Ida Sjöman harrastaa toiminnallista harjoittelua ja treenaa Paleo Helsingin opissa. Kuva Susanna Kekkonen
Ida Sjöman harrastaa toiminnallista harjoittelua ja treenaa Paleo Helsingin opissa. Kuva Susanna Kekkonen

Ida Sjöman kävi jumppatunnilla niin usein, että ohjaaja kielsi häntä enää tulemasta. Luonnollinen liikunta ja paleo-ruokavalio saivat kehon kuntoon ja mielen tasapainoon.

"Tajusin elämäntapojeni olevan pielessä, kun bodypump-ohjaaja puolitoista vuotta sitten kielsi minua enää tulemasta tunneilleen. Olin ollut sillä viikolla kovatempoisilla tunneilla jo seitsemän kertaa, eikä viikko ollut vielä lopussa.

Olin alkanut käydä ryhmäliikuntatunneilla kaksi vuotta aiemmin muutettuani Englantiin. Ennen sitä olin harrastanut kilpauintia 15-vuotiaaksi asti, mutta lopettamisen jälkeen minusta oli tullut se tyyppi, joka tilaa personal trainerilta saliohjelman, käy salilla kuukauden ja lopettaa.

Ryhdyin treenaamaan tavoitteellisesti, mutta homma meni yli äyräiden. Vaikka hikoilin tunneilla kahdeksan kertaa viikossa, kroppani ei todellakaan näyttänyt siltä. En päässyt rappusia ylös hengästymättä ja polvikipujeni takia söin jatkuvasti särkylääkkeitä. Olin iloinen vain, jos sain lisättyä painoja tankoon. Bodypump-ohjaaja sai minut ymmärtämään, että liikunta vaikutti minuun päinvastoin kuin sen pitäisi.

Lopetin päämäärättömät liikuntamaratonit ja tutustuin crossfitiin. Se kasvattikin lihaksiani, mutta ylikunnosta kielivät oireet eivät kadonneet, ei myöskään masentuneisuuteni.

Ongelmat alkoivat ratketa, kun muutin viime keväänä takaisin Suomeen ja päädyin kertomaan nivelongelmistani osteopaatille. Hän kehotti minua kokeilemaan, kuinka salitreenin rinnalle sopisi luonnollinen liikunta.

Asiasta tiesi personal trainer Jaakko Savolahti. Hänen tekemänsä treeniohjelma alkoi lapsenomaisilla pyörähdyksillä lattialla. Se tuntui kummalliselta. Aloitin kuitenkin liikkumisen alkeista, sillä tavoitteena oli löytää luontainen tapa liikkua.

Pian tajusin, että olen löytänyt oman juttuni. Selkäni venähti treenin alkulämmittelyssä, mikä päästi minussa valloilleen kaiken turhautumiseni. Ohjaajani muistutti, ettei liikunnan ole tarkoitus rikkoa kehoa eikä mieltä, vaan vahvistaa niitä. Ymmärsin, että haluan elää tuon periaatteen mukaan.

Nyt teen 3-4 kertaa viikossa treenin, johon kuuluu pieniä ja yksinkertaisia liikkeitä taljalla mutta myös rankkoja kyykkyjä ja konttauksia. Kaikki liikkeet tehdään omalle keholle sopivalla tavalla. Myös arkiliikunta on tärkeä osa elämääni. Kävelen, kyykkään, nostan, työnnän, hypin ja konttaan aina kun voin.

Uuteen elämääni kuuluu myös paleoruokavalio. En syö lainkaan viljoja enkä maitotuotteita, ainoastaan muita eläinperäisiä tuotteita, hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja pähkinöitä. Minulle paleo tarkoittaa, että tiedän, kuinka ruoka on päätynyt lautaselleni. Muutos ruokavaliossa oli suuri, sillä olin ollut 5 vuotta kasvissyöjä.

Monet ovat kyseenalaistaneet valintani, mutta voin nyt paljon paremmin kuin ennen. Tunnen ensimmäistä kertaa elämässä olevani todella hyvä urheilussa. Joskus kadehdin kahvilassa ystävieni korvapuusteja, mutta muuten en kaipaa entistä elämääni.”

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.

Kehon mittaaminen on nyt kuumista kuumin fitness-trendi, mutta laitteiden termiviidakossa menee helposti sormi suuhun.

Älykellojen vallankumouksesta on puhuttu jo vuosia, mutta käytännössä yhä harva suomalainen päätyy sellaiseen sijoittamaan. Jos kelloa kaipaa lähinnä urheilusuoritusten mittaamiseen ja viestihälytyksiin, tavallisella (ja halvemmalla) sporttikellolla pärjää ihan yhtä hyvin. Aktiivisuusrannekekin voi riittää.

Sitten pitäisi enää tietää, mitä eroa näillä kaikilla laitteilla on, paitsi ehkä euroissa. Monet älykelloina markkinoidut vehkeet nimittäin tuppaavat olemaan suolaisen hintaisia.

Asiaa ei auta, että äly-, urheilu- ja fitnesskellojen määritelmä on todella liukuva myös valmistajien tiedotteissa ja verkkokaupoissa. Esimerkiksi Me Naisten testaamista urheilukelloista monet oli verkkokaupoissa listattu älykello-osastolle, mutta lopulta vain parissa oli oikean älykellon ominaisuudet.

Mitä ominaisuuksia ehdalta älykellolta sitten vaaditaan? Kysyimme asiantuntijalta. 

– Yksi erottava periaate on, että älykelloon voi asentaa sovelluksia ja niiden valmiina oleva sovellustarjonta on laajempaa. Fitness- ja urheilukelloissa tai aktiivisuusrannekkeissa on ne sovellukset, mitä niissä on, eikä enempää saa, kertoo Ilta-Sanomat Digitodayn teknologiatoimittaja Henrik Kärkkäinen, jolla on ammattinsa puolesta vuosien kokemus erilaisista älylaitteista.

Termejä ei kuitenkaan käytetä täysin johdonmukaisesti. Kärkkäisen mukaan esimerkiksi Pebble on useimpien mielestä älykello, vaikka siihen ei saa ulkopuolisia sovelluksia asennettua.

Toinen äly- ja sporttikelloja erottava tekijä on tekninen järeys ja akkukesto.

– Älykellossa on yleensä järeämpi prosessori ja enemmän muistia, mutta se pitää ladata käytännössä joka yö. Fitness-rannekkeiden akkulataus taas voi kestää monta päivää.

Lisäksi Kärkkäinen mainitsee, että fitness-vehkeet ovat yleensä veden- ja pölynkestäviä, kellot harvemmin. Näissäkin ominaisuuksissa on silti suurta vaihtelua laitteiden välillä.

Loppujen lopuksi laitteiden perustavanlaatuisin ero on käyttötarkoituksessa.

– Fitness-laitteen tarkoitus on pitää kirjaa harjoittelustasi ja elintoiminnoistasi. Älykellon käyttötarkoitukset ovat monipuolisempia: se on ensisijaisesti kommunikaatioväline ja alusta sovellusohjelmille, Kärkkäinen tiivistää.

Oikeastaan kuluttaja voi siis luottaa vain siihen, että itse tietää, millaisia ominaisuuksia laitteeltaan tarvitsee ja paljonko on valmis siihen investoimaan. Hyvä urheilukello on todennäköisesti parempi valinta kuin köykäisempi älykello, ihan nimityksestä riippumatta.