Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kun on vapaus tehdä mitä ikinä haluaa, yksi himoliikkuu ja toinen löysäilee huolettomasti. Millainen on unelmalomasi? Pitääkö lomalla treenata?

Totta kai, kertoo toimitussihteeri Tiina Leinonen.

Vielä toimistossakin seikkailen endorfiineissä

”Mallorcan-loma tarkoittaa minulle satoja kilometrejä maantiepyöräilyä: hengästyttäviä maisemia ja vapauden tunnetta, syvenevää rusketusta ja kiinteytyvää kehoa. Lomalla vapaaksi pääsee toimistossa patoutunut energia. Siinä vauhdissa työasioiden on turha pyristellä peesissä.

Kesälomalla tiedän pääseväni kiinni todelliseen luksukseen: 1) treenaamaan tuntitolkulla 2) keskellä päivää 3) ihan kaikessa rauhassa.

Kolmen viikon ajan saan aamuisin vetää päälleni treenitopin ja -trikoot ja läpsytellä flipflopeissa kotikaupunkini halki tanssitunneille. Lajilla ei oikeastaan olisi väliä, mutta sen rakkaimman kanssa syntyy onnen kupla, jota eivät lomastressi ja kalsea kesäsää riko.

Eikä sellaista lomaa olekaan, mihin liikunta ei sopisi. Häämatkalla treenasimme nelisen tuntia päivässä – joka päivä. Thaimaassa laitesukelluskurssilla huomasin, että himoittu harrastus näyttää massakohteesta sen kauniimman puolen. Ja makea uni jättää sporttaajan onnellisen tietämättömäksi (surullisen)kuuluisasta yöelämästä.

Älä usko häntä, joka väittää, että lomalla löhötään. Kerran kokeilin sitäkin! Tylsyyden tavoitin päivässä ja kärsimättömyyden kahdessa. Mielenrauhan sain surffilaudan päällä tai rehellisemmin sanottuna sen alla. Merestä nousi uupumuksesta tärisevä kroppa ja endorfiineistä huumaantunut mieli.

Tadaa – konttoriin palaa onnellinen ihminen. Näissä fiiliksissä seikkailen toimistossa vielä viikkoja loman jälkeenkin.”

Ei todellakaan, vastaa toimituspäällikkö Mari Markkanen.

Vain tyhmä taistelee lomalla luonnettaan vastaan

”Tarjoilija! Makaan paratiisisaarella turkoosin meren sokaisemana ja tilailen laiskasti rantatuoliini kevätkääryleitä ynnä piñacoladoita. Pian onkin jo aika ottaa väli­ranut – ranskanperunoita voi puputtaa jopa uima-altaassa istuen, kun allasbaari on auki. Ja sehän on auki koko ajan.

Lomillani matkustan mielelläni pieniin, syrjäisiin paikkoihin, joissa on aivan liian kuuma harrastaa lillumista kummempaa liikuntaa. Päivät kuluvat täydellisen huolettomasti torkkuen, syöden, tiiliskiviä tavaten, siemaillen, loikoillen ja lisää syöden.

Talvella Thaimaassa vilkuilin kyllä olkani yli patiolle, jossa hotellin joogakerho hikoili. Ohjaajan lisäksi mukana oli yksi oppilas. Myönnän: hän näytti kadehdittavan notkealta ja kiinteältä. Tuntui kuin pilvi olisi peittänyt auringon hetkeksi.

”Heee-ii, loman tarkoitus on nauttia! Arkena urheillaan”, rakkaani vaimensi omatuntoni. Kohotimme maljat ihanalle elämälle. Asia on nimittäin niin, että kaikki eivät ole luonnostaan tyyppejä, joille unelmaloma tarkoittaa jatkuvaa rääkkiä ja maitohappoisia raajoja. Tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että sohva­perunaksi synnytään – urheilu­into tai -innottomuus on siis geeneissämme. Vain tyhmä taistelee lomalla luonnettaan vastaan. Lomanhan erottaa arjesta se, että silloin saa tehdä juuri niin kuin haluaa eikä mitään pakkoja ole. On lupa unohtaa vatsamakkarat.

