Ei ole mitään raivostuttavampaa kuin juosta kiireessä työhuoneeseen ja unohtaa, mitä sieltä oli hakemassa. Tutkija Virpi Kalakoski lohduttaa, että muistin pätkiminen on normaalia.

Kuvitus Sanna Mander

1. Jätin taas kotiavaimet eteisen pöydälle ja lompakon toiseen käsilaukkuun. Mikä minua vaivaa?

”Sinulla on liikaa muutakin muistettavaa. Meillä on kyky pitää
tämänhetkisessä muistissa, eli työmuistissa, vain kolmesta neljään asiaa kerrallaan. Jos määrä ylittyy, jotkut asiat tipahtavat pois. Monien elämä on muuttunut niin kiireiseksi, että työmuisti on koko ajan ylikuormittunut. Teemme kaikki kotiin, työhön, opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyvät päätökset ja ongelmanratkaisut työmuistia hyödyntäen. Ei ole ihme, että asiat unohtuvat.”

2. Joskus pankkiautomaatilla ollessa pää on niin tyhjä, etten muista tunnuslukua. Miten näin itsestään selvä asia voi unohtua?

”Olet saattanut olla erityisen väsynyt tai stressaantunut. Jos joudut lisäksi kiinnittämään huomiosi useaan muuhun asiaan samaan aikaan tai vieressäsi on ympäristöhälyä, tuttu numerosarja voi hävitä mielestä hetkeksi. Sekin saattaa riittää, että käyttämäsi pankkiautomaatti onkin erinäköinen: näppäimistön painikkeet ovat pienempiä tai poikkeavassa järjestyksessä.

Informaatioähky pätee kulttuurissamme myös tunnuslukuihin ja numerosarjoihin. Varsinkin netissä asioidessa meidän on muistettava niin monia koodeja ja numerokirjainyhdistelmiä, että osa putoaa pois päästä. Onneksi tekniikasta on apua: puhelinnumerotkin löytyvät kännykän muistista.”

3. Milloin unohtelu ei ole enää normaalia?

”Silloin, kun arkipäiväiset toiminnot alkavat tuottaa sinulle vaikeuksia: et osaa enää käyttää kahvinkeitintä tai ajaa autoa. Tai unohtelet tuttujen ihmisten nimiä, eivätkä ne myöhemminkään muistu mieleen. Tässä vaiheessa läheiset alkavat yleensä huomautella hajamielisyydestäsi.”

4. Voiko nuorelle ihmiselle puhjeta dementia?

”Dementia oireilee yleensä aikaisintaan 40–50-vuotiaana, mutta nuoremmillakin voi olla muistamisen ongelmia. Muistisairauksien diagnosoiminen on usein hankalaa, sillä katkokset saattavat liittyä stressaavaan elämäntilanteeseen tai vaikka
masennukseen.”

5. Onko huonomuistisuus perinnöllistä?

”Muistisairaudet voivat olla perinnöllisiä, samoin muistin käyttöön vaikuttavat oppimisongelmat. Jos esimerkiksi lapsen lukihäiriötä ei ole diagnosoitu, oppiminen vaikeutuu. Tällöin
hänen pitkäkestoiseen säiliömuistiinsa varastoituu tietoa niin paljon vähemmän, että se hankaloittaa elämää vielä aikuisenakin.”

6. Muistavatko älykkäät ihmiset enemmän?

”Älykkäillä on todettu olevan tavallista parempi lyhytkestoinen työmuisti. Muistimestarien taito ei sen sijaan perustu korkeaan älykkyysosamäärään, vaan erilaisten tekniikoiden opetteluun. Moni käyttää tiettyjä mielikuvia, koodeja ja ryhmittelytapoja muistamisen helpottamiseksi.”

7.Miksi joku muistaa pienetkin yksityiskohdat lapsuudestaan ja toiselle koko elämä on yksi iso musta aukko?

”Yleensä muistamme parhaiten niitä asioita, jotka ovat olleet
jotenkin ainutlaatuisia tai jotka tapahtuvat meille ensimmäistä kertaa. Voimme muistaa piiruntarkasti sen päivän, kun opimme uimaan, saimme ensimmäisen suukon tai kun meistä tuli äitejä. Rutiininomaiset kokemukset tahtovat sen sijaan sekoittua harmaaksi massaksi, jossa ajan ja paikan määreet unohtuvat.”

8. Voisiko yhteiskuntaamme muuttaa siten, ettei meidän tarvitsisi muistaa niin paljon?

”Voisi todellakin! Meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työn ja levon tasapainoon, ja poistaa ympäristöstämme ylimääräiset häiriötekijät. Liian suuri työkuorma aiheuttaa stressiä, univajetta, masennusta ja tätä kautta muistivaikeuksia. Töissä keskittymistä hankaloittavat lukuisat palaverit, avokonttorimelu, sähköpostit ja muut jatkuvat keskeytykset. Ne laskevat työtehoa ja aiheuttavat lopulta yrityksillekin lisäkustannuksia. Ikävää on, että sama levottomuus jatkuu kotona, jossa olemme yhä koko ajan tavoitettavissa. Levon merkityksen huomaa lomilla, jolloin muistimmekin toimii paremmin.”

9. Miten voisin kouluttaa muistiani paremmaksi?

”Karsi ympäriltäsi häiriö­tekijät, jotta pystyt keskittymään. Kun kiinnität muistettavaan asiaan tarpeeksi huomiota, se jää
paremmin mieleen. Muistettavan määrän karsiminenkin kannattaa. Talleta salasanat, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja tunnukset kännykkään, tietokoneelle tai vaikka muistivihkoon, niin vapautat muistiasi tärkeämpään käyttöön.

Asioiden kertailu auttaa. Hauki on kala -tyyppinen hokeminen
parantaa muistamista, mutta tehokkainta on työstää ja pohtia muistettavia asioita. Hyödynnä esimerkiksi mielikuvia. Kun suunnittelet kauppalistaa, palauta mieleesi kaupan pohjapiirros ja listaa paperille tavaroita samassa järjestyksessä kuin ne kaupassakin ovat. Ensin maitohyllylle, sieltä leipäosastolle ja sampoo-hyllyjen kautta kassalle.”

10. Eikö joskus ole hyväkin, etten muista kaikkea? Sehän on itsesuojelua!

”Ihmisen muisti toimii viisaasti: asiat unohtuvat, kun ne eivät toistu eikä niitä kertaile. Valitettavasti todella traumaattisia
kokemuksia on vaikea unohtaa. Kurjia tapahtumia voi kuitenkin työstää mielessä ja uudet näkökulmat auttavat muokkaamaan myös muistikuvia. Tosin tilanteiden tulkitseminen on hyvin yksilöllistä. Ihmiset saattavat muistaa samasta hetkestä aivan erilaisia asioita.”