Ajatteleekohan lääkäri, että valitan turhasta? Vihaako se potilaita? Nyt salat paljastuvat.

Kuvitus Ulla Bergström

Hammaslääkäri: Turha syyttää hammasluuta

”Hammashoito on ikävää ja välillä sattuukin. Siksi jotkut kai ajattelevat, että lääkärille voi vastineeksi sanoa, mitä mieleen juolahtaa. Tavallisen oloisilta aikuisilta kuulee tällaisia kommentteja: ’Tiedoksi, että mä inhoan teitä.’ ’Varo, mä saatan yhtäkkiä lyödä sua.’ Ehkä jotkut sanovat näin vitsillä, mutta ei se toimi huumorina. Yllättävän moni on huolestunut siitä, että hoitotuolissa menee veri päähän. Ei siitä ole terveelle haittaa, päinvastoin. Hammaslääkärin olisi vaikea tehdä töitä, jos potilas istuisi pystyssä.

Suurin osa potilaista on mukavia. Jotkut toistuvat ilmiöt ottavat kuitenkin pannuun, ehkä eniten vastuun pakoilu. Ihmiset syyttävät huonoa hammasluuta tai terveydenhuoltosysteemiä, vaikka oikeasti omissa ruokailu- ja hampaidenpesutavoissa on korjattavaa. Huono hammasluu on sitä paitsi myytti, sillä hammasluun laajat kehityshäiriöt ovat harvinaisia. Hampaiden kunto riippuu pitkälti siitä, miten niitä puhdistaa ja miten syö. Hammaslääkärin tehtävä on korjata vaurioita ja valistaa kotihoidossa. Valistus ei vain mene perille. Vähän ajan päästä kuulee taas, että ’meidän suvussa on tämä hammasluu niin kehno’.

On myös tietty ryhmä, joka peruuttaa hoitoajan viime tipassa tai jättää tulematta paikalle. He ilmaantuvat sitten viikko ennen etelänmatkaa tai juhlaa, jolloin ’pitäis saada leegot kuntoon’. Taustalla on varmasti hammaslääkäripelkoa tai rahapulaa. Luulen silti, että monilla on vain tapana karttaa kaikkea epämukavaa.

Päivystyksessä on toisinaan epäkiitollista. Potilaat hikeentyvät, kun he joutuvat odottamaan vuoroaan. Se on ymmärrettävää, mutta hekin voisivat muistaa, että kaikkia pitää auttaa eikä ketään voi heittää kesken toimenpiteen ulos. Tahallisesta viivyttelystä ei ole kyse. Päivystäjä haluaisi itsekin päästä ajoissa kotiin.”

Gynekologi: Terve järki takaisin

”Suomalaisnaisten kanssa on hyvä tehdä töitä. He ovat valveutuneita ja huolehtivat itsestään.

Olen kuunnellut kolmekymmentä vuotta, mitä naiset kertovat, ja oppinut paljon sellaista, mitä ei julkaista alan lehdissä. Hiljaista tietoa karttuu vähitellen.  Panen vaistomaisesti merkille olemuksen, ihon, hiukset ja kynnet. En arvota enkä jää analysoimaan, mutta haen terveydentilasta viitteitä, joita saatan tarvita. Parikymmentä minuuttia per potilas on niin lyhyt aika, että se täytyy käyttää kokonaan hyödyksi.

Enää ei tule päiviä, jolloin kiristelisin hampaita. Potilaat lähtevät samalta viivalta. Kaikkien kanssa kemiat eivät kohtaa yhtä hyvin, mutta konflikteja tulee harvoin. Gynekologilla käymistä jännitetään. ’Tää on aina yhtä kauheeta’, moni sanoo. Potilaat miettivät, käykö vastaanotolla ilmi jotain vakavaa, joka muuttaa koko elämän. Lisäksi ujostellaan, koska on kyse intiimialueesta. Autan antamalla selkeät ohjeet: istu tuohon, ota pöksyt pois. En sano, että ’riisu’, jolloin ihminen jää miettimään, pitääkö ottaa rintaliivitkin pois vai pelkästään alushousut.

