Sport

Väsyttääkö aamusta iltaan ja päivät kuluvat usvassa? Silloin pitäisi rauhoittaa aivoja ja opetella levollisuutta. Psykologi ja unilääkäri kertovat, miten se onnistuu. 

Puolet suomalaisista kokee olevansa pääsääntöisesti väsyneitä arkisin, täräyttää unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto.

Huh, aika määrä! Mikä meitä oikein väsyttää?

Tuomilehdon mukaan eniten se, että elämän kuormitus ja palautuminen ovat epätasapainossa. On työstressiä, perhearkea, talonrakennusta, ihmissuhdekiemuroita, masennusta, omaa tai läheisten sairautta – mikä ketäkin kuormittaa. Kun lisäksi stressiä nollataan intensiivisellä liikunnalla, vaakakuppi voi mennä nurin.

– Moni tavoitteellista kuntoilua harrastava ei ymmärrä, että heidän kuormansa ja palautumisen tarpeensa on huomattavasti isompi kuin ammattiurheilijoilla, joiden arjesta on karsittu muut kuormittavat tekijät pois.

"Tavoitteellisen kuntoilijan palautumisen tarve on isompi kuin ammattiurheilijoilla."

Urheilijat puhuvat ylikunnosta, me muut uupumisesta, mutta kyse on samasta asiasta. Olisi tärkeää havahtua sumusta ja arvioida oman elämänsä kuormittavuutta ja palautumisen tarvetta rehellisesti.

Jatkuvassa usvassa

Liikuntaharrastus ja hyvä yleiskunto auttavat jaksamaan arjen paineita ja virkistävät mieltä, ja säännöllinen liikunta auttaa usein nukahtamisvaikeuksiin. Tuomilehto painottaa kuitenkin, että levon puutetta ei voi kompensoida liikunnalla. Jos on ollut rankka päivä, kevyt iltakävely tai rennot venytykset palauttavat paremmin kuin tiukka lenkki tai jumppa.

Jos päivän treeni jää muiden kiireiden jalkoihin, lähdenkö vielä iltakymmeneltä tekemään 45 minuutin teholenkin vai ymmärränkö, että 10 minuutin venyttely tai kävely riittävät? Tai jos rakkaan salibandyn harrastaminen tarkoittaa, että kaikki treenit ajoittuvat myöhäiselle lepakkovuorolle ja unensaanti viivästyy – olisiko mahdollista löytää jokin muu mielekäs laji?

Levon puutetta ei voi kompensoida liikunnalla.

Iso ongelma on se, että väsymys kroonistuu nopeasti ja siitä tulee uusi normi.

– Kun ei enää muista, miltä tuntuu olla virkeä ja energinen, ei myöskään tiedosta olevansa väsynyt.

Kun turtuu väsymykseen, katoaa aloitekyky tehdä asialle jotain.

– Kymmenen vuotta menee tuosta vain, päivä kerrallaan samassa usvassa. Mutta kaikilla tulee raja vastaan jossain vaiheessa: uupuminen, ylikunto tai vakava sairaus.

Tunnista vaaranmerkit

Psykoterapeutti Monica Halisen mukaan meitä väsyttää arjen virikkeisyys. Kaupungilla kävellessä joka puolella on ääniä, ihmisiä, liikennettä, vilkkuvia mainoksia ja yllättäviä tilanteita.

Tämän päälle olemme kännykän kautta yhteydessä virtuaalisiin virikkeisiin ja usein myös jatkuvassa työvalmiudessa. Aivot prosessoivat kaiken ympärillä olevan informaation.

– Kun aivot tottuvat jatkuviin ärsykkeisiin ja keskeytyksiin, ne alkavat myös haluta keskeytyksiä. Se on väsyttävää ja keskittyminen herpaantuu.

Väsyneenä olemme yleensä hitaita ja innottomia ja kuvittelemme siksi olevamme alivireisiä. Tosiasiassa väsyneen ongelma on ylivireys – aivot käyvät ylikierroksilla. Hengissä säilymiseen keskittyvä aivojen hermoverkko alkaa dominoida muiden verkkojen kustannuksella.

Siksi väsynyt hukkaa sanoja, muisti pätkii tai kyky tuntea empatiaa heikkenee.

– Meidän täytyy rauhoittaa aivoja ja opetella levollisuutta, Halinen neuvoo.

Levolliset aivot toimivat optimaalisesti: välillä rauhallisesti, välillä virkeästi ja tarvittaessa salamannopeasti. Halinen on Suomen Mind-Body Bridging -yhdistyksen puheenjohtaja, ja hän käyttää tätä aivotutkimukseen ja tietoisuustaitoihin perustuvaa menetelmää myös unihäiriöisten asiakkaidensa kanssa.

Väsymyksen taustalla voi olla myös fyysisiä syitä tai sairauksia, jotka on hyvä sulkea pois lääkärissä. Esimerkiksi raudan puute voi aiheuttaa väsymystä, samoin huomaamatta jäänyt virtsarakontulehdus, hiivatulehdus tai jokin muu infektio.

Kilpirauhassairaudet oireilevat usein väsymyksenä, samoin masennus.

Oletko iltavirkku vai aamuvirkku?

Väsymyksen syynä on usein se, että luontainen uni-valverytmi on mennyt sekaisin. Monica Halisen mukaan tämä on usein itseaiheutettua.

– Biologisesti suurin osa ihmisistä on aamuvirkkuja, mutta silti yhä useampi ilmoittaa olevansa iltavirkku. Väsymys saattaa tulla jo iltauutisten aikaan, mutta nukkumaan ei silti mennä, Halinen huomauttaa.

– Monet alkavat puuhailla kaikenlaista, jolloin voi kestää useita tunteja ennen kuin väsymys tulee uudestaan. Tämä johtaa usein unettomuuteen.

"Jos viimeisenä asiana hoitelee työasioita, on aika pieni todennäköisyys herätä virkeänä."

Unilääkäri Tuomilehto on samoilla linjoilla. Illat on hyvä rauhoittaa ajoissa.

– Jos viimeisenä asiana hoitelee työasioita tai surffaa netissä, on aika pieni todennäköisyys herätä virkeänä. Päivä käynnistyy vasta lounaan jälkeen, ja virtaa riittää taas myöhäiseen iltaan.

– Omasta vireystasosta kannattaa ottaa enemmän vastuuta.

Anna-Maria Kasanen sairastui krooniseen uupumukseen, koki täydellisen pysähdyksen ja muutti elämänsä suunnan kokonaan. Lue inspiroiva selviytymistarina Sport-lehden numerosta 10/18. Tilaajana voit lukea jutun osoitteessa digilehdet.fi.