Sairastelun aikana hyvä olo pitäisi löytää jostakin muusta kuin liikunnasta.

Kuva Nana Simelius

"Olen ollut yhtä soittoa kuukauden kipeänä. Tauti on seurannut toista, ja vasta nyt olen lakannut kuumeilemasta.

Sairastelu laskee hirveästi motivaatiota, koska innostus perustuu siihen, että on hyvä olla. Nyt hyvää oloa pitää hakea jostakin muusta kuin liikunnasta, koska en pysty tekemään kuntosalitreeniä. Sairastamisen aikana tekee mieli syödä enemmän hyvää kuin tavallisesti.

Olen luvannut itselleni, että saan levätä ja lukea kirjoja. Silti en malta pysyä sohvan pohjalla vaan menen töihin Buranan voimalla ja pyörin metsässä keräämässä marjoja. Ehkä en pidä itsestäni vielä niin paljon, että sallisin itselleni aikaa sairastaa.
Olen loppujen lopuksi itse vastuussa elämäntaparemontistani. Olen saanut paljon voimia sosiaalisessa mediassa muilta ryhmäläisiltä, mutta vielä hienompaa olisi, jos voisimme tavata kasvokkain.

En tiedä, miten saisin parannettua vastustuskykyä niin, ettei joka ikinen lastentauti tarttuisi. Keittiöpsykologina sanoisin tämän johtuvan siitä, että olen ollut viimeksi lomalla vuonna 2009. Nämä ovat hälytysmerkkejä, sillä ihminen tarvitsee lomaa työstä ja opiskelusta.

Vaihdoin työpaikkaa joulukuussa, joten en ole pystynyt pitämään kunnon lomaa. Työnantaja olisi ollut valmis sellaisen myöntämäänkin, mutta en halua pitää palkatonta kuukautta, koska minulla on iso asuntolaina.

Tavoitteet tuntuvat edelleen sellaisilta, että ne ovat saavutettavissa. Olen hyväksynyt sen, että taannevaiheitakin tulee. Ärsyttää vaan se, että tämä sairastelu on kestänyt niin hiton kauan."

Tästä haaveilen: Ensi kesästä, että pääsen lomailemaan ja matkailemaan.
Tämä harmittaa: Aina kun olen kipeä, olen hyvin pettynyt itseeni.
Uutta ruokavaliossa: Söin projektin alussa aamuisin hapanmaitotuotteita, mysliä, marjoja ja pähkinöitä, mutta sain niistä paljon vatsakipuja. Vaihdoin perinteiseen kaurapuuroon, ja vatsakivut jäivät siihen.
Tämä ilahdutti: Teimme työn merkeissä ihanan reissun Oraviin Saimaan kanavalle. Siellä paranin jo siitä, että pääsin kanavalle ja rantasaunaan. Oli mukavaa tehdä eri tavalla töitä työkavereiden kanssa.

Ravintovalmentaja-psykologi Hanna Markuksela kommentoi:

"Katriannalla havaittiin d-vitamiinivajaus, joten sen taso pitäisi tsekata uudelleen. Fyysinen ja henkinen kuormitus altistavat sairastumiselle, mutta syy voi olla myös huonossa sisäilmassa. Tulehduskierteen katkaiseminen vaatii kunnolla lepoa, jotta elimistö saa aikaa toipua.

Sairastaminen aiheuttaa myös sen, että joutuu olemaan eristyksissä muista. Mieltä voisi piristää, jos Katrianna yrittäisi tavata ystäviä tavalla, joka rasittaisi mahdollisimman vähän. Lisäksi hän voisi keskittyä henkisen puolen työstämiseen: lukea mukaansatempaavaa kirjaa, kirjoittaa tai työstää ajatuksia.
Jos tulehduskierteessä joutuu antibioottikuurille, kannattaa muistaa syödä myös maitohappobakteereja. Muuten vastustuskyky voi pysyä pitkään heikkona."

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat. 

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.