Mirja Juntura, 28, treenasi kuukauden nettiohjeilla ja sai kuntoilukipinänsä takaisin.

Colourbox

Tammikuun alussa kajaanilainen Mirja Juntura, 28, teki niin kuin tuhannet muutkin suomalaiset: lopetti herkuttelun ja alkoi käydä kuntosalilla.

Mirja ei kuitenkaan tyytynyt luottamaan pelkkään tahdonvoimaan, vaan valitsi kirittäjäkseen kuukauden kestävän maksullisen nettiohjelman. Sen aluksi oli kohdattava tosiasiat ja napattava kolme valokuvaa itsestä: edestä, takaa ja sivulta.

Mirjan tsemppaaja oli World of shape, kuukauden kestävä ohjelma, jonka aikana kuntoillaan joka päivä tunti ja noudatetaan annettua ruokavaliota. Mirja söi ohjeiden mukaan kuudesti päivässä. Hän katsoi treeniohjeita videoina ja kuvina, teki muistiinpanoja ja paineli paperin kanssa salille.

– Olihan se aluksi aikamoista sokkihoitoa. Olen käynyt jumpissa, mutta en ole aiemmin tykännyt käydä salilla.

Mirja innostui etenkin siitä, että liikkeisiin ei tarvittu monimutkaisia laitteita, vaan ainoastaan käsipainot. Ohjeet vaihtuivat kolmen päivän välein, ja pian Mirja pystyi lisäämään kuntopyörään vastusta ja vaihtamaan parin kilon painot tuplasti isompiin.

Kuukauden jälkeen Mirja kävi vaa'alla. Kiloja oli lähtenyt 3,5 kg. Tärkeintä oli kuitenkin löytää kuntoilukipinä ja päästä väsymyksestä.

– Ennen istuin illat sohvalla ja katsoin tv:tä. Tästä eteenpäin aion käydä pari kertaa viikossa salilla ja pari kertaa jumpassa.

Elämäntaparemontti netissä

Treenari.net
Etävalmentaja neuvoo puhelimessa ja sähköpostilla. Valmennuspaketti, 115 € kuussa.

Liikutin.fi
Kuntoilija vastaa netissä kysymyksiin, minkä jälkeen ohjelma koostaa liikuntasuunnitelman automaattisesti. Yksi suunnitelma, 8,90 €.

Worldofshape.se
Omat ennen ja jälkeen -kuvat voi lähettää kuukausittain kilpailuun, jossa äänestetään voittaja. Yksi kuukausi, 59 €.

Asiantuntija kertoo, miksi kahvakuulan pitääkin tuntua sormiin vähän liian painavalta.

Kovin kahvakuulahuuma tuli ja meni, mutta metallimötikällä saa edelleen tehtyä kätevän ja tehokkaan treenin – kunhan pitää huolen, että kuulailee oikean kokoisella kuulalla. 

– Vaikka usein ajatellaan, että kuula ei saisi painaa, niin kyllä sen pitää painaa, kahvakuulamiehenäkin tunnettu liikuntakeskusyrittäjä Tuomo Kilpeläinen toteaa. 

Hän on työskennellyt kahvakuulailun parissa kymmenen vuotta ja  kertoo törmänneensä vain kerran tilanteeseen, jossa ajatteli, että nyt taitaa aloittelija olla aikessa ostaa vähän liian suuren kahvakuulan.

Se kuula oli 40 kilogramman painoinen. Sitten kahvakuulan ostaja kertoi kyykkäävänsä 300 kilolla, joten Kilpeläinen totesi, että 40 kilon kuula oli siihen nähden ihan sopiva. 

Muutamalla kilolla ei tee mitään

Useimmille aloittelijoille ja pidempäänkin kuulailleille onneksi riittää huomattavasti 40-kiloista kevyempi treeniväline. Ihan kaupan keveimpään kuulaan ei silti kannata tarttua.

– Kahdeksan kilon kuula voi tuntua sormiin paljolta, mutta kun ajattelee, että kuulaa heilauttaa koko lantiolla, niin se onkin aika pieni paino, Kilpeläinen sanoo. 

Hänen mukaansa kuuden kilon kahvakuula on pienin käyttökelpoinen. Se sopii esimerkiksi viisikymppiselle naiselle, joka ei ole koskaan harrastanut liikuntaa. Joissain kaupoissa myydään myös neljän tai kahden ja puolen kilon kuulia, mutta ne eivät Kilpeläisen mukaan sovi kahvakuulaliikkeisiin. 

– Pienellä kuulalla liikkeet tehdään yleensä hartioita nostamalla, Kilpeläinen kertoo.

”Kahvakuulaillessa pystyy ikään kuin juoksemaan paikallaan.”

Silloin tekniikka on väärä ja  kahvakuulaharjoittelulle tunnusomainen kokovartalotreeni jää saamatta. 

– Neuvon yleensä, että kädet ihan rentona, ei nosteta käsin vaan koko keholla.

Koko keho töihin

– Kehossa on 660 lihasta, ja kahvakuulalla harjoitellessa suurin osa niistä on koko ajan käytössä, Tuomo Kilpeläinen sanoo.

Kahvakuulailun tehokkuus perustuu siihen, että monet kahvakuulaliikkeet ovat heilautuksia, joissa keskipakoisvoima työntää kuulaa kauemmas ihmisestä. Jotta kuula pysyy näpeissä ja kuulailija pystyssä, tarvitaan voimankäyttöä koko kehosta, erityisesti keskivartalosta. 

Kuulalla harjoitteleminen kehittää lihasvoiman lisäksi myös kestävyyttä.

– Kahvakuulaillessa pystyy ikään kuin juoksemaan paikallaan. Voi käydä matalatehoisella lenkillä tai tehdä niin, että hiki lentää keneltä tahansa, Kilpeläinen sanoo. 

Innostuitko? Kokeile kahvakuulalla kuuden liikkeen tehotreeniä, videolla esitettyä 20 minuutin harjoitusta tai Tuomo Kilpeläisen suunnittelemaa perustreeniä.

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.