Lonkkarilla eli longboardilla pääsee melkein minne vaan.

Kuva Kaisu Jouppi

Se oli rakkautta ensimmäisellä potkaisulla. Kaisa Katariina Viitanen, 28, hurahti longboardingiin eli lonkkarointiin kolme vuotta sitten. Siitä lähtien Kaisa on kruisaillut joka paikkaan – kaupungille, kauppaan, kouluun ja töihin.

– Parasta on vapaus. Tällä voi mennä minne vain. Jos alkaa sataa, lonkkarin voi ottaa kainaloon ja hypätä bussiin, terveydenhoitajana työskentelevä Kaisa kertoo.

Perinteisellä rullalaudalla lähinnä temppuillaan, mutta lonkkari kelpaa kulkuvälineeksikin. Lajin ovat parin viime vuoden aikana löytäneet etenkin pari-kolmekymppiset naiset.

Kaisa kuuluu helsinkiläiseen Longboardettes-ryhmään, jonka ikähaarukka on kuusivuotiaasta lähes kuusikymppiseen. He järjestävät sessareita eli käyvät yhdessä laskemassa.

Kesäkuussa ryhmä järjesti Helsingin Tähtitorninmäellä sessarit, jossa kaikki halukkaat saivat ilmaista ohjausta. Facebookin kautta levinneen kutsun ansiosta paikalle ilmaantui 130 innokasta.

Vapauden lisäksi Kaisaa kiehtoo lonkkaroinnissa yhteisöllisyys ja luonnonläheisyys. Liikkumisen lisäksi lonkkarilla voi myös kikkailla, kuten steppailla tai pujotella keiloja. Oma alalajinsa on alamäkirullalautailu, jossa mäkiä lasketaan nahkapuvut päällä jopa yli 100 kilometrin tuntivauhtia.

Kaisa on murtanut lajissa kahdesti nilkkansa, mutta se ei ole hidastanut tahtia.

– Kaikessa on vaaransa. Tärkeintä on käyttää aina kypärää, suojavälineitä, mennä omien rajojen mukaan ja kunnioittaa muita liikkujia.

Kaupungissa laudalla potkuttelevat ovat virallisesti jalankulkijoita, mutta käytännössä lonkkarin vauhti sopii paremmin pyöräteille.

– Yritämme edistää skeittietikettiä – sitä, että kaikki lautailijat ilmoittaisivat muille liikkujille tulostaan vaikka taputtamalla. Ketään ei ole tarkoitus pelästyttää.

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat. 

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.