Näyttelijä luomuilee myös liikassa. Tampereella asuessaan näyttelijä Satu Silvo syö usein paikallisessa kasvisravintolassa.

Näyttelijä luomuilee myös liikassa. Tampereella asuessaan näyttelijä Satu Silvo syö usein paikallisessa kasvisravintolassa.

Maanantai

08 litra vettä salitreenin lomassa

09 kaurajuomaan tehty proteiinipirtelö, jossa rawfood-proteiinia, maca-jauhetta, vadelmia ja puolikas banaani

13 mozzarellasalaattia, jossa tomaat-tia, basilikaa, lehtipersiljaa ja kylmäpuristettua oliiviöljyä, kokojyväruisleipää

16 jäätelötuutti

20 kolme uutta perunaa, tilliä, silliä ja salaattia

23 oliiviöljyllä sivelty ruisleipäpala, juustoviipale ja tomaattia

Tiistai

10 kookosmaitopirtelö, jossa vadel-maa, mustikkaa, macaa ja puolikas banaani

13 kermalla ja tillillä höystettyä lohi-keittoa, ruisleipäsiivu ja voita, vettä

15–18 kesäteatteriesityksen aikana litra vettä ja tauolla mozzarellasämpylä

19-22 toisen esityksen lomassa litra kivennäisvettä

22 lasi kuivaa valkoviiniä, mansikoita, balsamicolla ja oliiviöljyllä sivelty ruisleipäpala ja muutama juustosiivu

Keskiviikko

08 lasi vettä

10 litra luomumansikoita

16 kolme uutta perunaa ja kantarelli-kaurajuomakastiketta, grillissä haudutettu lohi-ruispala-varras, yrteillä ja valkosipulilla maustettua vihersalaattia, loraus oliiviöljyä ja balsamicoa

19–22 litra vettä ja pullollinen Wellcare-juomaa esityksen lomassa

22 kaksi lasia kuivaa valkoviiniä, siivu juureen tehtyä kokojyväruisleipää ja pala savukalaa

Torstai

07 lasi vettä

11 haudutettua ruispuuroa, voisilmä ja maitoa, kuppi kahvia ja loraus kermaa, pulla

15–18 kesäteatteriesityksen aikana litra vettä

18 fetasalaattia, pala kasvispiirakkaa ja vettä

19–22 toisen esityksen aikana vettä ja Vitamin Well -juomaa

23 vatruska ja munavoita, mansikoita, herneitä, porkkana ja pari palaa tummaa suklaata

Perjantai

10 muroja ja aamulla lypsettyä lehmänmaitoa, vadelmia ja kuppi kahvia

15 paistettuja kananmunia, ruisleipää, kraavilohta ja siivu suolahevosta

19–22 litra vettä ja Vitamin Well -juomaa esityksen lomassa

23 kolme palaa näkkileipää ja etikka-valkosipulituorekurkkuja

Lauantai

10 muroja, maitoa ja mansikoita sekä herneitä ja nauriinpaloja

12 jäätelöä ja mansikoita

14 fetajuustosalaatti

15–18 kesäteatteriesityksen aikana litra vettä

19–22 litra vettä toisen esityksen lomassa

23 marjoja, herneitä sekä ruisleipäpala ja juustosiivu

Sunnuntai

10 kaurapuuroa, voisilmä ja maitoa, mansikoita ja pari kuppia vihreää teetä

14 pari persikkaa, uusia perunoita, kantarellikastiketta, fetasalaattia ja ruisleipää

15–18 esityksen aikana puolitoista litraa vettä

18 jäätelö ja pari kourallista cashew- ja saksanpähkinöitä

19–22 vettä ja Vitamin Well -juomaa toisen esityksen lomassa

23 antipastolautanen, jolla leipäjuus-toa, omenaa, pähkinöitä, kaakaopapuja ja pala aladobia, pieni lasi kuivaa valkoviiniä

Sadun joka-aamuinen vitamiinitankkaus: duo-rasvahappokapselit, muistia paran­tavaa ja energisoivaa alfalipoiinia, sinkkitabletti, E- ja C-vitamiini, Pycnogenol-luontaistuotekapseli, magnesiumtabletit ja Vitavoima-monivitamiinipilleri. Leiväl­leen hän sipaisee Beceliä tai Flooraa.

