Sitä on taas tissuteltu, ahmittu, valvottu ja riekuttu. Asiantuntijat ratkaisevat arkeen palaajan pulmat.

Lomalla nukuin pitkään ja valvoin yötä myöten. Nyt on vaikea nukahtaa illalla, mutta aamulla nukuttaisi. Miten pääsen takaisin säännölliseen unirytmiin?

"Jo ennen kesäloman loppumista kannattaa rauhoittaa iltoja ja karsia myöhäisillan menoja. Pari tuntia ennen nukahtamista ilmapiirin pitää olla levollinen. Kevyen liikunnan harrastaminen myöhään iltapäivällä auttaa nukahtamaan. Liikkua pitäisi kolmisen kertaa viikossa, ja vaikutukset yöuneen alkavat näkyä vasta kuukauden jälkeen.

Käpyrauhanen alkaa tuottaa melatoniinia vasta kun on riittävän pimeää. Pimennysverhot auttavat valoisina iltoina. Lämmin suihku, villasukat tai tee helpottavat nukahtamista, sillä kun jalat ja kädet ovat lämpimät, elimistön syvälämpötila kääntyy laskuun.

Heräämisessä sarastusvalolaitteet ovat tehokkaita. Aamuyön uni on yleensä kevyttä, ja jos näkee valoa, virkistyy nopeammin. Mutta pitää myös olla tahdonvoimaa nousta ylös. Sitä on, jos yöuni on ollut riittävän virkistävää."

Ylilääkäri Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Olen mättänyt koko kesän grillimakkaroita ja muita herkkuja. Miten aloitan taas terveellisen ruokavalion?

"On hyvä antaa itselleen aikaa sopeutua muutokseen: voi päättää syödä viikon aikana ainakin terveellisen aamiaisen ja lounaan ja katsoa, miltä sen jälkeen tuntuu. Makuihin tottuminen vaatii ainakin parikymmentä maistamiskertaa. Toistojen kautta terveellinen ruoka alkaa vähitellen maistua. Kannattaa silti satsata ruokaan. Salaatin voi maustaa vaikka basilikaöljyllä, josta saa hyviä rasvahappoja. Myös paahdetut siemenet ja pähkinät tai tuoreet yrtit tuovat makua.

Terveellisiä herkkuja voi nauttia joko jälkiruokana tai välipalana. Marjoja voi syödä rahkan kanssa tai sellaisenaan.

Vaikka kuukauden tai kaksi elää kuin pellossa, on kymmenen kuukautta aikaa syödä terveellisesti. Loman aikana tulleet kilot lähtevät usein itsestään, kun palaa normaalielämään. Ei kannata soimata itseään liikaa, kukaan ei pilaa terveyttään yhden kesän aikana."

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa, Valio

Kylmä siideri on maistunut terassilla ja ruuan kanssa aina lasillinen tai pari. Kuinka saan taas korkin kiinni?

"Siinä se onkin, pitää pystyä laittamaan poikki. Suurin osa onnistuu katkaisussa omin avuin, kun lomakausi loppuu. Osalle juomisen lopettamisesta voi tulla vieroitusoireita kuten nukahtamisongelmia, ahdistusta, keskittymisvaikeuksia tai sydämen tykytystä.

Päivittäinen alkoholinkäyttö on huolestuttavaa, koska elimistö tottuu alkoholiin. On hyvä pohtia, miksi juominen on jokapäiväistä ja tarkkailla omaa alkoholinkäyttöä.

Loman puolivälissä voi ruveta jarruttelemaan juomista. Jos on juonut reilummin, määrän laskemisessa ja vieroitusoireista toipumisessa voi mennä kaksikin viikkoa.

Alkoholin kohtuukäytöllä on suotuisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimien toimintaan, mutta tällöin vuorokauden aikana saa nauttia korkeintaan yhden ravintola-annoksen. Pieninä määrinä alkoholi voi olla lääke mutta suurempina myrkky."

Johtava ylilääkäri Pekka Heinälä, A-klinikkasäätiö

Kuntoilu on kesällä jäänyt ja nyt on korkea kynnys lähteä urheilemaan. Miten saan itseni taas liikkeelle?

"Kaikkein helpointa on aloittaa kävely, joko sauvoilla tai ilman. Lähde vain kävelemään – vauhdilla, matkalla tai päämäärällä ei ole väliä.

Kannattaa suosia lajeja, joista on pitänyt tai joita on aiemmin harrastanut. Myös uusi laji voi innostaa, kunhan ei yliarvioi omaa kuntoaan.

Jonkinlainen tavoite panee liikkeelle. Yli puolet suomalaisista naisista on ylipainoisia, ja normaaliin painoon pyrkiminen voi motivoida liikkumaan.

Nautinto lisääntyy kunnon noustessa. Mitatusti kunto alkaa nousta vasta 6–8 viikon jälkeen, mutta liikkuminen alkaa tuntua miellyttävältä jo muutaman kerran jälkeen. Jatkuvuus on tärkeintä.

Suomalaiset liikkuvat aivan liian vähän. Emme kuole, vaikka
kävelisimme reippaalla vauhdilla joka päivä ja siihen päälle harrastaisimme muuta liikuntaa. Toisin kuin auto, ihminen huoltaa itseään liikkumalla."

Liikuntakirjailija, sauvakävelyn kehittäjä Marko Kantaneva

Työpaikan tietokoneohjelmat tuntuvat oudoilta ja salasanatkin ovat unohtuneet. Mikä neuvoksi?

"Loma on todennäköisesti ollut onnistunut! Tällainen muistamattomuus voi olla merkki siitä, että on irtautunut kunnolla työstä. Normaali ihminen palauttaa rutiinit mieleen hyvin nopeasti, päivässä tai parissa.

Ihminen käyttää muistia rationaalisesti: kun jotakin ei tarvita, se pannaan taka-alalle ja otetaan käyttöön muita muistialueita.
Lomalla on hyvä vaikutus muistiin, sillä rutiiniasioista on hyvä erkaantua. Muistia voi pitää yllä lukemalla, syömällä terveellisesti, nukkumalla riittävästi ja välttämällä runsasta alkoholinkäyttöä."

Neurologian erikoislääkäri Juho Nuutinen, Kuopion yliopistollinen sairaala.

Koko kesä meni mökillä erakkona ja paluu arkeen ahdistaa. Miten voisi taas nauttia normaalista elämästä?

"Mökki on mielenmaisema, ja kotona rentoutuminen auttaa pääsemään samaan olotilaan. Kotiarkeen voi hakea vaihtelua tekemällä asioita toisin: nauttimalla piknikin nurmikolla tai pystyttämällä teltan kotipihalle.

Mökkeily voi olla hyvin perhekeskeistä elämää, jolloin muut  ihmissuhteet kärsivät. Kannattaa käydä kylässä tai kutsua ystävätkin mökille.

Joillekin mökkeily voi olla parisuhteen henkireikä. On sekin vaihtelua, että toinen on mökillä ja toinen kotona. Tilastollisesti yleisimmin mökkeilevät ovat vanhempia miehiä, jotka käyvät mökillä kalassa ja vaimo on ykkösasunnolla.

Mökki on kuin matkailukohde. Harva olisi loppujen lopuksi valmis luopumaan kaupunkielämästä. Jos mökki olisi ykkösasunto, se ei toisi enää vaihtelua arkeen.

Mökki on toinen maailma, mutta silti tuttu ja turvallinen."

Tutkija, sosiologian professori Pertti Alasuutari, Tampereen yliopisto

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat.