Lääkärien suhtautuminen korti­sonipistoksiin tuntuu vaihtelevan. Kuinka monta kertaa tulehtunee­seen kohtaan voi pistää kortisonia ilman haittoja?

Lääkärien suhtautuminen korti­sonipistoksiin tuntuu vaihtelevan. Kuinka monta kertaa tulehtunee­seen kohtaan (esim. niveleen tai limapussiin) voi pistää kortisonia ilman haittoja? Millainen tauko pistosten välillä on suotava? Mitä haittaa kortisonipistoksista voi olla? Viimeinen konstiko

Kortisoni-injektioita käytetään sellaisten tuki- ja liikuntaelin­vammojen hoidossa, joihin liittyy tulehdus. Tällaisia vammoja syn­tyy muun muassa poikkeavan tai liiallisen rasituksen vuoksi, paljon urheilussa. Vammat aiheuttavat oireina kipua ja turvotusta, ja jos­kus normaali arkinen toimintakin häiriytyy, kun kipeää kohtaa jou­tuu varomaan.

Oireet häiritsevät liikuntaharrastuksia. Siksi monet urheili­jat hakeutuvatkin lääkärille pikai­sen paranemisen toivossa.

Kun rasitusvamman hoito aloitetaan, kannattaa ensiksi välttää rasitusta, levätä ja hoitaa tulehdusta kylmäpakkauksilla ja tulehduskipulääkkeillä. Kortiso­nia sisältäviä pistoksia käytetään yleensä vasta, kun oireet pitkit­tyvät. Pistoksessa on kortisonin lisäksi puuduttavaa ainetta.

Kortisoni tehoaa kipuihin, sillä se sekä estää että hoitaa tuleh­dusta. Kortisoni vähentää kudos­muutoksia ja arpikudoksen synty­mistä. Kun pistos annetaan oikeaan kohtaan, se auttaa yleensä jo muutaman päivän tai viimeis­tään viikon kuluessa. Jos tarvetta on, voidaan injektion vaikutusta tehostaa uusimalla se kerran tai kahdesti. Silloin pistokset anne­taan parin kolmen viikon välein. Yleensä kuitenkin vältetään yli kolmen kortisoni-injektion pistä­mistä samaan kohtaan vuoden kuluessa.

Pistoksia täytyy käyttää harki­ten, sillä niillä on haittapuolensa. On tarkkaan harkittava, mihin kortisoni pistetään. Myös oikea pistotekniikka on tärkeä. Injektioiden toistaminen voi aiheuttaa kudostuhoa, esimerkiksi ihon atrofiaa, tai heikentää jännerakenteita. Jos kortisonia piste­tään niveleen, se vaikuttaa hai­tallisesti nivelrustoon ja altistaa nivelrikolle.

Kortisoni onkin oikein kohden­netusti hyvä, tehokas lääke, mut­ta ei siis ensimmäinen vaihtoehto rasitusvamman hoitoon.

Pistoksen jälkeen on levättävä riittävän pitkään ja seurattava oireita. Palaa urheilulajiesi pariin varovaisesti. Mieti myös, mikä on aiheuttanut varsinaisen rasi­tusvamman. Muuten hoidetaan ainoastaan oireita, eikä oireiden syy poistu.

Laura Jaakkola-Kievari
Terveys
Fysiatri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Lääkäriasema Mehiläinen, Tampere

Kuva iStockphoto

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.