Kuva Tomi Rehell
Kuva Tomi Rehell

Yliluonnolliselta vaikuttavia taitoja vaativa tankotanssi laittaa koetukselle muutakin kuin lihakset.

Tankotanssi on rankka ja fyysinen laji, jossa lihasvoimat joutuvat koetukselle. Erityisesti keskivartalon pitää olla kovassa kuosissa.

Monessa liikkeessä roikutaan polvitaipeen varassa ja se edellyttää, että päällä on pienet vaatteet. Ihon täytyy tarttua tankoon siitä kohti mistä tankoa puristetaan. Iholla on muutenkin suuri merkitys lajissa.

– Iho ei saa luistaa, mutta liian pintakuiva ihokaan ei tarraa tankoon kiinni, tankotanssitaiteilija Henriikka Roo kertoo.

Hän hoitaa ihoaan kuorimalla ja kosteuttamalla sitä säännöllisesti. Treenatessa tankotanssijat hierovat käsiinsä hikoilua estävää magnesiumjauhetta tai lisäävät iholle tahmeita pitoaineita, jotka tekevät kyljen tai polvitaipeen otteen pitäväksi. Ihon pitää olla kuiva ja rasvaton, että ote tangosta pitää.

Vaikka ihoa hoitaa ja huoltaa, kovettumat ovat tankotanssijoiden arkipäivää. Kovettumia tulee erityisesti kämmeniin, mutta polvitaipeella roikkuminen aiheuttaa myös omat jälkensä.

– Polven sisäsivun nahka on paksumpaa ja karheampaa kuin muualla sääressä, Henriikka kertoo.

Katso myös videot: Tankotanssija Oona Kivelän käsivarsitreeni

Sport

Lotta Näkyvä on mukana ensi vuonna esitettävässä Selviytyjissä. Mikä viidakossa pelottaa eniten ja mitkä ovat hänen valttejaan?

Lue myös juttu: 

Sport

Malli Lotta Näkyvä viettää kesäkuun lopulla kolmekymppisiään. Todellinen käännekohta tuli eteen jo vuosi sitten.

Viime kesänä Lotta Näkyvä oli valmistautumassa ystävänsä häihin, kun hänet lävisti voimakas pelko.

– Tuntui kuin en olisi saanut happea ja sekoan. Aviomieheni Kristian sai lähteä häihin yksin, kun jäin sänkyyn makaamaan.

Lotta heräsi siihen, että hän oli vaivihkaa ajanut itsensä uuvuksiin: suorittanut kaksia opintoja ja matkustanut Kristianin luo ulkomaille aina kun mahdollista. Lopulta Lotan isän, Aki Hintsan, kuolema romahdutti korttitalon.

– Sängyssä maatessani ajattelin, etten ansaitse seuraavaa hengitystäni, koska en ole tehnyt mitään sen eteen.

"Suorittaminen ei tee minusta yhtään tehokkaampaa."

Kohtaukset loppuivat vasta, kun Lotta alkoi keskustella itsensä kanssa raivorehellisesti ja käsitellä tunteitaan.

– Olin ollut jopa ylpeä siitä, etten tarvitse lepoa tai vapaapäiviä. Mutta paniikkikohtaukset pakottivat nöyrtymään. Oivalsin, ettei omaa arvoa tarvitse ansaita. Nyt ymmärrän myös, ettei suorittaminen tee minusta yhtään tehokkaampaa.

Enää Lotta ei aloita aamujaan lukemalla sähköposteja, vaan hiljentymällä, meditoimalla ja rukoilemalla. Hän tahtoo rauhoittaa hetken kiittääkseen uudesta päivästä ja siitä, että on elossa.

– Olen hyväksynyt myös sen, että olen aina "work in progress".

Miten Lotta pitää huolta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan? Mikä liikuntalaji koukuttaa hänet extreme-elämyksiin? Lue koko haastattelu Soprt-lehden numerosta 6-7, joka ilmestyy 14.6. Tilaajan voit lukea jutun maksutta osoitteessa digilehdet.fi.