Ääni pätkii kesken puhelun, kokouksen, kahvitauon ja iltasadun lukemisen. Mitä asialle voi tehdä?

Kuvitus Ulla Bergström

Kröhö, höm, höm. Köh.

Loppusyksy on flunssapöpöjen ja kuivan huoneilman aikaa. Kurkkuun käy. Tekee mieli rykiä. Ärsyttävää!

Terve puheääni on itsestäänselvyys, jonka huomaa vasta, kun se pettää. Kun ääni ei kulje, hahmottaa senkin, että opettajat ja puhelinmyyjät eivät ole ainoita puhetyöläisiä. Ääntä tarvitaan melkein kaikissa töissä – ja vapaa-ajallakin pitää puhua lähes kaikkialla.

Ääniongelmia voi tulla kenelle tahansa, mutta tuntuu siltä kuin naiset kärsisivät niistä enemmän kuin miehet. Puheterapeutti, Suomen puheopiston toimitusjohtaja Marsa Bäck vahvistaa,
että näin onkin.

– Äänihuulet ovat lihakset siinä missä hauiksetkin, ja muiden
lihasten tapaan ne ovat naisilla hennommat. Naisvaltaisilla aloilla on myös puheliaimmat työt: seitsemän tuntia call centerissä tai koululuokan edessä merkitsee äänihuulille kovaa rasitusta.

Äänellä on väliä, sillä se on osa persoonallisuutta. Kantava ja sointuva ääni saa ihmiset kuuntelemaan puhujan juttuja tarkkaavaisemmin. Ja kähisevälle äänellekin on paljon tehtävissä.

Puhutko oikein?

Suomalaisnaisten ääni on tutkimusten mukaan madaltunut, jos sitä vertaa vaikka 50-luvun sirkutukseen. Matala ääni on meillä uskottavan ihmisen merkki – kuunnelkaa vaikka pääministeri Jyrki Kataista.

– Äänen toimivuuden kannalta ei ole väliä, onko ääni korkea vai matala, kunhan se on puhujalle luonteva ja sitä tukee koko kroppa, Marsa Bäck kertoo.

Oikea puhetapa löytyy, kun ei ajattele kurkkua vaan keskittyy vatsan seutuun. Seuraa, mitkä lihakset liikkuvat hengittäessäsi: saman alueen eli koko vatsanpeitteen alavatsasta rintakehään pitäisi aktivoitua myös puheen aikana. Jos puristat ääntä kurkusta ja yrität voimistaa sitä lisäämällä painetta, ääni väsyy. Se voi kuulostaa kovalta, soinnittomalta tai käheältä. Äänihuuliin voi syntyä myös vääränlaisesta rasituksesta kyhmyjä, jotka pahentavat ongelmaa.
 

Entäs ergonomia?

Terveäänisiä ihmisiä yhdistää hyvä ryhti. Asentoon kannattaa siis kiinnittää huomiota myös istumatyössä. Normaali päätetyöskentelijän asento, jossa pää valuu eteenpäin ja näyttöä katsellaan kulmien alta, venyttää kurkunpään lihaksia väärällä tavalla.

Vaihtele asentoa, venytä ylä­kropan lihaksia. Pidä pää linjassa hartioiden kanssa. Älä nojaa selkääsi tuoliin, kun puhut. Kokeile satulatuolia tai seiso välillä.
 

Kuivaako kurkkua?

Melun yli puhuminen, huonepöly, huono sisäilma, liian voimakas ilmastointi. Stressi, lihasjännitykset, naishormonit, närästys…

Marsa Bäckin luettelo äänihuuliparkoja uhkaavista asioista on niin pitkä, että alkaa hämmästellä, miksi jotain pihinää vielä kuuluu keneltäkään.

Ja lisää tulee: Kahvi, tee ja alkoholi kuivattavat kurkkua, ja siksi niiden kaveriksi kannattaa juoda vettä. Maitotuotteet tuovat joillekin ylimääräistä limaa kurkkuun – jos ruuan jälkeen tekee mieli rykiä, voi kokeilla, auttaisiko maidon vähentäminen.

Vahva viinakin rasittaa Bäckin mukaan ääntä.

– Se huuhtoo nielun pinnalta suojaavan epiteelin. Kerralla kulautetun vodkasnapsin jälkeen kurkku ja äänihuulet ovat seuraavat pari viikkoa alttiimpia rasitukselle ja tulehduksille.

Pelastus perusasioista

Vanhat konstit pätevät: Pidä jalat lämpiminä ja suojaa kaula! Jos jalkojen lämpötila laskee, myös kurkku viilenee. Vältä puhumista, jos ääni ei kulje tai kurkku on kipeä. Vesihöyryn hengittäminen ja lämpimällä vedellä kurlaaminen voivat helpottaa.

Jos ääniongelmat alkavat haitata elämää, parhaan tilannearvion osaa tehdä foniatri. Hän huomaa, onko äänihuulissa väärän puhetavan aiheuttamia muutoksia. Jos on, voi puheterapeutti auttaa korjaamaan äänenkäyttöä säästävämmäksi.

Näin treenaat ääntä

Parin minuutin ääniharjoitukset päivässä pitävät lääkärin loitolla. Tee harjoitukset rauhallisesti ja keskity, jotta tunnet konsonantit lihaksissasi.

1. Nielun ja suupohjan lihasten vahvistus
Sano: jygggyy, jygggyy, jygggyy ja jubbbuu, jubbbuu, jubbbuu.

2. Alaleuan lihasten ja kieliluulihaksen jumppa
Sano eri vokaaleita vaihdellen shanngganngganng, shennggennggenng…

3. Rentoutus ja hieronta:
Hymise hmmm, hmmm, hmmmm. Surise r-kirjainta pitkään.

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat. 

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.