Laulaja Karoliina Kallio ei murehdi painoaan, vaikka muut siitä huomauttelevatkin.

Laulaja Karoliina Kallio, 31, saa esiintyessään osakseen paljon katseita ja kommentteja. Huomio ei tosin ole aina sellaista, jota hän erityisesti kaipaisi. Tuntemattomat ihmiset kun tulevat huomauttelemaan Karoliinan laihuudesta.

– Jotkut supattelevat keskenään ja osoittelevat. Osa tulee suoraan ehdottamaan, että minun pitäisi syödä enemmän. Tulee paha mieli, kun ihmiset piikittelevät laihuudestani, sillä painon arvostelu on minulle naisena suuri juttu, Karoliina myöntää.

Karoliinan mukaan paineet omasta ulkonäöstä syntyvät muiden ihmisten kommenteista.

– Olen tottunut painooni kohdistuvaan arviointiin, mutta menen silti heti puolustuskannalle. On vaikea suhtautua, kun joku tulee kysymään, onko minulla syömishäiriö. Silloin menen lukkoon, enkä osaa reagoida. Tekisi mieli sanoa, että mikä oikeus sinulla on arvostella minun painoani, mutta yleensä kävelen vain pois.

Hoikkuutensa syyksi Karoliina epäilee vilkasta aineenvaihduntaa. Hän voi pistää suuhunsa mitä tahansa vaikka ymmärtääkin, ettei herkkujen mättäminen ole hyväksi elimistölle. Kunnon ruokaa Karoliina pyrkii syömään mieluummin monta pientä annosta päivässä parin ison satsin sijaan.

168-senttinen Karoliina ei tiedä tarkalleen, paljonko hän painaa.

– Sanon aina painavani 50 kiloa, vaikka luultavasti painan pari kiloa vähemmän. Se kuulostaa jotenkin paremmalta.

Jopa lääkäri on ihmetellyt Karoliinan alhaista painoindeksiä.

– En pidä ihmisiä tasapäistävistä taulukoista. Miksi kaikkien pitäisi mahtua tiettyihin mittoihin, kun me kaikki kuitenkin olemme erinäköisiä ja -kokoisia? Ei pitäisi olla olemassa mitään ihannepainoa, hän huomauttaa.

Mutta saa Karoliina toki kuulla myös päinvastaisia kommentteja. On ihmisiä, jotka tulevat ihastelemaan hänen vartaloaan.

– Jotkut ylistävät sitä, että olen niin hoikka. Siitäkin tulee epämukava olo, vaikka tajuan, etteivät ihmiset tarkoita välttämättä mitään pahaa.

Saako toisen painoa ihmetellä, ihastella tai paheksua? Onko sinun painoasi arvosteltu? Kerro!

Mutta entä jos kahvi ei maistu: voiko terveyttään edistää teellä?

Masennuksen ja syöpien loitolla pitäjä. Apua laihdutukseen ja metaboliseen oireyhtymään. Kahvilla on todistetusti monia terveyshyötyjä. Vuosikymmenten ajan on tutkittu myös kahvin juomisen ja sydänterveyden yhteyksiä, joista nyt on saatu uutta, tärkeää tietoa.

Saksalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi kahviin liittyy niin paljon sydämen terveyshyötyjä. Mahdollinen vastaus löytyy siitä, miten verisuonet ja veren solut reagoivat kofeiiniin. Tutkimustulos sisältää myös tarkan kofeiinimäärän, jolla sydänterveys kohenee, kertoo Science Daily.

Sydänterveyden hyödyt ovat parhaimmillaan, kun päivässä juodaan kofeiinimäärä, joka vastaa neljä kuppia kahvia. Näin väittää tuore tutkimus. Sääntö toimii etenkin iäkkäiden kahvinystävien terveen sydämen reseptinä.

PLOS-tiedelehdessä torstaina julkaistu tutkimus tehtiin hiirten avulla, joten suoraa yhteyttä ihmissydämen toimintaan ei ole todistettu. Ongelmallista on myös aina syy-seuraussuhteiden löytäminen.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistu kokoomatutkimus selvitti, että parhaimmat terveyshyödyt kahvista saa, kun sitä nauttii päivittäin kolme–neljä kuppia. Tutkimusta kuitenkin kritisoitiin siitä, että tulokset eivät välttämättä tarkoita suoria syy-seuraussuhteita: ei voitane suoraan sanoa, että terveempi elämä johtuisi vain kahvinjuonnista. 

Neljän kahvikupin kittaaminen ei siis ehkäise välttämättä yksin terveysongelmia. On siis mahdollista, että neljä kuppia nauttivat ihmiset elävät muutenkin terveellisesti. 

 

Business Insider (BI) on haastatellut uuden tutkimuksen tekijää, joka toivoo, että vanhat neuvot kahvin kulutuksesta hylättäisiin tulosten perusteella. Varsinkin kun usein sydänvaivaisia senioreita neuvotaan välttämään kahvia.

Tutkija Joachim Altschmied uskoo, että neljä päivittäistä kahviannosta voi auttaa vähentämään sydänkohtauksen riskiä, sillä kofeiini suojaa verisuonia. Kahvi myös saattaa auttaa toipumaan sydänsairauksista, kunhan määrä pysyy maltillisena. Neljää kuppia vastaavaa kofeiinimäärää ei saa ylittää. Hän muistuttaa lisäksi terveellisistä elämäntavoista – tietenkin kahvin rinnalla.

– Se ei korvaa muita asioita. Urheilua ja terveellistä syömistä kannattaa jatkaa ja lisätä mukaan kahvia.

BI:n mukaan kahvin voi korvata myös vihreällä teellä, jos musta kofeiinijuoma ei maistu. Se kirjoittaa, että vihreässä teessä on yhtä paljon kofeiinia ja se myös voi edistää sydänterveyttä tehokkaasti.

Kysely

Kuinka monta kuppia kahvia juot päivässä?

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA