Kun vastoinkäymiset jäävät kaihertamaan, mieli mustuu.

Elämä on epäreilua: joitakin onnistaa niin ihmissuhteissa kuin raha
asioissakin, kun taas toiset saavat jatkuvasti lokaa niskaansa. Karikoista pitäisi luovia positiivisella asenteella, mutta joskus vastoinkäymiset jäävät kaihertamaan.

Katkeruus on vihaa ja suuttumusta, joka on syntynyt epäoikeudenmukaisuudesta.

– Useimmat ihmiset ovat kasvaneet ajatukseen, että ”paha saa palkkansa”. Kun heitä kohdellaan väärin, eikä väärintekijä saakaan rangaistusta, he tuntevat itsensä petetyiksi ja katkeriksi, sanoo psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Katriina Järvinen.

Lääkkeeksi katkeruuteen suositellaan usein anteeksiantoa. Katriina Järvinen kuitenkin sanoo, ettei tällainen kristillinen ajatus auta kaikkia.

– Anteeksiantoon sitoutuu ajatus, että jos et anna väärintekijälle anteeksi, oletkin huono ihminen. Anteeksi ei tarvitse antaa, jos ei pysty, mutta katkeruudesta on
toki hyvä irrottautua tai sen voi unohtaa.

"Epäonni vaivaa minua kaikessa. Kun olin nuori, jouduin koulussa ja harrastuksissa opettajien ja valmentajien silmätikuksi. Heidän mielestään vika oli luonteessani tai kropassani. Olin kiltti ja ahkera enkä häiriköinyt, mutta silti aikuiset kiusasivat minua. Epäonni on myöhemmin seurannut etenkin raha-asioissa. Ostamamme hometalo pani talouden sekaisin vuosiksi. Muilla elämä tuntuu olevan helppoa, mutta itse joudun olemaan erityisen sinnikäs." Veera, 27

”Esimieheni ei arvostanut minua. Sain aikaan paljon ja tekemisistäni tuli hyvää palautetta, mutta pomolle ei riittänyt mikään. Hän kommentoi minua aina kielteisesti, karjui ja kiroili. Miehille pomo oli armollisempi, mutta me naiset olimme toisen luokan työntekijöitä. Häiriköinti oli myös fyysistä, sillä hän hipelöi pitkää tukkaani. Jouduin kiusaamisen vuoksi sairauslomalle, ja kerroin asiasta työterveyshuoltoon. Esimies oli liian korkeassa asemassa, jotta hänen tapoihinsa olisi voinut puuttua. Pomo savusti minut ulos työpaikastani. Olen katkera, vaikka tiedän, ettei se kannata.” Sirpa, 45

Kerro, mistä sinä olet tuntenut katkeruutta?

Vaivaako pahanhajuinen hengitys? Syy voi löytyä todella pienestä jutusta.

Jokaisella meillä on joskus pahanhajuinen hengitys. Jopa puhtaassa suussa elää miljoonia bakteereja, jotka voivat aiheuttaa haisevan ongelman. Joten tunnollinen hampaiden harjauskaan ei välttämättä poista haisevaa pulmaa, hammaslääkäri Harold Katz kertoo Femail-sivustolla.

Pahanhajuinen hengitys on usein ikävä piina – olipa se sitten hetkellistä tai pidempiaikaista. Sitä on vaikea tunnistaa itse eikä sitä voi täydellisesti estääkään. Katzin mukaan suun hajuongelmiin saanee apua simppelillä keinolla:

– Yksi tärkeimmistä asioista, jolla voi hillitä pahanhajuista hengitystä, on riittävä nesteyttäminen, Katz vinkkaa.

Liian vähäinen vedenjuonti on tärkeää etenkin, jos kärsii kuivasta suusta. Vettä on syytä nauttia säännöllisesti päivän aikana. Katzin mukaan juomavesi huuhtelee suun hampaiden harjausten välillä. Silloin suu ehdi kuivua, mikä auttaa myös pitämään pahat hajut loitolla.

Oman hengityksen hajua on yleensä vaikea saada selville. Siihen tottuu kuin kehon tai kodin ominaistuoksuun. Katz antaa kuitenkin vinkkejä, miten voi kuitenkin tarkistaa suun raikkauden nopeasti:

 

1. Nuolaisutesti

”Nuolaise puhdasta kämmenselkääsi. Anna sen kuivua noin kymmenen sekuntia ja nuuhkaise sen jälkeen.”

Jos huomaat hajun, saatat kärsiä pahanhajuisesta hengityksestä. Mutta kannattaa myös muistaa, että hengitys – kuten oma ihokin – haisee eri tavoin vuorokauden eri aikoina.  

 

2. Hammaslankatesti

”Käytä hammaslankaa takimmaisten hampaiden välissä. Tämä on todennäköisin paikka, johon ruokaa on saattanut jäädä. Sen jälkeen haista hammaslankaa.” Jos hammaslanka ei tuoksahda, ei hengityksessäkään ole todennäköisesti mitään vikaa. 

Ja joko tiedät, miten hampaat langataan oikein päivittäisen iltapesun yhteydessä? Lue vinkit täältä. 

