Istuminen leventää vyötäröä ja lisää diabetesriskiä. Lyhyt jaloittelu auttaa, mutta tuleeko toimistossa noustua? Kaksi istumatyöläistä piti päivän kirjaa askelistaan ja istumisestaan.

Rullaillen liikkuva

Tilintarkastaja Sari Nousiainen, 36

Yhteensä 4465 askelta ja kuusi taukoa istumisesta.

9:00 Töihin
9:30 Käynti kahvihuoneessa ja työkaverin luona sekä lattialle kaatuneen kahvin siivous
11:45 Vessakäynti ja kävelyä työhuoneessa
12:00 Ratikkapysäkille ja sieltä lounaspaikkaan
13:00 Takaisin toimistolle, kahvihuoneeseen, työkaverin luokse ja omalle paikalle
14:40 Vessassa ja kahvihuoneessa käynti
16 Vessakäynti ja lähtöpuuhastelut työhuoneessa

"Havahduin testipäivänä siihen, että pitäisi ottaa tavaksi nousta välillä ylös. Liikun huoneessani usein tuolilla rullaamalla. Askelia tuli kaikesta huolimatta yllättävän paljon. Kävin työpaikan ulkopuolella lounaalla, ja kahvihuoneeseen on onneksi vähän matkaa.

Ihminen on luotu liikkumaan, ja maalaisjärjelläkin tajuaa, ettei monen tunnin istuminen tee hyvää verenkierrolle tai aineenvaihdunnalle. Olen huomannut, että istumatyössä syö helposti enemmän kuin kuluttaa. Aineenvaihdunta on hidasta, kun istuu koko ajan. Ennen syömistä pitää oikein miettiä, onko varmasti oikeasti nälkä.

Harrastan paljon hyötyliikuntaa. Perheessämme ei ole autoa, joten liikun pyörällä tai kävellen. Käyn lisäksi muodostelmaluistelussa. Hyvinvointiani voisin parantaa vielä juomalla enemmän vettä ja vaihtamalla kahvin välillä yrttiteehen."

Vähän väliä liikkeelle

AD Johanna Risku, 43

Yhteensä 4160 askelta ja 16 taukoa istumisesta.

7:50 Koneen käynnistys
7:55 Kahvin haku
8:30 Käynti työkaverin huoneessa
8:45 Postihaku
8:50 Vesiautomaatille
8:55 Työkaverin huoneeseen
9:00 Työkaverin huoneeseen
9:30 Kahvin haku
9:45 Materiaalin haku
10:10 Työkaverin huoneeseen
10:40 Vessaan
11:25–12:00 Lounas
12:30 Työkaverin huoneeseen
13:05 Vessaan
14:20 Kahvia
15:10 Vessaan
15:45 Hedelmän haku keittiöstä
16:30 Kone kiinni

"Yllätyin siitä, kuinka usein nousen työpäivän aikana. Ehkä olen levoton luonne tai sitten kroppa tietää, että pitää nousta.
En ole juurikaan saanut istumatyöstä vaivoja. Ehkä usein nouseminen on auttanut. Viimeisen vuoden aikana olen tosin saanut muutaman alaselkäkrampin. Niiden jälkeen olen alkanut ajatella, ettei elimistö voi kestää tällaista istumista koko ikää.

Kun istua pönöttää koko päivän, on pakko liikkua terveyden vuoksi. Ei sitä muuten jaksaisi töissä yli kuusikymppiseksi. Kävelen neljän kilometrin työmatkan sekä käyn lisäksi salilla ja uimassa. Kotona en ehdi istua. Aina on jotain puuhattavaa."

Miksi ei kannata pönöttää?

Istuminen ei pelkästään jumiuta hartioita, vaan se lihottaa erityisesti vyötärön seutua ja altistaa siksi diabetekselle ja sepelvaltimotaudille.

– Istumiseen on kiinnitetty vähän huomiota, mutta se on merkittävä riskitekijä. Julkisuudessa käsitellään valtavasti ravintoasioita, vaikka olisi tärkeämpää välttää yhtäjaksoista istumista kuin jotakin tiettyä ravintoainetta, sanoo emeritusprofessori Ilkka Vuori.

Istuja lihoo, koska energiaa kuluu istuessa vähemmän kuin puuhastellessa. Koska istumme päivästä suuren osan, passiivisuus vähentää energiankulutusta merkittävästi. Moni myös napostelee istuessaan, etenkin tv:tä katsoessaan.
Lisäksi viime vuosina on havaittu, että yhtäjaksoinen istuminen vaikuttaa epäterveellisesti aineenvaihduntaan.

