Juontaja Laura Ruohola liikkuu vedessä ja lumella. Liikunta auttoi myös 20 kilon karistamisessa.

Tv-juontaja Laura Ruohola päätti jo pari vuotta sitten satsata päivittäiseen hyvään oloon liikunnalla ja terveellisemmällä ruokavaliolla. Se lupaus on kutakuinkin pitänyt. Paljon reissaava Laura ei keskeytä kuntoilua lomillakaan.

Seuraavaksi Laura suuntaa Teneriffalle. Päällimmäiseksi matkalaukkuun Laura heittää vesijuoksutossut ja -hanskat.

Vaahtomuovitöppösillä juokseminen kuulosti ensin ”ihan diipadaapa-touhulta”, mutta myöhemmin Laura on syönyt sanansa. Vedessä polkeminen on ollut tehokas kilojen karistaja. Kahden vuoden aikana niitä lähti 20.

– Olin jahkannut laihduttamisen kanssa vuosia, kunnes otin itseäni niskasta. Vähensin hiilihydraatteja ja aloin urheilla päivittäin. Jos ei huvittanut, käänsin robottivaihteen päälle ja painoin altaalle. Jos joku urheilun jälkeen valittaa huonoa fiilistä tai harmittelee, että tuli lähdettyä, niin sitten on ihmisessä vikaa.

Vesijuoksu

”Kun oivalsin vesijuoksun luonteen, niin avot, se oli menoa. En ole koskaan pitänyt juoksemisesta tai oppinut uintitekniikkaa, mutta vesijuoksussa olen riittävän hyvä. Yritän juosta päivittäin. Paras hetki pulahtaa veteen on kesäisin kello 6.30 Helsingin uimastadionilla. Siellä saa bonuksena rusketuksen.

Vesijuoksu on parasta mahdollista keskivartalotreeniä ja lempeä laji nivelille. Se kiihdyttää myös pintaverenkiertoa, joten siinä on ainakin henkinen mahdollisuus antaa selluliiteille kyytiä.
Tunnissa ehdin miettiä edelliset ja tulevat asiat. Se on terapeuttista. Kävelylläkään en kaipaa musiikkia korvilleni. Riittää, että kuulen auton ääniä ja linnunlaulua, sen verran pitää pystyä olemaan omien ajatustensa kanssa.

Olen liikunnan, niin kuin monen muunkin asian suhteen, joko tai -ihminen. Jos päätän pitää lepopäivän, alan jo iltapäivästä kaivata kävelylle.”

Lumi

”Lumi mahdollistaa paljon asioita, joista pidän. Ilman lunta en voisi lasketella ja hiihtää, ilman lunta Alpeilla ei olisi niin kaunista. Jokaisen ihmisen perusoikeuksiin kuuluisi nähdä Alpit. Ne maisemat rauhoittavat sielun.

Ainoastaan Helsingissä lumesta on välillä vaikea nauttia. Kolme lumihiutaletta vie autoilijoilta ajokyvyn ja muutenkin elämä menee sekaisin.

En tarvitse lunta kirkastamaan talven pimeyttä, enkä kärsi kaamosmasennuksesta tai ahdistu pimeydestä. Kai sitten sovin Suomen oloihin. Itse asiassa Lappi on paikka, jonne voisin joskus muuttaa. Moni haluaa viikoksi Leville päästäkseen bilettämään. Minulle Lappi on hiljaisuutta ja rauhaa. Siellä elämä ei keskity alennusmyynteihin ja uusiin kenkiin, vaan ympärillä on Suomen hienoimmat tunturit, luonto ja eläimet. Ehkä olen romanttinen, mutta luulen, että siellä ollaan onnellisempia.”

Laura Ruohola

  • 14.7.1970 Pyhärannan Ihodessa syntynyt tv-toimittaja. Juontaa MTV3:n T.i.l.a.-sisustusohjelmaa viidettä vuotta.
  • Aiemmin juontanut MTV3:n alppihiihtolähetyksiä ja työskennellyt Yleisradion urheilutoimittajana 1995–2005. ”Tämä on ensimmäinen vuosi, kun urheilu ei kuulu elämääni työn kautta.”
  • Koti Helsingissä ja avopuolisonluona Seinäjoella. ”Maalaistyttönä olen sopeutunut Etelä-Pohjanmaalle ja tunnen oloni siellä kotoisaksi.”

Legendaarinen liikuntapiirakka pitää edelleen kutinsa. Nyt siitä on tehty myös nettitesti.

Kaksi ja puoli tuntia kestävyyskuntoa parantavaa, reipasta liikuntaa ja kahdesti lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää treeniä. Siinä viikon liikunnan vähimmäistavoitteet, jotka ovat monelle tuttuja UKK-instituutin perinteisestä liikuntapiirakasta.

Mutta mikä sitten lasketaan virallisesti terveyttä edistäviksi liikuntasuoritukseksi? Alla olevassa kaaviossakin se kyllä kerrotaan, mutta nykyään UKK-instituutin sivustolta löytyy myös kätevä, nettitestin muotoon rakennettu liikuntapiirakka. Sen avulla voi selvittää, saako itse tarpeeksi liikuntaa.

Testissä pitää arvioida, kuinka paljon eri liikuntalajeja harrastaa viikon aikana. Kestävyyskuntoa kohottava liikunta lasketaan tunteina ja minuutteina, lihaskunto ja liikehallinta liikuntakertoina. Testissä kysytään myös istumiseen käytettyä aikaa.

Lopussa testi kertoo, tuleeko liikuntaa tarpeeksi ja miten liikuntatottumuksiaan voi kehittää. Testi löytyy täältä: ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi.

Liikuntapiirakka näyttää tältä. Sitä uudistettiin vuonna 2009. Kuva: UKK-instituutti
Liikuntapiirakka näyttää tältä. Sitä uudistettiin vuonna 2009. Kuva: UKK-instituutti

Parhaimmillaan liikunta antaa lisää virtaa, mutta nykyään asiantuntijat muistuttelevat myös palautumisen tärkeydestä. Kannattaakin miettiä, kuinka kuormittavaa elämä kokonaisuudessaan on.

Ylilääkäri Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasemalta kertoi aikaisemmassa jutussamme, että elimistö ei erota kovin hyvin henkistä ja fyysistä rasitusta toisistaan. Jos työt tai arki stressaavat ja yöunetkin jäävät kehnoiksi, rääkkitreeni ei välttämättä ole hyväksi.

– Jos on tosi väsynyt työstä, kannattaa kävellä rauhallisesti. Jos menee vähänkin reippaammin, saattaa tulla vain entistä huonompi olo, Parkkari sanoi.

UKK-instituutin suosituksetkaan eivät edellytä raivokasta treenaamista – kevyempikin kuntoilu edistää terveyttä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.