Sport
Yllättävän tehokasta! Kuva: Shutterstock.
Yllättävän tehokasta! Kuva: Shutterstock.

Crosstrainer sopii muuhunkin kuin lämmittelyyn ennen salitreeniä. Se vahvistaa kroppaa lempeästi ja tukee juoksukautta.

 

Crosstrainer on salien suosituimpia laitteita, eikä ihme. Jalat polkimille, kädet kahvoihin ja koko kroppa on pian lämmitetty lempeällä liikkeellä. Crossarilla rullailu sopii myös liikkujille, joiden nivelet eivät kestä juoksumaton iskuja. Toisaalta se on loistolaite niille, jotka haluavat valmistaa itseään juoksukuntoon.

–  Crosstrainer vahvistaa juoksussa tarvittavia lihaksia: pohkeita, takareisiä, pakaroita, keskivartaloa ja yläselkää, kertoo yksilövalmentaja Anna-Leena Toivanen.

Mutta toisin kuin juoksumatto, crosstrainer treenaa myös ylävartaloa, erityisesti yläselkää ja käsiä.

Säädä reilusti polkimien kaltevuutta ja vastusta.

Harjoitustehoa on helppo säätää polkunopeudella ja vastuksella, joten hyvä treeni on taattu säällä kuin säällä. Tässä päästäänkin harjoittelun haasteeseen: crossarin selkään on helppo hypätä vain veivaamaan kahvoja sen kummemmin tehoja miettimättä. Säädä siis reilusti polkimien kaltevuutta ja vastusta. Kannattaa muistaa, että laitteissa on eroja. Hyvässä crosstrainerissa polkimien liikerata on melko lähellä juoksun liikerataa.

Jos harjoituksesta haluaa vieläkin tehokkaamman, tekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Toivanen tietää, millaisesta tyylistä aloittelijan tunnistaa.

– Pomppivaa ja etureisipainotteista poljentaa näkee usein. Istumatyöläiset taas erottaa crossarilla etukenosta tai ”istuvasta” asennosta. Monesti myös kahvoja työnnetään liikaa käsillä eikä vedetä yläselän lihaksilla, kuten pitäisi.

Jos crosstrainerin kahvat eivät ole omalle kropalle sopivalla etäisyydellä, ylävartalon lihakset voivat jäädä treenaamatta. Laite on sopiva mittasuhteillesi, kun pystyt pitämään hyvän ryhdin ja juoksuasennon työskennellessäsi koko kropalla.

Crossaajan muistilista

  • Hyvä, rento perusryhti. Pidä nilkka, lantio, olkapää ja pää samassa linjassa.
  • Kannattele lantiota ylhäällä aktivoimalla lantionpohja ja syvät vatsalihakset.
  • Pidä lantio neutraalissa asennossa aktivoimalla syvät vatsa- ja selkälihakset.
  • Tee työtä pohkeilla, takareisillä sekä pakaroilla.
  • Pidä hengitys ja rintakehän liike mahdollisimman rentona.
  • Tee aktiivisesti työtä myös käsillä keskittyen vetoliikkeeseen. Voit irrottaa otteen kahvoista ja antaa käsien liikkua juoksuasennossa vartalon vierellä.
  • Suuntaa katse eteenpäin.

 

Kokeile 4 viikon treeniohjelmaa!

Maanantai

Saliharjoittelu & 10 min crosstrainerilla ennen ja jälkeen.

Tiistai

Peruskestävyysharjoitus 40 min: Pidä polkunopeus napakkana ja lisää vastusta vähitellen 10 min välein (ota kädet mukaan toisen lisäyksen jälkeen). Vähennä vastusta viimeisen 5 min ajaksi. Pidä syke koko harjoituksen ajan n. 65–75 % maksimista.

Keskiviikko

Kehonhuolto: Venyttely/dynaamiset liikkuvuusliikkeet/jooga

Torstai

Uinti/ryhmäliikunta tmv.

Perjantai

Lepopäivä

Lauantai

Peruspoljentaa 5 min, intervallit 10 kierrosta: Lisää vastusta 2–4 pykälää ja vauhtia 10–15 rpm /30 sek, palauttele peruspoljennalla 60 sek. Toista 10 kertaa. Loppuverryttely 5 min. Rentouttava venyttely koko keholle 10–15 min.

Sunnuntai

Kehonhuolto: Rullaus + venyttely.

 

3 x lisää tehoja

  1. Lisää vastusta kunnolla ja tee töitä myös yläselällä. Näin saat takareidet ja pakarat treenattua tehokkaammin.
  2. Lisää tempoa 30 sekunnin intervallijaksoissa tehostaaksesi harjoitusta.
  3. Irrota kädet kahvoista ja anna niiden liikkua vartalon vierellä. Näin valmistat itseäsi juoksuun ja kehität tasapainoa.

Sportin numerossa 5/2017 treenaamme portaissa! Lehti on kaupoissa 3.5. Muistathan, että tilaajana voit lukea maksutta Sanoman aikakauslehtiä osoitteessa digilehdet.fi

 

Sport
Taas yksi syy lisää kyykätä: sen avulla voit päästä monien heikkojen tukilihasten jäljille.
Taas yksi syy lisää kyykätä: sen avulla voit päästä monien heikkojen tukilihasten jäljille.

Vaikka liikkuisit aktiivisesti, kropassasi on todennäköisesti heikkoja lihaksia. Testaa heikot lenkit helposti kotona ja estä jumit ja kivut jo ennakkoon.

Haikailet ehkä litteää vatsaa tai timmejä käsivarsia. Mutta näyttäväkään sixpack tai pyöreät pakarat eivät kerro, missä kunnossa syvät tukilihakset ovat. Ne voivat falskata, vaikka liikkuisi paljon. Syynä on usein liian yksipuolinen treeni.

Jos tilanne pääsee jatkumaan, vahvat lihakset vahvistuvat ja heikot heikkenevät. Ennen pitkää tulee ongelmia. Periaatteessa kipu voi kehkeytyä minne puolelle kehoa tahansa, mutta usein sijaiskärsijöitä ovat polvi, lonkka tai selkä.

Tartu siis heikkoihin lenkkeihin jo ennen kuin vaivoja pääsee syntymään.

– Tukilihaksia kannattaa treenata ennen kaikkea silloin, jos on vaivoja. Mutta siitä on apua kaikkeen liikuntaan. Kun pysyt ehjänä ja pystyt treenaamaan säännöllisesti, kehityt, toteaa personal trainer, koulutettu hieroja Tommi Jalomäki.

 Tukilihaksia on joka puolella kehoa. Listasimme kolme yleisesti heikkoa tukilihasta ja merkit, joilla pääset niiden heikkouden jäljille: 

1. Lanneranka 

Korostunut selän notko tai päinvastoin pyöristyvä alaselkä vihjaa, että lannerangan hallinnassa on parannettavaa. Kun lanneranka on hyvässä asennossa, alaselkä on neutraali ja ryhti hyvä.

2. Lonkan ulkokiertäjät 

Jos lonkan ulkokiertäjät ovat heikot, polvi karkaa helposti sisään esimerkiksi kyykyssä ja juoksussa. Lonkkaan tai polveen voi kehkeytyä vähitellen kipu. 

Ota käyttöön täsmäliike, jolla vahvistat lonkan ulkokiertäjiä.

3. Keskimmäinen ja iso pakaralihas

Pakaralihakset auttavat pitämään polven suorassa linjassa ja lantion vakaana. Kurkkaa peilistä, kun teet kyykkyä. Jos polvi kiertyy sisään, syynä voi olla se, että lantion alueen pienet lihakset ja keskimmäinen pakaralihas eivät pidä lantion asentoa vakaana. 

Lue lisää: Vahvat pakarat kotona 10 minuutissa: hyödynnä sohva ja portaat!

Nappaa Sport-lehden numerosta 1/2018 valmentaja Eevi Teittisen kahdeksan viikon bootcamp, jolla saat vahvan ja kiinteän kropan 10 minuutin kotitreeneillä ja syömällä hyvin.Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä osoitteesta digilehdet.fi.

Sport
Jonna tekee usein kävelylenkkejä itselle rakkaassa maisemassa, Helsingin Lauttasaaren rannoilla.
Jonna tekee usein kävelylenkkejä itselle rakkaassa maisemassa, Helsingin Lauttasaaren rannoilla.

Kovissa treeneissä sai räyhätä ja purkaa teiniangstia. Nyt Jonna kertoo, mitä muuta urheilu huipulla opetti – ja miten se on vaikuttanut musiikintekoon. 

”Koripallo kolahti kovaa 14-vuotiaana. Sytyin joukkuehengestä, yhdessä tekemisen energisestä meiningistä. Vaikka lajin kliimaksi on heitto, pelin juoni, reagointikyky ja sähäkkä liikkuminen ovat tärkeitä sytytysaineita.

Forssalainen joukkueemme oli sillisalaatti nuoria naisia eri taustoista. Opin arvostamaan muiden liikkumista kentällä ja mielipiteitä pukkarissa, kampesimmehan yhdessä huipulle.

Myös musamaailmassa menestymiseen tarvitaan taustavoimia. En olisi ikinä voinut tai edes halunnut toimia yksin, vaan bändi on aina ollut välttämätön osa Jonna Tervomaata.”

Pieni anarkismi on ok

”Kun olin 16-vuotias, pelasimme jo ykkösdivarissa ja pian SM-tasolla. Olimme kasa tulisia nuoria naisia, jotka projisoivat teiniangstiaan treeneissä ulos. Onneksi valmentajassamme oli särmää ottaa räyhäys vastaan.

Kärkkäys ja kulmikkuus, pieni anarkismi, ovat aina olleet polttoaineitani.

Myös matseissa tunnemyllerrykset olivat ookoo, kunhan pelattiin sääntöjen mukaisesti. Saatoin vihata vastustajia ja sain uhmasta voimaa kentälle. Onneksi pystyin valjastamaan negatiivisen energian korikseen, ties missä kartsalla olisin muuten hengaillut.

Kärkkäys ja kulmikkuus, pieni anarkismi, ovat aina olleet polttoaineitani. Määrätietoisuuteni ja musiikillinen taipumattomuuteni ovat ärsyttäneet monia. Olen myös varsin herkkä, ja pehmeä puoleni toteutuu monissa lauluissani. Haluan musiikin avulla auttaa muitakin pääsemään kosketuksiin tunteidensa kanssa.”

Levossa kehityt

”Elämä oli kovaa rääkkiä korisvuosina. Treenejä oli vähintään viidet viikossa, päälle voimaharjoitukset, pelit, leirit ja palauttelut. Otin aina päiväunet koulun jälkeen jaksaakseni illan urheilut.

Valkku pakotti arvostamaan palautumista, toitotti kehityksen tapahtuvan levossa. Pienet urheiluvammat, kuten sormien napsahtaminen, oli maltettava hoitaa kunnolla.

Joskus reissaan myös Keski-Euroopan suurkaupunkeihin, joissa saan sulautua massaan.

Muusikkona ja taiteilijana ei voi koko ajan vetää täysillä, sillä luovuuskin kasvaa levossa. Saan inspiraatiota metsästä ja joskus reissaan myös Keski-Euroopan suurkaupunkeihin, joissa saan sulautua massaan.”

Itsekuri vie eteenpäin

”Huohotan vieläkin, kun ajattelen korisjengimme rappustreenejä, joissa kaikki joskus oksensivat. 60 kertaa pitkät portaat loikkien ylös, ja vikoilla kierroksilla vielä kaveri reppuselkään keikkumaan. Luovuttaa ei voinut. 

Samaa itsekuria tarvitsen, kun hiljaisempien kausien jälkeen alan työstää lauluja ja kerätä ihmiset kasaan pakertamaan levyä. Itsekuri auttaa pitämään kropan kuosissa pitkiä kirjoitus- ja studiosessioita varten. Patistan itseni 45 minuutin lenkille ja teen sähäköitä vartin kotikuntopiirejä oman kehon painolla. Pilates taas pitää ryhdin kuosissa.”

Liike liikauttaa alitajuntaa

”Lopetin koripallon, kun muutin Helsinkiin ja julkaisin esikoisalbumini 25-vuotiaana. Musa vei mennessään, mutta onneksi löysin musantekemisen, keikkailun ja biletyksen rinnalle sykettä tasaavan lajin: sukelluksen.

Kaipaan sukellusta usein, mutta tällä hetkellä se ei mahdu elämääni.

Kävin sukeltamassa monta vuotta Punaisellamerellä ja Andamaanienmerellä. Olen nähnyt valashain ja kilpikonnia Punaisellamerellä. Olen todistanut paholaisrauskujen parven liitelevän pääni yläpuolella äänettömässä paratiisissa. Meditatiivinen lipuminen rauhoittaa ja antaa uusia ajatuksia musiikkiin.

Lenkkeily ja pilates toimivat arjessa sukelluksen tapaan: en ajattele aktiivisesti, mutta liike liikauttelee alitajuntaa. Kaipaan sukellusta usein, mutta tällä hetkellä se ei mahdu elämääni.”

Vartin tehotreenikin riittää

”Korisajoilta on jäänyt lihasmuistiin tukku kehonpainoliikkeitä, joista kokoan vartin kuntopiirin kotona. Onneksi, sillä uutta levyä tehdessäni kökin puoli vuotta koneella ja menin fyysisesti aika lukkoon.

Kotitreeni on aikataulullisesti tehokasta. Kuntosalilla on minulle liikaa ärsykkeitä, kirkkaita valoja ja ylipirteää tai aggressiivista musaa. Kaipaisin ihan hiljaisia saleja. Maailma salien ulkopuolella on riittävän raskas.

Liikunta on ennen kaikkea tasaista yhteydenpitoa itseeni.

Liikunta on ennen kaikkea tasaista yhteydenpitoa itseeni, linkki mielen ja kehon välillä. Jos en liiku, pinnani lyhenee ja olen sietämätön kotiväelle. Jos huomaan tiuskivani, olisi syytä vetää heti lenkkarit jalkaan ja painua ovesta ulos. Hetkikin riittää.”

Ole keholle lempeä

”Isäni kuoli kolme vuotta sitten sairastettuaan pitkään liikehermoja rappeuttavaa ALS-tautia. Oli tuskallista katsoa vierestä rakkaan kehon rappeutumista. Surun keskellä oppi arvostamaan omaa kehoaan vielä enemmän – ja olemaan sille lempeä.

Surun keskellä oppi arvostamaan omaa kehoaan vielä enemmän – ja olemaan sille lempeä.

Pakenin murhettani metsiin pitkille kävelyille. Isäni tykkäsi kalastaa ja tarkkailla luontoa, joten luonnossa tunsin olevani lähellä myös häntä ja sain lohtua.

En enää tavoittee teräskuntoa. Jos kehostaan on aina huolehtinut, se pysyy kuosissa pienemmälläkin vaivalla. Myös pehmeämmät lajit, kuten metsäsamoilut, venyttely ja uinti, lujittavat kroppaa.

Koriksen säihkettä ei kuitenkaan voita mikään – jalka napsaa aina kentälle, kun seuraan tyttäreni riemua koristreeneissään. Joskus pelailen vieläkin huvikseni ja olin intoa täynnä heitettyäni juuri Forssassa retro-ottelussa pari täydellistä koria!”

Muistathan, että tilaajana voi lukea Sport-lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/sport