Raskaudet, synnytykset, ehkäisy, seksi... biologia ei muutu ja samat huolet ja murheet naisilla on nyt kuin ennenkin. Seksistä puhutaan ehkä vapaammin.

Se, mikä on muuttunut, on tiedon määrä. Tietoa on valtavasti, ja se lisää ahdistusta. Nuoret naiset katsovat netistä, mikä heitä vaivaa. Käytän paljon aikaa siihen, että puran käsityksiä, joita potilaille on tullut terveysuutisista ja internetistä. Yksi uutinen, jossa nuori nainen on saanut veritulpan ehkäisypillereistä, leviää kuin kulovalkea, ja kaikki huolestuvat.

Suhteellisuudentaju ja terve järki tuntuvat välillä olevan kadoksissa. Milloin tapetilla on ehkäisy, milloin hormonikorvaushoito. Tällä hetkellä tuulee rasvakeskusteluissa ja kolesterolilääkityksiä arvostellaan. Hyvä kuitenkin, että asioista puhutaan ja potilaat ovat aktiivisia hoitonsa suhteen.”

Yleislääkäri: Pika-apua ei aina ole

”Potilaat ovat työni suola. He ovat yleensä mukavia ja motivoituneita hoitamaan itseään, mitä nyt joskus jollain on ylisuuret odotukset. Kaikkihan toivoisivat, että vaivoihin löytyisi vips vaan -tyyppinen ratkaisu, jossa ei tarvitsisi tehdä itse mitään ja kaikki olisi niin kuin nuorena, kauniina ja terveenä ollessa. Tosiasiassa lääketiede on kaukana insinööritieteestä. Hoito perustuu todennäköisyyteen, ja aina se yleensä toimiva hoito ei toimikaan, vaan täytyy harkita uudelleen. Kyse ei ole silloin lääkärin virheestä tai vääristä lääkkeistä, vaan erilaisista potilaista.

Oikea ajoitus on tärkeää. Täytyy ymmärtää, milloin kertoo vaikeasta asiasta. Parasta on, jos ihmisen saa sanomaan itse, että esimerkiksi painonpudotus on pakko aloittaa nyt. Lääkärin ei ole vaikeaa ottaa puheeksi tällaisia asioita, mutta hoitosuhde menee pieleen, jos alkaa heti huomautella epäterveellisistä elämäntavoista. Itse kysyn ylipainon takia sairastuneelta,  mitä mieltä hän on painostaan. Vastauksesta riippuu, kannattaako painonhallinta ottaa sillä kerralla puheeksi.

Toisin kuin jotkut luulevat, lääkärit eivät toivo, että potilaalla olisi erikoinen sairaus. Ne sairaudet, joihin olen itse perehtynyt, ovat tavallaan mukavia. Kun on kyse osteoporoosista tai muistisairauksista, tiedän, että homma on hanskassa. Ihmiset ovat kiinnostavia. Heistä tulee haastetta tarpeeksi.

Työssä turhauttavat esimerkiksi Kelan korvauskäytännöt ja terveydenhuoltojärjestelmä. Ne ovat joskus niin jäykkiä, että potilaiden energia menee järjestelmän kanssa tappelemiseen eikä parantumiseen.

Rehellisyyttä omien vaivojen ja oman elämäntilanteen kertomisessa ei ole koskaan liikaa. Ihmisellä saa olla oma ehdotus diagnoosiksi, se on yleensä varteenotettava ja auttaa ajattelussa. Se paljastaa myös hänen  huolensa.”

