Suomalaiset ovat Euroopan totisimpia liikkujia, vaikka hikirääkki ei edes hoikista. Tuloksia saat, kun valitset lajin, josta nautit.

Colourbox

Kuntokeskukset mainostavat taas megarääkkilaihdutusjumppiaan. Samaan aikaan asiantuntijat pauhaavat, ettei liikunnalla kannata laihduttaa. Ketä tässä pitää uskoa?

On tutkittu fakta, että liikkuvat ihmiset ovat muita hoikempia. Totta on myös se, että hikisimmätkin jumpat kuluttavat surkean pienen määrän kaloreita.

Liikunta hoikistaa oikeastaan vain silloin, kun unohtaa kokonaan kalorit ja kilot. Liikkuminen nimittäin vaikuttaa paljon monimutkaisemmin kuin vain polttamalla rasvaa: se vähentää stressiä, parantaa yöunia, antaa hyvää oloa, tasaa verensokeria, opettaa kehon kuuntelua ja nostaa itsetuntoa. Liikunnasta nauttiva ihminen voi hyvin, eikä etsi onneaan ruuasta.

– Liikunta lisää esimerkiksi pystyvyyden tunnetta. Laihduttamisessa on tärkeää, että ihminen uskoo voivansa laihtua, kertoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

Liikunta toimii myönteisesti kuitenkin vain silloin, kun ihminen nauttii siitä, mitä tekee. Väkisin vääntäminen ja kaloreiden kyttääminen kääntää kaiken päälaelleen.

Jos lenkille lähtee suklaapatukan synnyttämän morkkiksen takia, on tuhoisalla tiellä. Kalorimielessä huhkii helposti kuntoonsa nähden turhan rankasti, jolloin stressihormoneita erittyy liikaa ja nälänsäätely häiriintyy. Ei ihme, jos kuntoiluinto lässähtää.

Borg huomauttaa, että suomalaiset ovat Euroopan totisimpia liikkujia. Moni kelpuuttaa liikunnaksi vain tuskanhiessä tehdyt hiihtolenkit tai tehospinningin.

Borg taas puhuu mieluummin liikkumisen kuin liikunnan harrastamisen puolesta. Aina ei tarvitse vetää trikoita jalkaan ja lähteä kuntokeskukseen. Usein pulkkailusta, koiran lenkittämisestä tai shoppailusta on laihduttajalle jopa enemmän hyötyä kuin juoksumatolla riuhtomisesta.

Löydä lajisi

Kiireiselle: arkiliikunta

Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, arkiliikunta on helpointa ja järkevintä kuntoilua. Se ei stressaa kroppaa, yllytä nälkää tai aiheuta vammoja. Päinvastoin, sopivan kevyt liikunta parantaa nälänhallintaa ja virkistää mieltä.

Kaiken lisäksi arkiliikunta säästää aikaa. Jos töihin pääsee bussilla puolessa tunnissa ja kävellen kolmessa vartissa, liikunta vie päivästä oikeastaan vain vartin. Samalla välttyy työläältä vaatteenvaihto- ja peseytymisrupeamalta.

Hyväksi havaitut: Työmatkakävely, koiran pissatus ja lumityöt.
Haastajat:
Kävelypalaverit ja kreisibailaaminen.

Pudottajalle: salitreeni

Vältteletkö kuntosalia, koska pelkäät muuttuvasi 80-luvun Kike Elomaaksi? Turhaan, sillä perustreenaamisella ei saa permistä eikä kummoisia lihaksiakaan.

Laihduttaja tarvitsee lihaskuntotreeniä, sillä kutistuminen kuihduttaa myös lihasmassaa. Lihasten katoaminen puolestaan pienentää energiankulutusta, mikä palauttaa kilot helposti korkojen kera.

Biosignature-valmentaja Anne Hämäläinen muistuttaa, että painotreeni synnyttää myös hyvän, stressiä vähentävän hormonipiikin. Kasvuhormoni uudistaa kudoksia ja testosteroni kohottaa itsetuntoa.

Hyväksi havaitut: Salitreeni, kuntopiiri ja bodypump.
Haastajat: Satsin NTC Get Strong -voimaharjoittelutunti ja kahvakuulailu.

Sporttimimmille: tehorääkki

Hiki päässä juokseminen kuluttaa kaikista eniten kaloreita. Himourheileminen sopii laihduttajalle kuitenkin harvoin. Liian kova liikunta nimittäin sotkee nälänsäätelyn, ja lisäksi rankka treeni saa kehon erittämään liikaa stressihormoneita. Pahin virhe on lähteä lenkille syömättä, sillä verensokerin lasku saattaa laukaista tapponälän.

Himotreeni sopii hyväkuntoiselle, joka todella nauttii hikisistä hetkistään. Vasta-alkajan kannattaa etsiä liikunnan iloa rauhassa.

Hyväksi havaitut: Intervallitreeni, combat ja spinning.
Haastajat: Elixian 500 kcal -jumppa ja Les Mills -konseptin Sh’bam.

Tunnesyöjälle: lempeät lajit

Eihän lotusasennossa kykkiminen mitään laihduta, skeptikko pauhaa. Mutta joogan salaisuus ei olekaan kalorinkulutuksessa vaan stressinhallinnassa. Kun mieli voi hyvin, keho ei kaipaa sokeribuustausta.

Lempeät lajit saavat ihmisen kuuntelemaan kehoaan ja tunteitaan. Hyvinvoiva ihminen ei halua ahmia ruokaa, jonka tietää tekevän pahaa. Vai tunnetko ketään, joka vetäisi loppumantrojen päätteeksi patukkakaupalla suklaata?

Hyväksi havaitut: Jooga, pilates ja balance.
Haastajat: Prana beats -joogatanssitunti sekä pilateksen ja joogan yhdistelmä yogalates.

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat. 

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.