Neljän viikon kesäloma tosin on niin pitkä, ettei kaikista velvollisuuksista voi laistaa. Mökillä ennen saunaa hiki irtoaa juostessa metsätiellä hyttysparvea pakoon. Ei täysin vastaa käsitystäni unelmalomasta, mutta lenkin jälkeen on kivempi istahtaa jälleen grillin ääreen.”

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.

Kehon mittaaminen on nyt kuumista kuumin fitness-trendi, mutta laitteiden termiviidakossa menee helposti sormi suuhun.

Älykellojen vallankumouksesta on puhuttu jo vuosia, mutta käytännössä yhä harva suomalainen päätyy sellaiseen sijoittamaan. Jos kelloa kaipaa lähinnä urheilusuoritusten mittaamiseen ja viestihälytyksiin, tavallisella (ja halvemmalla) sporttikellolla pärjää ihan yhtä hyvin. Aktiivisuusrannekekin voi riittää.

Sitten pitäisi enää tietää, mitä eroa näillä kaikilla laitteilla on, paitsi ehkä euroissa. Monet älykelloina markkinoidut vehkeet nimittäin tuppaavat olemaan suolaisen hintaisia.

Asiaa ei auta, että äly-, urheilu- ja fitnesskellojen määritelmä on todella liukuva myös valmistajien tiedotteissa ja verkkokaupoissa. Esimerkiksi Me Naisten testaamista urheilukelloista monet oli verkkokaupoissa listattu älykello-osastolle, mutta lopulta vain parissa oli oikean älykellon ominaisuudet.

Mitä ominaisuuksia ehdalta älykellolta sitten vaaditaan? Kysyimme asiantuntijalta. 

– Yksi erottava periaate on, että älykelloon voi asentaa sovelluksia ja niiden valmiina oleva sovellustarjonta on laajempaa. Fitness- ja urheilukelloissa tai aktiivisuusrannekkeissa on ne sovellukset, mitä niissä on, eikä enempää saa, kertoo Ilta-Sanomat Digitodayn teknologiatoimittaja Henrik Kärkkäinen, jolla on ammattinsa puolesta vuosien kokemus erilaisista älylaitteista.

Termejä ei kuitenkaan käytetä täysin johdonmukaisesti. Kärkkäisen mukaan esimerkiksi Pebble on useimpien mielestä älykello, vaikka siihen ei saa ulkopuolisia sovelluksia asennettua.

Toinen äly- ja sporttikelloja erottava tekijä on tekninen järeys ja akkukesto.

– Älykellossa on yleensä järeämpi prosessori ja enemmän muistia, mutta se pitää ladata käytännössä joka yö. Fitness-rannekkeiden akkulataus taas voi kestää monta päivää.

Lisäksi Kärkkäinen mainitsee, että fitness-vehkeet ovat yleensä veden- ja pölynkestäviä, kellot harvemmin. Näissäkin ominaisuuksissa on silti suurta vaihtelua laitteiden välillä.

Loppujen lopuksi laitteiden perustavanlaatuisin ero on käyttötarkoituksessa.

– Fitness-laitteen tarkoitus on pitää kirjaa harjoittelustasi ja elintoiminnoistasi. Älykellon käyttötarkoitukset ovat monipuolisempia: se on ensisijaisesti kommunikaatioväline ja alusta sovellusohjelmille, Kärkkäinen tiivistää.

Oikeastaan kuluttaja voi siis luottaa vain siihen, että itse tietää, millaisia ominaisuuksia laitteeltaan tarvitsee ja paljonko on valmis siihen investoimaan. Hyvä urheilukello on todennäköisesti parempi valinta kuin köykäisempi älykello, ihan nimityksestä riippumatta.