Sportin yleisurheilukoulussa opetellaan kaikki seitsenottelun lajit. Opit heitot, hypyt ja juoksut. Lähestymme lajeja lempeästi tunnustellen ja neuvomme tekniikat tarkasti.

Sportin yleisurheilukoulussa opetellaan kaikki seitsenottelun lajit. Opit heitot, hypyt ja juoksut. Lähestymme lajeja lempeästi tunnustellen ja neuvomme tekniikat tarkasti. Lähtekää tyttöjen kanssa radalle ja järjestäkää teemasynttärit tai polttarit urheilukentällä, tai pistäkää pystyyn kaveriporukan seitsenotteluperinne.

200 metrin juoksu

200 metrin juoksu on siitä erikoinen pikamatka, että se on liian pitkä täysillä juostavaksi. Alkukiihdytyksen ja loppukirin välillä kannattaa siis hieman höllätä vauhtia. Pikajuoksussa lantiota kannatellaan korkealla ja lonkka ojentuu joka askeleella.Juoksuvauhti on sopiva, kun olet maalissa väsynyt, mutta onnellinen.

1. Räjähtävä lähtö

”Paikoillenne”-komennolla aseta jalat tukevasti lähtötelineisiin. Aseta sormet maahan lähtöviivan taakse ja suorista käsivarret. Paino on tasaisesti molemmilla jaloilla ja katse tartanissa. ”Valmiit”-komennolla nosta takapuoli kohti taivasta, mutta jätä jalat reilusti koukkuun kuten kuvassa. Nyt osa painosta on sormien päällä. Jaloissa tuntuu paine ponkaista matkaan. ”Hep!" antaa luvan ponnistaa.

2. Tuima kiihdytys

Kiihdytys on tehokkain, kun otat ensimmäiset askeleet matalalla. Pidä siis katse kohti maata ja puske päälaki edellä liikkeelle kuten kuvassa. Ota vahvoja askeleita ja rytmitä juoksua voimakkaasti käsillä. Kiihdytä vähintään 30 metriä ennen kuin siirryt korkeaan juoksuasentoon.

3. Korkea asento

Pikajuoksussa lantio on ylhäällä kannateltuna ja lonkka ojentuu joka askeleella. Näin saat työnnettyä voimaa juoksuun takareisillä. Askeleet otetaan päkiöillä, eikä kantapää koske maahan lainkaan juoksun aikana. Juoksu on rentoa ja rullaavaa. Jotta jaksaisit juosta 200 metriä hyvällä tekniikalla, alkukiihdytyksen jälkeen kannattaa hieman rentouttaa vauhtia. Kaarteessa juokseminen voi aluksi tuntua hankalalta, mutta kokeilemalla löydät itsellesi sopivan vauhdin ja tekniikan. Pysyt parhaiten radalla, kun pidät keskikropan jämäkkänä ja kallistat koko vartaloa hieman sisäkaarteen suuntaan. Vauhti hiipuu helposti kaarteessa, joten tee tiukasti töitä jaloilla ja käsillä. Suoran loppupuoliskolla päästelläänkin niin paljon kuin kintuista lähtee aina maaliin saakka.

Teksti Anna Jalkanen Kuva Ari Ojala

Asiantuntija kertoo, miksi kahvakuulan pitääkin tuntua sormiin vähän liian painavalta.

Kovin kahvakuulahuuma tuli ja meni, mutta metallimötikällä saa edelleen tehtyä kätevän ja tehokkaan treenin – kunhan pitää huolen, että kuulailee oikean kokoisella kuulalla. 

– Vaikka usein ajatellaan, että kuula ei saisi painaa, niin kyllä sen pitää painaa, kahvakuulamiehenäkin tunnettu liikuntakeskusyrittäjä Tuomo Kilpeläinen toteaa. 

Hän on työskennellyt kahvakuulailun parissa kymmenen vuotta ja  kertoo törmänneensä vain kerran tilanteeseen, jossa ajatteli, että nyt taitaa aloittelija olla aikessa ostaa vähän liian suuren kahvakuulan.

Se kuula oli 40 kilogramman painoinen. Sitten kahvakuulan ostaja kertoi kyykkäävänsä 300 kilolla, joten Kilpeläinen totesi, että 40 kilon kuula oli siihen nähden ihan sopiva. 

Muutamalla kilolla ei tee mitään

Useimmille aloittelijoille ja pidempäänkin kuulailleille onneksi riittää huomattavasti 40-kiloista kevyempi treeniväline. Ihan kaupan keveimpään kuulaan ei silti kannata tarttua.

– Kahdeksan kilon kuula voi tuntua sormiin paljolta, mutta kun ajattelee, että kuulaa heilauttaa koko lantiolla, niin se onkin aika pieni paino, Kilpeläinen sanoo. 

Hänen mukaansa kuuden kilon kahvakuula on pienin käyttökelpoinen. Se sopii esimerkiksi viisikymppiselle naiselle, joka ei ole koskaan harrastanut liikuntaa. Joissain kaupoissa myydään myös neljän tai kahden ja puolen kilon kuulia, mutta ne eivät Kilpeläisen mukaan sovi kahvakuulaliikkeisiin. 

– Pienellä kuulalla liikkeet tehdään yleensä hartioita nostamalla, Kilpeläinen kertoo.

”Kahvakuulaillessa pystyy ikään kuin juoksemaan paikallaan.”

Silloin tekniikka on väärä ja  kahvakuulaharjoittelulle tunnusomainen kokovartalotreeni jää saamatta. 