Potilaista pahimmat

”Rasittavimpia ovat ihmiset, jotka kertovat vastaanoton aluksi kaikki huonot kokemuksensa lääkärikunnasta ja terveydenhuollosta yleensä ja mahdollisesti vaativat sen jälkeen tiettyjä tutkimuksia, joista ovat kuulleet. Ei minulle tulisi mieleeni vaikkapa ravintolassa ilmoittaa, miten huonoa ruokaa ja palvelua olen edellisellä kerralla saanut.

Jotkut potilaat kysyvät toimenpiteen yhteydessä heti, onko lääkäri tehnyt tätä aiemmin ja kuinka monta kertaa. Toisaalta ymmärrän kysymyksen potilaan näkökulmasta. Toisaalta mietin, mikä olisi oikea vastaus, jos kokemusta ei oikeasti ole hirveästi – ei kai potilas sitäkään halua kuulla?” Yleislääkäri

Potilaista parhaimmat

”Ihanimpia ovat vanhat miehet. En tiedä, onko se jotain sota-
aikojen tai muuten vaan kovien vuosikymmenien perua, mutta he ovat yleensä superkohteliaita ja erittäin tyytyväisiä kaikkeen. En muista juuri kuulleeni heiltä tytöttelyä. Lisäksi sellaiset potilaat ovat ihania, jotka sanovat vastaanoton tai pitkän hoitosuhteen jälkeen, että ovat olleet tyytyväisiä hoitoon. Ne sanat muistaa vuosien jälkeenkin!”
Yleislääkäri

Legendaarinen liikuntapiirakka pitää edelleen kutinsa. Nyt siitä on tehty myös nettitesti.

Kaksi ja puoli tuntia kestävyyskuntoa parantavaa, reipasta liikuntaa ja kahdesti lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää treeniä. Siinä viikon liikunnan vähimmäistavoitteet, jotka ovat monelle tuttuja UKK-instituutin perinteisestä liikuntapiirakasta.

Mutta mikä sitten lasketaan virallisesti terveyttä edistäviksi liikuntasuoritukseksi? Alla olevassa kaaviossakin se kyllä kerrotaan, mutta nykyään UKK-instituutin sivustolta löytyy myös kätevä, nettitestin muotoon rakennettu liikuntapiirakka. Sen avulla voi selvittää, saako itse tarpeeksi liikuntaa.

Testissä pitää arvioida, kuinka paljon eri liikuntalajeja harrastaa viikon aikana. Kestävyyskuntoa kohottava liikunta lasketaan tunteina ja minuutteina, lihaskunto ja liikehallinta liikuntakertoina. Testissä kysytään myös istumiseen käytettyä aikaa.

Lopussa testi kertoo, tuleeko liikuntaa tarpeeksi ja miten liikuntatottumuksiaan voi kehittää. Testi löytyy täältä: ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi.

Liikuntapiirakka näyttää tältä. Sitä uudistettiin vuonna 2009. Kuva: UKK-instituutti
Liikuntapiirakka näyttää tältä. Sitä uudistettiin vuonna 2009. Kuva: UKK-instituutti

Parhaimmillaan liikunta antaa lisää virtaa, mutta nykyään asiantuntijat muistuttelevat myös palautumisen tärkeydestä. Kannattaakin miettiä, kuinka kuormittavaa elämä kokonaisuudessaan on.

Ylilääkäri Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasemalta kertoi aikaisemmassa jutussamme, että elimistö ei erota kovin hyvin henkistä ja fyysistä rasitusta toisistaan. Jos työt tai arki stressaavat ja yöunetkin jäävät kehnoiksi, rääkkitreeni ei välttämättä ole hyväksi.

– Jos on tosi väsynyt työstä, kannattaa kävellä rauhallisesti. Jos menee vähänkin reippaammin, saattaa tulla vain entistä huonompi olo, Parkkari sanoi.

UKK-instituutin suosituksetkaan eivät edellytä raivokasta treenaamista – kevyempikin kuntoilu edistää terveyttä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.