Kuva Satu Kemppainen
Kuva Satu Kemppainen

Tanssisaleissa villitsevät nyt katutyylit, kabaree­tunnelma ja klubitanssit. Mutta juuri kun olemme oppineet keinuttamaan takamusta, maailmalla intoillaan baletista.

Heilutan takamustani edestakaisin kuin imitoisin villeintä petises­siota. Rumpukone hakkaa rytmiä ja hiki valuu norona pitkin selkää. Tumma ja lihaksikas mies laulaa minulle vieraalla kielellä. Olen jamaikalaisessa yökerhossa värilyhtyjen ja palmujen ­alla...

Paitsi että nyt kyllä kuvittelen.

Oikeasti olen helsinkiläisen tanssi- ja liikuntakeskuksen EtnoFitnessin salissa. Käynnissä on tanssillinen kuntotunti ­Afro Caribbean Groove, ja kanssani lanteitaan keinuttaa salillinen 30–50-vuo­tiaita suomalaisia naisia.

– Sitten hei tää lantionpyöritys. Tosi hyvä. Mutta jos otatte siihen vähän enemmän sellasta 'ooh, yeah', niin ihan mahtavaa, ohjaaja Sanna näyttää ja iskee silmää.

Täällä jorataan tanssisalien uusimpia villityksiä: afrokaribialaisia klubitansseja, muun muassa dancehallia ja reggaetonia. Biisien härskit sanoitukset ja rohkea liikekieli ovat näissä tansseissa se juttu. Veivaan vartaloani niin, että selkään sattuu, mutta hassu ketkutus alkaa väkisinkin naurattaa.

Voiko tanhu- ja jenkkageenien kansa todella heiluttaa keskivartaloa näin letkeästi?

Helposti voi. Meillähän on jo jonkin aikaa ollut melkoinen tanssibuumi, eikä se ole hiipumassa.

Irrottelu on ihanaa

Tanssilliset tunnit ovat vallanneet kuntokeskusten ­luku­järjestykset, ja tanssikoulujen alkeistunnit täyttyvät aikuisista. Jo alakouluissa opetetaan hiphoppia. Miksi tanssiminen innostaa? Kysytään afrokaribialaisissa rytmeissä treenaavilta.

 –  En ikinä voisi mennä kuntosalille punnertamaan. Tanssiessa tulee kunnolla hiki ja iloinen mieli. Jos elämässä on vaikeaa, tanssiminen nostaa mielentilaa, selittää Päivi Puranen, 29.

– On ihanaa, että voi irrotella kunnolla, Kirsi-Marja Karatag, 44, komppaa vieressä.

Kaikki eivät tanssimisesta perusta. Heidänkin kannattaisi silti kokeilla, ­sanoo EtnoFitnessin toimitusjohtaja, tanssinopettaja Satu Kallio.

– Tanssimalla voi kohottaa kuntoa kuin huomaamatta, kehittää liikkuvuutta, kokea uuden oppimisen riemua ja unohtaa arjen murheet.

Kuka tahansa osaa

Arki on kaukana kuntokeskus Elixiassakin ihan tavallisena maanantaina.­ ­Ohjaajalla on päässään silinterihattu, kaulassa pinkki höyhenpuuhka ja jalassa mikrosortsit. Twistaan tanssitangon kanssa ja kuvittelen itseni 30-luvun ­kabareetähdeksi. On sekin ammatti vaatinut lihaksia – jalkoja polttaa jo vartin kyykistelyn ja keikistelyn jälkeen.

Cabaret Strip -tunnilla eläydytään Moulin Rouge- ja Burleski-elokuvien tunnelmiin. Sali on ääriään myöten täynnä. Ehkä leffat ja tv:n tanssiohjelmat ovat saaneet monet muutkin kuin minut tanssi-innostuksen valtaan ja näyttäneet, miten monta mieletöntä tanssilajia maailmaan mahtuu.

Suurten massojen kestohitti on silti edelleen zumba, jonka uudet versiot ovat vasta rantautumassa suomalaisiin kuntokeskuksiin.

– Zumba osoitti, ettei tanssimisen tarvitse olla vaikeaa tai tekniikkapainotteista. Nyt ihmisten kynnys tulla muil­lekin tanssitunneille on madaltunut. Yhä useampi on innostunut tanssimisesta ja varsinkin tanssin ja kuntoilun yhdis­tämisestä, Satu Kallio kertoo.

Ei zumban voittanutta

Suosittujen tanssituotteiden ympärillä pyörii miljoonabisnes, ja siksi moni yrittää apajille.

– On Timbaa, Kongaa, Batukaa ja ties mitä. Aina kysellään, mikä on uusi zumba, mutta olen sitä mieltä, että sitä ei ­tule. Se on vähän kuin bodypump, ikisuosikki, joka tullut jäädäkseen, arvelee Elixian­ tuotepäällikkö Inka Hase.

Uusia suosikkitansseja tulee silti. Inka ennustaa, että seuraavassa trendilajissa liikutetaan jotain ihan muuta kuin lan­tiota.

– Jenkeissä baletti ja balettityyliset tunnit ovat tosi kova juttu. Raajojen ojentelu on jotain, mihin ei olla todellakaan totuttu.

Lue myös: Zumbaa, kongaa vai burleskia – löydä oma tanssilajisi!

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.
Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.