 

3. Peilitesti

Kielen väri ja pinta kertovat paljon suunterveydestä. Terve kieli näyttää yleensä vaaleanpunaiselta ja melko tasaiselta.

”Yleisesti sanotaan, että mitä karkeampi kieli, sen suurempi todennäköisyys, että kärsii pahanhajuisesta hengityksestä. Halkeamat tarjoavat bakteereille ihanteellisen ympäristön.”

Peilin edessä kannattaa tarkkailla urien ja halkeamien lisäksi myös kielen väriä ja sen päällä olevia mahdollisia katteita. Katzin mukaan valkoinen kate aivan kielen takana voi olla merkki hajuongelmasta. Samasta voi niin ikään keltainen kielen päällys. 

 

4. Ihmistesti

Katz suosittelee tarkkailemaan ensin muita ihmisiä; jos he siirtyvät kauemmaksi luotasi, kun juttelette, saattaa sinun olla aika tehdä jotain suunterveydelle, hän vihjaa.

Hänen mukaansa omasta hengityksestään kannattaa kysyä suoraan hyvältä ystävältä. Haiseeko se? Ja vinkkinä, että ihmistestiin on syytä pyytää mukaan henkilöä, joka jaksaa nuuhkia hengitystä useamman kerran päivässä, sillä hengityksen haju vaihtelee pitkin päivää.

Useimmat ihmiset kärsivät pahanhajuisesta hengityksestä eli halitoosista pelkästään aamuisin, koska suu on kuivunut yön aikana. Samaa tapahtuu flunssan aikana. Niin ikään liikunta, tietyt ruokavaliot ja hampaiden sekä suun sairaudet saattavat aiheuttaa hajuongelmia.

 


 

5. Puuvillatesti

”Pyyhi kielesi yläosaa puuvillaiseen harsokankaaseen ja haista kangasta. Tämä on luultavasti rehellisin ja tarkin tapa. Jos kankaaseen jää kielestäsi kellertävä tahra, se todennäköisesti kertoo, että suusi tuottaa rikkiyhdisteitä.”

Saman testin voi tehdä myös puhtaalla muovilusikalla, Katz sanoo. Lusikalla raaputetaan ensin kevyesti kielen takaosaa ja sitten annetaan sen kuivua hetki ennen haistelua.

Kertakäyttölusikalla voi rapsuttaa myös kielen puhtaaksi. Katso täältä suomalaisen hammashygienistin vinkit ja syyt, miksi se kannattaa. 

Kyllä ovat sitten fiksuja nuo koirat! Ne ymmärtävät ihmisen surun jo kasvoista.

Koiranomistaja sen tietääkin jo: koira on paras lohduttaja sekä ystävä ja siunattu harvinaisella älykkyydellä. Kaiken tämän täydellisyyden lisäksi koira osaa lukea tunteita ihmisten kasvoilta, kertoo uusi tutkimus.

Tutkimukseen osallistuville koirille näytettiin kuvia erilaisista ihmisistä ja heidän tunteistaan. Kuvissa esiintyi niin vihaisia, pelokkaita, onnellisia, yllättyneitä, surullisia kuin inhoa kokevia ihmisiä. Joukossa oli myös neutraaleja ilmeitä.

Voimakkaat tunteet, kuten pelko ja viha, muun muassa lisäsivät koirien stressiä ja nostivat sykettä. Lemmikit menettivät hetkeksi myös ruokahalunsa, kertoo Learning & Behavior -julkaisussa esitelty tutkimus.

Italialaistutkijat osoittivat myös, että koirat käsittelevät ihmisten tunteita ja muita reaktioita aivojensa eri osissa. Koirat nimittäin kallistivat päänsä vasemmalle, kun he näkivät kasvot, jotka esittivät vahvoja tunteita – kuten pelkoa, vihaa tai iloa.

Hämmästyneet kasvot tai muut rennot ilmeet saivat koirat kääntämään päänsä puolestaan oikealle. Tutkijoiden mukaan koirat osoittivat tällä reagoinnillaan myös sen, että ne eivät kokeneet hämmästyneen ihmisen kasvoja pelottaviksi.

Näiden tulosten jälkeen moni koiranomistaja haluaa testata oman lemmikkinsä reaktioita: kallistaako koira päätään vasemmalle vai oikealle, kun se näkee erilaisilla tunteilla ladattuja kasvoja? Kannattaa kuitenkin muistaa, että koiraa on turha huijata. Tunteiden pitää olla aitoja.

 

 

Koirien päänkallistuksille on annettu aikoinaan muitakin selityksiä: kuten korvien rakenteisiin liittyviä ominaisuuksia, joita ne hyödyntävät kuunnellessaan ihmisiä. 

Koirat kykenevät todistetusti tunnistamaan aidon surun myös ihmisen puheesta. Ilmetutkimus vahvistaa aiemmin tehdyn tutkimuksen tulokset, joiden mukaan koirat pystyvät lukemaan tunteita ihmisten äänestäkin.

Tässä vanhemmassa kokeessa koirille soitettiin muun muassa ihmisten itkua ja naurua sekä tavallisia luonnon ääniä, kuten sadetta ja lintujen viserrystä. Koirat reagoivat voimakkaammin tunnepitoisiin ääniin. Koirat saattavat aistia tunteita myös ihmisten hajusta