Asiantuntijan arvio

+ Satu syö perusruokaa ja suo­sii luomua. Jalostamattomassa ruoassa suojaravintoaineet ovat saletisti tallella. Erityismaininta todellisen lähiruoan eli naapuri­tilan maidon ja munien käyttä­misestä sekä kauden kasvisten ja marjojen hyödyntämisestä.

+ Kasvispainotteinen ruoka­valio takaa kuitujen riittävän saannin. Esimerkiksi naurista harva kaupunkilainen syö juuri koskaan, vaikka se on varsinainen C-vitamiinipommi.

+ Sadun syömät herkutkin ovat terveellisiä: marjoja ja tummaa suklaata. Satunnainen jäätelö tai viinilasillinen ei hyvää perusravitsemusta kaada.

+/- Koska ruokavalio on jo muuten kunnossa, ovatko kaikki lisäravinteet tarpeen? Satu syö kalaa ja käyttää öljyjä ruoanlaitossa ja leivän päällystee­nä, joten esimerkiksi hyvät rasva­hapot tulevat jo sieltä. Vitavoima-monivitamiinipillerin kalsiumlisä on Sadulle hyväksi, koska kal­siumin saanti ruoasta jää vähäi­seksi. Kaikkien ravintolisien tehos­ta ei kuitenkaan ole kiistatonta tieteellistä näyttöä. Useasta eri tuotteesta voi myös kertyä samoja suojaravintoaineita.

- Energiansaanti jää niukaksi. Toisaalta päiväkirjanpito osui helteiselle kesäviikolle, jolloin kuumuus vähensi nälkää ja runsas juominen peittosi syömiset.

+/- Ruokarytmistä ruusuja ja risuja. Plussaa siitä, että Satu syö aina aamiaisen, yleensä lämpimän aterian sekä välipaloja ja iltapalan. Ennen näytöstä olisi hyvä syödä lounas, sillä esitys on verrattavissa fyysiseen treeniin, ja myös siitä palautuminen vaatii energiaa. Jos mahdollista, esityksen väliajalla kannattaa ottaa välipalaa, jotta energiaa riittää loppukumarruk­siin asti. Koska näytökset ovat iltaisin, pitäisi iltapalaan satsata enemmän. Nyt se jää Sadulla tur­han naftiksi. Ruoka ei välttämättä maistu heti lavalta laskeuduttua, kun elimistö käy vielä ylikierroksil­la, mutta silti energiavajetta pitäisi paikata.

Asiantuntijana Arja Vanhanen Laillistettu ravitsemusterapeutti, FAF personal Trainer

Teksti Miia Vatka Kuva Jukka Salminen

Muistisairaudet eivät kosketa vain ikääntyneitä. ”Arvasin, että jotakin on pielessä, mutta kyllä se järkytyksenä tuli”, Kemiönsaarella asuva Ben-Markus Hellbom kertoo, miltä tuntui saada diagnoosi nelikymppisenä. 

Myöhemmin ajateltuna Ben-Markus Hellbomin, 50, muisti reistaili jo ennen diagnoosia. Hellanlevyt ja kahvinkeitin jäivät päälle ja ovi tuli lukittua, vaikka avaimet olivat sisällä.

Unohtelu ei kuitenkaan saanut Hellbomia hakeutumaan tutkimuksiin, vaan törmäily. 

Ben-Markus sai nelikymppisenä kaksi aivoinfarktia peräkkäisinä vuosina, 2010 ja 2011. Kummankin infarktin jälkeen hän opetteli uudelleen puhumaan. Toipuminen eteni muuten hyvin, mutta vapina ja pahat tasapainohäiriöt vaivasivat. 

– Tasapaino lähti niin, että olin sinisenä ja keltaisena mustelmista koko ajan, Ben-Markus kertoo. 

Vaikka aikaa kului, ovenkarmeihin ja kaikkeen muuhun mahdolliseen törmäileminen jatkui. Lopulta Ben-Markus ohjattiin neurologin tutkittavaksi. 

– Minulla on sellainen mielikuva, että hän arvasi, mistä on kyse. 

Ben-Markuksen pää kuvattiin, mutta kuvissa ei näkynyt mitään erityistä. Selkäydinnäytteessä sen sijaan oli tietty arvo vinksallaan. Alkoi hahmottua, että Ben-Markusta vaivasi Alzheimerin tauti – oli luultavasti vaivannut jo useamman vuoden. 

Lopullinen diagnoosi tuli, kun Ben-Markus oli 45-vuotias. 

– Arvasin, että jotakin on pielessä, mutta kyllä se järkytyksenä tuli. 

Tieto oli helpottava, mutta myös masentava. Diagnoosi oli kova paikka myös Ben-Markuksen vaimolle ja parin viidelle lapselle, joista nuorin oli alle kouluikäinen.

”Sanoin, että älä nyt murehdi, poikasi on kerrankin 20 vuotta edellä aikaansa!”

Edellä aikaansa

Samana päivänä, kun Ben-Markus sai diagnoosin, hän meni kertomaan uutiset kahdeksankymppiselle äidilleen. 

– Sanoin, että älä nyt murehdi, poikasi on kerrankin 20 vuotta edellä aikaansa!

Nykyään Ben-Markus ajattelee, että Alzheimer on ainakin helpompi sairaus kuin raju syöpä. Taudin kanssa on välillä vaikeaa, mutta sellaista ei Ben-Markuksen mielestä kannata harmitella, mistä ei pääse eroon. 

Arjessa sairaudesta on kaikenlaista pientä harmia. Esimerkiksi kerran Ben-Markus aikoi juoda maitolasillisen, mutta kaatoikin lasin sijasta maidon viemäriin. Vasta kun maitolitran viimeiset tipat putoilivat tiskialtaaseen, tuli mieleen, että mitähän olen tekemässä. 

– Nimien muistaminen on vaikeaa, samoin vuosilukujen hahmottaminen. Paremmin tosin muistan taaksepäin kuin eteen, Ben-Markus kertoo.

– Totta kai se turhauttaa, mutta nämä ovat kuitenkin pieniä asioita. 

Nykyään kotona on liesivahti, ja kahvinkeitin on mallia, joka menee itsestään pois päältä tiputettuaan tietyn määrän kahvia suoraan termospulloon. 

16 tunnin työpäivät vaihtuivat sohvalla istumiseen

Ben-Markus on aina ollut kova tekemään töitä. Hänen vanhemmillaan oli aikanaan oma yritys, ja Ben-Markus hoiti jo kahdeksanvuotiaana pieniä työtehtäviä iltapäivisin ennen läksyjen tekoa.

Isona hänestä tuli sisustaja. Niin arkkitehtitoimiston leivissä kuin omassa yrityksessäkin päivät venyivät helposti 12–16-tuntisiksi. Diagnoosin saadessaan Ben-Markus oli uransa huipulla.

– Oli selvä homma, että menen eläkkeelle. Olisi tehnyt mieli tehdä töitä vielä, mutta se kariutui. 

Sairaus on herpaannuttanut Ben-Markuksen keskittymis- ja aloitekykyä merkittävästi. Joinain päivinä tuntuu, että kone ei kerta kaikkiaan käynnisty ja mihinkään ei pysty ryhtymään.  

– Sillä ei onneksi ole mitään väliä. Jos ei lähde, niin sinä päivänä en tee mitään.

Joka aamu Ben-Markus kuitenkin herää kuuden aikoihin, kun vaimo nousee töihin lähteäkseen. Aamutoimien lomassa hän kuuntelee Aki Linnanahdetta sekä Minna Kuukkaa radio Novalta. 

Joskus koko päivä menee keittiön sohvalla istuen ja radiota kuunnellen. 

Muistisairas kyttää toista

Ben-Markus asuu pienessä Kemiönsaaren kunnassa.

– Siitä olen kiitollinen, että täällä on aina joku, joka tulee käymään tai soittaa, hän sanoo.

”Huomasin, ketkä ovat ystäviä ja ketkä eivät. Se karsi aika ison joukon pois, mutta ei harmita.”

Naapurissa asuu toinen muistisairas, hänkin vasta 58-vuotias. Ben-Markus ja naapuri ”kyttäävät” vuoroin toisiaan, käyvät juttelemassa. 

Muutenkin naapurusto on mukava. Ben-Markus toimii joutessaan eräänlaisena apulaistalkkarina, käy poraamassa naapureille hyllyä seinille ja rasvaamassa lukot. 

Vaikka naapurit pitävät yhtä, kaveripiiriä sairastuminen karsi. 

– Huomasin, ketkä ovat ystäviä ja ketkä eivät. Se karsi aika ison joukon pois, mutta ei harmita.

Vaikea ennustaa

Kuten useimmat pitkäaikaissairaat, Ben-Markus on saanut osansa byrokratiasta. Sairaseläkkeelle pääseminen vaati kuukausikaupalla odottelua ja kymmeniä lausuntoja. Avun saaminen kunnalta oli vaikeaa, koska nelikymppinen muistisairas oli uusi juttu myös kunnalle. 

Työelämän lisäksi Ben-Markus joutui luopumaan ajokortista. 

– Se oli vaikeaa ensimmäisen vuoden, kun maaseudulla asutaan. 

Kotoa keskustaan on 13,5 kilometriä, ja Ben-Markus ei tasapainohäiriöidensä takia saa kävellä yli sataa metriä yksin. Nykyään hänellä on joka kuukausi käytettävissään yhdeksän edestakaista matkaa keskustaan tai naapurikuntaan Saloon.

Vertaistuen löytäminen ei sekään ole ollut ihan helppoa, koska melkein kaikki Alzheimeria sairastavat ovat 20–40 vuotta vanhempia kuin Ben-Markus. Muistiliiton tapaamisissa ja kursseilla hän on aina porukan nuorin. Yli 85-vuotiaista 15–20 prosentilla on Alzheimer, mutta työikäisillä sairaus on harvinainen.

Alzheimerin taudin kaikkia syntysyitä ei tiedetä, eikä taudin kulkua osata kovin hyvin ennustaa. Tauti voi pysyä vuosia samassa vaiheessa tai pahentua yhtäkkiä. Ben-Markus arvelee, että hänen aivoinfarktinsa antoivat vauhtia sairaudelle, joka olisi muuten ehkä puhjennut myöhemmin. 

Nyt Ben-Markus syö taudin etenemistä hidastavaa jarrulääkettä sekä muistilääkettä. Tasapainohäiriöitä on edelleen, mutta vapina on lääkkeiden ansiosta lakannut. Jarrulääkityskin vaikuttaa toimivan.

Voi myös hyvin olla, että Ben-Markuksen elinaikana saadaan kehitettyä uusia, yhä tehokkaampia lääkkeitä Alzheimeriin.

– Varrotaan nyt ja katsotaan, mitä tapahtuu. Olen päättänyt pistää hanttiin tosi kovasti ja elää ainakin 150-vuotiaaksi.

Juontaja Anni Hautala teki uuden aluevaltauksen – nyt hän on myös ruokakirjailija.

Anni Hautalan Ruokakirjaa juhlisti eilen iso joukko suosikkijuontajan läheisiä. Annin avopuoliso, stand up -koomikko Niko Kivelä kertoo, että he maistoivat koko uusioperheeseen voimin kirjan kehittelyvaiheessa kaikki sen reseptit.

– Olen hirvittävän ylpeä Annista. Luin yöllä kirjan kannesta kanteen. Nauroin myös monessa kohtaa, koska tekstit olivat niin Annin kuuloisia. Arvostan Annin aitoutta ja luottoa itseensä.

”Haluaisin, että kaikki ovat aina hyvällä tuulella, mikä on tietenkin mahdottomuus.”

 Anni tekee suurimman osan perheen ruuista.

– Hän on todella otettu, jos laitan kotona ruokaa. Minä taas yritän koko ajan naurattaa perhettä, se on rankinta minun kanssani elämisessä. Haluaisin, että kaikki ovat aina hyvällä tuulella, mikä on tietenkin mahdottomuus, kovalla tahdilla stand up -keikkoja tekevä Niko sanoo.

Viime vuodet useita tv-ohjelmia juontanut Anni pitää puolestaan kevään taukoa tv-töistä ja keskittyy Aamulypsyn juontamiseen sekä perheeseen.

– Haaveilen, että voisin sitten tehdä viikonloppuisin enemmän fine dining -ruokia perheelle. Aika usein kiireessä päädyn siihen jauhelihakastikkeeseen, jota kaikki syövät mielellään.

”Pelkään, että iskeekö minuun festarimasennus, kun kukaan ei ole koko ajan meikkaamassa minua kuvauskuntoon.”

Ensi viikolla nähtävä Idolsin finaalijakso on Annin viimeinen tv-työ hetkeen.

– Odotan innolla, että kaikki ylimääräiset työt jäävät hetkeksi pois. Toisaalta pelkään, että iskeekö minuun festarimasennus, kun kukaan ei ole koko ajan meikkaamassa minua kuvauskuntoon.

 Niko ja Anni eivät juuri ole kommentoineet aikaisemmin yhteiselämäänsä. Avoliitossa asuva pari ei ole kihloissa.

– Se on varmaan aika paljon minusta kiinni, ei ole nytkään sormusta taskussa, Niko virnisti.