– Istuttaessa suuri osa lihaksista on levossa. Silloin aineenvaihdunta muuttuu jo minuuteissa epäedulliseksi verrattuna siihen, jos lihaksissa tapahtuisi edes jonkinlaista aktiivisuutta.

Neljän sentin ero

Onneksi kököttämisen riskejä voi torjua. Tärkeää on yrittää nousta tuolista mahdollisimman usein edes hetkeksi.

Vuoden alussa julkaistiin kansainvälinen tutkimus, jossa huomattiin, että erityisesti istumisen tauottomuus näkyy vatsanseudulla. Istumisen vähän väliä keskeyttäneiden vyötärö oli keskimäärin neljä senttiä kapeampi kuin niillä, jotka nousivat penkistä harvoin. Lyhyiden, vaikkapa vain minuutin mittaisten taukojen ripotteleminen osaksi työtä näytti edistävän terveyttä.
Toistaiseksi liikuntasuosituksissakin puhutaan vain kuntoilun, ei passiivisuuden määrästä. Ilkka Vuori uskoo, että tulevaisuudessa istumisesta annetaan virallisia terveyssuosituksia.

Nykyään istuminen on niin pinttynyt osa toimistotyötä, että sitä on hankala välttää. Jokainen voi kuitenkin yrittää itse ujuttaa pieniä taukoja ja kävelypyrähdyksiä työn lomaan. Vapaa-ajalla istumista on helppo vähentää. Riittää, että sulkee telkkarin.

Lisää liikettä toimistoon

  • Kun puhut puhelimessa, seiso tai kävele.
  • Kipaise työkaverin luo sen sijaan, että lähetät sähköpostia.
  • Käy vessassa eri kerroksessa.
  • Siirrä roskis tai tulostin kävelymatkan päähän.
  • Kun istut koneella, venyttele ja pyörittele hartioita.
  • Pidä palaverit välillä seisten tai ehdota ainakin yhteisiä jaloitteluhetkiä.

Lähde: European Society of Cardiology

Bakteereita voi joutua vääriin paikkoihin sooloseksissäkin. 

Moni tietää, että virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi seksin jälkeen on hyvä hipsiä pikimmiten vessaan. Tyydyttävän seksin jälkeen ei aina tekisi mieli heti nousta ja lähteä pissalle, mutta jos on kokenut joskus oikein kivuliaan virtsatietulehduksen, motivaatio on lopulta helppo löytää.

Virtsatietulehdus johtuu vieraiden bakteerien joutumisesta virtsaputkeen ja virtsarakkoon, ja pissaaminen huuhtoo virtasputkea – hyvällä tuurilla bakteerit tulevat siis huuhdotuiksi pois ennen kuin tulehdus ehtii kehittyä.

Vähemmän tunnettua tietoa on, että myös itsetyydytyksen jälkeen voi olla järkevää käydä pissalla virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi.

Vessareissu on Refinery29:n haastatteleman lääkärin mukaan fiksu veto, jos itsetyydytykseen on sisältynyt minkäänlaista penetraatiota, esimerkiksi sormella tai vibraattorilla. Jos taas itsetyydytys on keskittynyt vaikkapa vain klitoriksen hyväilyyn, on virtsatietulehduksen riski pienempi. 

Pissalle myös ennen seksiä

Joillakin naisilla virtsatietulehdukset ovat Terveyskirjaston mukaan seurausta nimenomaan yhdynnöistä. Tulehdusta aiheuttavat bakteerit eivät kuitenkaan yleensä ole vierasperäistä tavaraa, vaan ne ovat tyypillisesti peräisin naisen omista nivusista, välilihasta tai peräaukon seutuvilta.

Penetraatio vain aiheuttaa sen, että bakteerit siirtyvät virtsaputken suulle ja sieltä eteenpäin virtsaputkeen ja -rakkoon. Samaa bakteerien siirtymistä voi tapahtua myös sooloseksissä, jos mukana on esimerkiksi vibraattori. 

Terveyskirjasto suosittelee yhdyntään liittyvien virtsatietulehdusten ehkäisyyn pissalla käyntiä juuri ennen seksiä, käsien pesemistä ja tavallista intiimihygieniaa – joskin liialliset alapesut saattavat altistaa tulehdukselle. Samat neuvot lienevät käypää tavaraa myös itsetyydytystä ajatellen. 

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?