Toisin kuin Katrianna luuli, kuntosalilla saa olla hikinen eikä kukaan tuijota. Astanga-jooga oli aivan kamalaa.

Katrianna Rantanen, 47:

”Kuntosaliharjoitus kolahti ja kovaa. Aiemmin ajattelin, ettei minusta ole salilla treenaajaksi ja keksin kaikenlaisia tekosyitä sen välttelemiseksi – en muka omista oikeanlaisia varusteita ja niin edelleen.

Salilla huomasin kuitenkin, että kaikki siellä ovat aivan hikisiä, eikä kukaan tuijota toista. Jokainen keskittyy omaan suoritukseensa. Nyt treenaan minulle laaditun kuntosaliohjelman mukaisesti. Kun hiki tippuu suuhun ja silmiin, tiedän, että teen oikealla teholla.

Nykyään treenaan myös suuremmilla painoilla kuin ohjelmassa alun perin ohjeistettiin, koska huomasin jaksavani enemmän. Se tuntuu hyvältä.

Lähdin etsimään lajia, jota voisin harrastaa lopun ikäni. Kuntosaliharrastuksen löytyminen on hienoa, koska sitä voin tehdä seniorinakin.

Farkkujen tuumista kaksi pois

Liikunnasta kadonnut ilo on alkanut pikkuhiljaa löytyä. Myös jalkapalloharrastuksen lopettamisen jättämä tyhjä aukko täyttyy vähitellen. Tulen aina olemaan enemmän joukkuepelaaja, mutta on mukavaa huomata, että voin harrastaa liikuntaa yksinkin.

Astanga-jooga oli kuitenkin elämäni lähestulkoon karsein kokemus! Body balancekaan ei ole aivan minun juttuni, joten etsin edelleen sellaista kuntokeskuksen ryhmäliikuntaa, josta pitäisin. Kunhan Jyväskylän uimahalli aukeaa, alan käydä uimassa. Työmatkoilla pystyn jo pyöräilemään mäet ylös!

Juhannuksen juhlimisesta en tuntenut minkäänlaista syyllisyyttä. Eräs ystäväni kysyi, että olenko laihtunut 20 kiloa! En tietenkään ole, mutta farkkujen tuumakoko on pienentynyt kahdella.”

Pudonneet kilot alusta alkaen: 7.

Lempiliike kuntosalilla: Ala- ja ylätaljalla treenaaminen. Niillä pääsee alleista eroon.

Hienoin saamani kehu: Kysyin poliisiaseman virkailijalta, tarvitsenko uuden ajokortin, koska vanha on rikkinäinen. Virkailija vastasi siihen, että ei hätää – voin uusia ajokortin vasta sitten, kun täytän 45 vuotta. Kun kerroin olevani jo 47, hän sanoi, ettei päällepäin uskoisi.

Uusi asia, jonka olen oppinut itsestäni: Alan pikkuhiljaa pitää siitä ihmisestä, joka minä olen. Voin pääsääntöisesti erittäin hyvin.

Ravintovalmentaja-psykologi Hanna Markuksela kommentoi:

”Katrianna on edistynyt ja nauttinut samalla elämästään. Hänen asenteensa on hyvä, sillä tämän ei ole tarkoituskaan olla mitään kidutusta tai lyhyt kuuri vaan pysyvä elämäntapojen muutos.

Jotta Katriannan innostus liikuntaan säilyisi, harjoittelurytmiä kannattaa soveltaa elämänvaiheiden mukaan. Vaihtelu on tärkeää, jottei treeni ala kyllästyttää. Uusien lajien kokeileminen kannattaa aina, vaikka jotkut ihmiset tykkäävätkin harrastaa vain yhtä ja samaa lajia.

Liikuntaan olisi hyvä pitää aina edes jonkinlainen kosketus, jottei kiireinen elämäntilanne lopeta harrastamista kokonaan. Kun aikaa on taas enemmän, voi palata perusrytmiin.”

Me Naiset seuraa Katrianna Rantasen elämäntaparemonttia. Katrianna on mukana Aidon kauneuden metsästäjät -ryhmässä, jossa kuusi naista saa puolen vuoden ajan valmennusta uusiin elämäntapoihin. Juttusarjan seuraava osa ilmestyy heinäkuun 16. päivä.

Katso seurannan edellinen juttu: Eroon makeanhimosta

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat.