sanoo.

Hän itse antaa kombutsan käydä useamman viikon maun vuoksi, vaikka juoma valmistuu helposti kymmenessä päivässäkin. Valmiin juoman hän maustaa usein inkiväärillä tai muilla mausteilla. Jotkut käyttävät lisäsokeria pullottamisvaiheessa. Kombutsasieni käyttää teehen lisätyn sokerin ravinnokseen: maustamaton kombutsa ei maistu makealta, koska sokeri on haihtunut käymisprosessissa. Mitä pidempään sen antaa käydä, sitä hapokkaampaa se on.

Kombutsasta on tehty vielä vasta vähän tutkimuksia, vaikka juomaa on nautittu maailmassa joidenkin lähteiden mukaan tuhansia vuosia. Sen sijaan vihreää teetä on tutkittu enemmän ja todistetusti vihreä tee auttaa muun muassa painonhallinnassa ja verensokeriongelmissa.

 Lindan mukaan kombutsan valmistuksen ehdoton sääntö liittyy puhtauteen. Sieneen kasvaa helposti hometta, jos kombutsaa tekee likaisissa astioissa.
Lindan mukaan kombutsan valmistuksen ehdoton sääntö liittyy puhtauteen. Sieneen kasvaa helposti hometta, jos kombutsaa tekee likaisissa astioissa.

 

Kombutsaa suoraa hanasta

Käymisteitse valmistetussa juomassa saattaa olla prosentteja, kuten simassakin. Mutta alkoholipitoisuus jää Lindan mukaan alle yhden prosentin. Jotkut ulkomailla kombutsaa nauttineet ovat kertoneet, että ensimmäisellä kerralla kombutsa on aiheuttanut pienen hiprakan.

Ulkomailla Linda on törmännyt todelliseen kombutsabuumiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hän on juonut kombutsaa, jota tarjoillaan suoraan hanasta. Kombutsaa on siellä jopa kahvilajätti Starbucksin valikoimissa.

– Suomessakin kombutsasta on tullut entistä suositumpaa. Siitä kysellään paljon Facebookin ryhmissä ja sitä näkee paljon enemmän terveyskaupoissa. Jotkut saattavat kasvattaa sienen kaupan valmiista kombutsajuomasta ja olen nähnyt myös valmiita kombutsan aloituspakkauksia.

Hän on huomannut, että kombutsaa suosivat monenlaiset ihmiset. Yhteen ryhmään kuuluvat ”hippityypit”, toiseen ”ruokahifistelijät”, Linda kuvailee. Hän itse kertoo maistelevansa mielellään paljon myös viinejä, joten kombutsan nauttiminen kuuluu luonnollisena osana hänen elämäänsä.