– Neuvon yleensä, että kädet ihan rentona, ei nosteta käsin vaan koko keholla.

Koko keho töihin

– Kehossa on 660 lihasta, ja kahvakuulalla harjoitellessa suurin osa niistä on koko ajan käytössä, Tuomo Kilpeläinen sanoo.

Kahvakuulailun tehokkuus perustuu siihen, että monet kahvakuulaliikkeet ovat heilautuksia, joissa keskipakoisvoima työntää kuulaa kauemmas ihmisestä. Jotta kuula pysyy näpeissä ja kuulailija pystyssä, tarvitaan voimankäyttöä koko kehosta, erityisesti keskivartalosta. 

Kuulalla harjoitteleminen kehittää lihasvoiman lisäksi myös kestävyyttä.

– Kahvakuulaillessa pystyy ikään kuin juoksemaan paikallaan. Voi käydä matalatehoisella lenkillä tai tehdä niin, että hiki lentää keneltä tahansa, Kilpeläinen sanoo. 

Innostuitko? Kokeile kahvakuulalla kuuden liikkeen tehotreeniä, videolla esitettyä 20 minuutin harjoitusta tai Tuomo Kilpeläisen suunnittelemaa perustreeniä.

Stressi tai unenpuute voi saada kehityksen tyssäämään – tai ehkä vika ei ole treenissä vaan tavoitteissa.

Kun harrastaa liikuntaa, kunto kehittyy vähintäänkin pikkuhiljaa, ellei jopa nopeasti. Yksinkertaistettuna homma toimii noin, mutta se, miten ja kuinka nopeasti kehitys näkyy, riippuu monista eri tekijöistä. Liikunnan määrän ja laadun lisäksi moni muukin asia elämässä ja elämäntavoissa vaikuttaa siihen, kuinka treeni tehoaa. 

Vaikka harjoittelu ei tuottaisi tulosta juuri sillä tavalla kuin toivoisit, ei liikunnan harrastaminen ole turhaa. Kivassa porukassa urheilemisesta tai omassa rauhassa hikoilemisesta saadun hyvän fiiliksen voi senkin laskea terveyshyödyksi.

Jos kehitys tuntuu tyssänneen, tarkista, voisiko kyse olla jostakin näistä:

1. Et nuku tarpeeksi

Väsyneenä ihminen ei ole parhaimmillaan, myöskään treenin kannalta. Riittävä uni on äärimmäisen tärkeää kehittymisen kannalta, eikä siihen valitettavasti ole oikotietä.

Ihmisen unentarve on yksilöllinen, eikä kehoaan voi totuttamalla sopeuttaa pienempään unimäärään. Jos arki on kuormittavaa, unentarve on erityisen suuri.

– Ei ole häpeä nukkua riittävästi! Viisas ihminen arvottaa unen erittäin korkealle, ehkä kaikkein tärkeimmäksi. On tutkittua faktaa, että uni on ehdoton peruspilarimme, liikuntafysiologi Satu Tuominen toteaa Me Naisten jutussa. 

2. Lajivalintasi on pielessä

Yleisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta hyvä nyrkkisääntö on, että kannattaa harrastaa sellaista liikuntaa, josta itse tykkää. Myös laihduttajalle parasta liikuntaa ovat ravitsemusasiantuntijan mukaan ne lajit, joiden parissa viihtyy.

Jos kuitenkin tavoittelee liikuntaa harrastamalla tiettyjä ominaisuuksia, lajivalinnalla on muutakin merkitystä kuin hauskuus. Pitkät juoksulenkit eivät ensisijaisesti edistä lihaskasvua eikä ankara kuntosalitreeni notkeutta. 

3. Alkuvauhti on loppunut

Lajissa kuin lajissa kehitys on aluksi nopeaa ja hidastuu sitten. Vaikka olisit ensimmäisen kuntosalikuukauden aikana onnistunut tuplaamaan käyttämäsi painot ja ottaisit nyt enää pikkuruisia edistysaskelia, treenissä ei välttämättä ole mitään vikaa. 

”Stressaantuneen kannattaa suosia hyvin maltillista liikuntaa, kuten rauhallista kävelyä.”

4. Olet stressaantunut

Elimistö ei erota fyysistä kuormitusta henkisestä, ja siksi kovatehoinen treenaaminen yhdistettynä esimerkiksi työstressiin tai ihmissuhdemurheisiin voi olla kropalle kerta kaikkiaan liikaa.

– Jos sadan metrin juoksun jälkeen alkaa jaloissa hapottaa, se voi johtua fyysisestä tai henkisestä stressistä, ylilääkäri Jari Parkkari Tampereen urheilulääkäriasemalta on kertonut Me Naisille.

Stressaantuneen kannattaa suosia hyvin maltillista liikuntaa, kuten rauhallista kävelyä. Muuten saattaa Parkkarin mukaan tulla vain entistä huonompi olo. 

5. Vaadit itseltäsi ihmeitä

Tavoitteet voivat motivoida liikkumaan, jos ne ovat saavutettavissa. Liika on kuitenkin liikaa tavoitteissakin.

Varsinkin ulkonäköön liittyviä tavoitteita on joskus jopa mahdoton saavuttaa. Instagramissa nähdyn fitness-kropan taustalla ei ole vain treeniä vaan myös geeniperimä, ruokavalio, tarkkaan valittu poseerausasento, imarteleva valaistus ja kuvankäsittelytaidot. 

Liikunta on hyväksi terveydelle silloinkin, kun se ei tuota mitään välittömästi näkyviä tuloksia.