Energia- ja palautusjuomia voi tehdä myös itse.

Piristy, puhdistu, palaudu! Markkinoilla on tehojuomia erilaisiin tarkoituksiin, mutta ne voi hyvin korvata kotitekoisilla sekoituksilla.

Vaihda valmiit energiajuomat maukkaaseen ja virkistävään vihreäteejuomaan. Vihreässä teessä on mukavasti antioksidantteja, ja limetistä saa C-vitamiinia. Tässä annoksessa on kofeiiniakin saman verran kuin 3 desilitrassa energiajuomaa.

Vihreä virkistysjuoma

1 iso lasillinen, 35 kcal, 0,70 €.

Vertaa: Battery 0,33 l, 165 kcal, 2,20 €.

Ohje:

4 dl vettä

2 pss vihreää teetä

2 tl (hedelmä)sokeria

2 rkl limettimehua

(pari limettiviipaletta)

Kiehauta vesi, ja hauduta teepusseja siinä pari minuuttia.

Sekoita joukkoon hedelmäsokeri ja limettimehu. Lisää halutessasi joukkoon pari viipaletta limettiä.

Nauti heti tai jäähtyneenä.

Suloinen hedelmäfruitie

2,5 dl, 250 kcal, 1,80 €.

Vertaa: Chiquita-smoothie, 0,25 l, 147 kcal, 2,10 €.

Ohje:

1 appelsiini

1 banaani

1 dl pakastettuja tai säilöttyjä mangokuutioita

 (vettä tai täysmehua)

Halkaise appelsiini, ja purista siitä mehu. Kaada mehu tehosekoittimeen tai kannuun, johon mahtuu sauvasekoitin. Lusikoi myös puristimeen jäänyt hedelmäliha mukaan.

Kuori ja paloittele banaani appelsiinimehun joukkoon ja lisää mango. Soseuta tasaiseksi juomaksi ja ohenna tarvittaessa vedellä tai täysmehulla.

Energiaeliksiiri

5 dl valmista juomaa, 320 kcal, 2,70 €.

Vertaa: Gainomax-palautusjuoma, 250 ml, 250 kcal, 2 €.

1 tlk (250 g) maitorahkaa

2 1/2 dl omenatäysmehua

2 dl pakastettuja mansikoita tai mustaherukoita

1 rkl lesesekoitusta

1 rkl pähkinäjauhetta

(hedelmäsokeria)

Mittaa ainekset kulhoon ja soseuta esimerkiksi sauvasekoittimella tasaiseksi juomaksi.

Nauti puolet juomasta ennen urheilusuoritusta ja juo loput treenin jälkeen palautusjuomana.

Vinkki: Käytä kokonaisten marjojen tilalla 1 dl valmista pakastettua marjasosetta. Juoman sekoitus onnistuu vaikka sähkövatkaimella.

Punainen puhdistusjuoma

1 iso lasillinen, 200 kcal, 1,80 €.

Vertaa: Ortis MethodDraine Detox, 250 ml, 24,80 € (juoma laimennetaan 1 rkl/1,5 l vettä).

Ohje:

1/2 verigreippi

2 dl karpalomehua tai -mehujuomaa (esim. Gefilus)

1 dl pakastettuja karpaloita tai puolukoita

1 tl raastettua tuoretta inkivääriä

1 tl neitsytöljyä

(1 tl hunajaa)

Puserra greipistä mehu ja lusikoi myös pusertimeen jäänyt hedelmäliha mehun joukkoon.

Kaada mehu kannuun karpalomehun kanssa. Lisää karpalot, inkivääri ja öljy.

Surrauta sauvasekoittimella tasaiseksi juomaksi. Makeuta halutessasi ja nauti hitaasti siemaillen.

Vinkki: Smoothiet ja fruitiet ovat tuhteja. Niitä ei kannata juoda janoonsa.

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat.