Sport
Lämmittely ymmärretään monesti väärin, lihasten "lämmittämiseksi" millä tahansa liikkeellä.
Lämmittely ymmärretään monesti väärin, lihasten "lämmittämiseksi" millä tahansa liikkeellä.

Personal trainer kertoo myös, mikä aerobinen laite on paras vaihtoehto alku- ja loppuverryttelyyn.

Oletko niitä, jotka salille päästyään polkevat 10 minuuttia crosstraineria, tekevät varsinaisen punttitreenin ja palaavat taas crossarille tai juoksumatolle? Ei ehkä kannattaisi.

Personal trainer, triathlon-ohjaaja Kadri Forsströmin mukaan aerobisia laitteita, varsinkaan juoksumattoa, ei ole syytä edes lämmittelyn tai loppuverryttelyn tarkoituksessa sotkea voimatreeniin.

Lämmittely ymmärretään monesti väärin, lihasten "lämmittämiseksi" millä tahansa liikkeellä. Tärkeämpää on valmistaa lihas tekemään juuri sitä liikettä, joka on vuorossa treenissäkin.

Parasta lämmittelyä on siis ottaa samat liikeradat käyttöön, joita teet saliohjelmassasikin.

Jos ohjelmaan kuuluu kyykkyjä, tee kevyitä kyykkyjä ilman painoja. Pyörittele rankaa ja nosta kädet ylös. Venyttele lonkankoukistajat auki. Mene esimerkiksi juoksijan lähtöasentoon ja vaihtele jalkojen paikkaa parin minuutin ajan. Jo tulee lämmin.

"Lonkat eivät ole mitenkään lämmenneet kyykkyä varten, jos lämmittely on ollut juoksua matolla."

– Esimerkiksi kyykätessä mennään sellaiseen asentoon, jota varten lonkat eivät ole mitenkään lämmenneet, jos verryttely on ollut juoksua juoksumatolla, Forsström sanoo.

Loppuverryttely voi olla jälleen rauhoittavaa samojen liikeratojen läpikäymistä kuin itse treenissä. Lisäksi on hyvä tehdä liikkuvuusharjoituksia lavoille ja hartioille. 

Jos välttämättä haluaa tehdä jotain laitteessa, Forsström suosittelee pyöräilyä. Se säästää rasittuneita lihaksia juoksua enemmän.

Lue Sport-lehden numerosta 9/2017, miten rytmität kestävyys- ja lihaskuntotreenit fiksusti kuin urheilija ja saat vihdoin tuloksia. Mukana myös Kadri Forsströmin kiireiselle sopiva kuuden liikkeen salitreeni, jolla saat voimaa ja poltat rasvaa. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi.

Sport
Tartu reippaasti vapaisiin painoihin! Se on tehokkaimpia ja nopeimpia keinoja hankkia näkyvää lihasta ja tervettä voimaa.
Tartu reippaasti vapaisiin painoihin! Se on tehokkaimpia ja nopeimpia keinoja hankkia näkyvää lihasta ja tervettä voimaa.

Jos teet tänä vuonna yhden liikuntalupauksen, hanki lisää voimaa. Kroppa ja aivot kiittävät.

Tämän hetken liikuntatrendeistä yksi on ylitse muiden: voima. Sen verran vakuuttavia vaikutuksia lihasten hankkimisella on. Tyyli on vapaa. Liity lähisalille tai crossfit-kurssille. Kotona omalla kehonpainollakin pääsee pitkälle. Pari kolme kertaa viikossa kohtalaista treeniä noin tunnin verran kerrallaan on jo riittävästi.

Poimimme neljä syytä, joiden takia kannattaa ottaa puntit käteen:

1. Selätät tulehduksen

Voimatreeni auttaa, jos huonot elintavat ovat saaneet tulehdusarvot pilviin, kertoo tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopistosta.

2. Poltat rasvaa

Samainen väitöstutkimus paljastaa, että voimailu polttaa rasvaa ihon alta ja sisäelimien ympäriltä jo muutamissa viikoissa.

3. Aivot kiittävät

Voimatreeni piristää ja saattaa toimia kuin luonnon oma masennuslääke. Unikin paranee.

4. Näytät hyvältä!

Kroppa jäntevöityy. Uljaus siirtyy arkeen: pystyt ja jaksat paremmin.

Rakenna oma voimaa lisäävä 10 minuutin pikatreeni! Sport-lehden numerossa 2/2018 treenipalapeli ja 15 parasta liikettä jaloille, käsille ja corelle. Kerromme myös, miten pääset alkuun crossfitissä. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä osoitteessa digilehdet.fi.

Tarvittavan magnesiumannoksen saa kuitattua jo yllättävän pienellä ruokamäärällä. 

Suihke, pilleri, vitaminoitu vesi... Magnesiumvalmisteet ovat vallanneet kauppojen hyllyt. Yhä useampi syö magnesiumia lihaskramppeihin, osa varmuuden vuoksi. Moni heistä turhaan, sanoo ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen. 

Magnesium on ravintoaineiden joukossa erikoisuus. Se nimittäin imeytyy poikkeuksellisen hyvin, jopa 90-prosenttisesti passiivisesti. 

Jos napsii magnesiumia pillerinä ja vielä suihkeena paikallisesti, saa helposti liikaa: magnesium nimittäin imeytyy hyvin myös ihon läpi. Eikä mikään ravintoaine ei imeydy määräänsä enempää. Jos esimerkiksi elimistön magnesiumstatus on jo riittävä, lisämagnesiumin popsiminen purkista tai edes suihkeena on rahanhukkaa.

Entä sitten ne lihaskrampit? Orreveteläisen mukaan ne liittyvän harvoin magnesiumvajeeseen.

- Magnesium menee solukalvon läpi ilman kuljetusproteiineja ja tarvittava määrä pääsee  hyvin elimistön käyttöön. Yli tarpeen lisäravinteena tuutattu magnesium jää turhaan suolistoon pyörimään ja vaikuttaa jopa kielteisesti suolistoon.

Usein krampit johtuvat liian kovasta liikunnasta omaan kuntotasoon nähden, eivät magnesiumin imeytymisongelmista.

Yksi banaani takaa jo kolmasosan päivittäisestä magnesiumintarpeesta. Myös täysjyväviljoista, pavuista ja pähkinöistä imeytyy mukavasti magnesiumia.

Tarvitsenko lisäravinteita vai pärjäänkö normiruoalla? Lue Sport-lehden numerosta 2/2018 , jossa asiantuntijat kertovat, miten pärjäät lisäravinteiden viidakossa ja mitä aktiiviliikkuja oikeasti tarvitsee. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtä