Sport
Itsensä sättiminen syö ennen pitkään hyvääkin itsetuntoa. Kuva: Shutterstock.
Itsensä sättiminen syö ennen pitkään hyvääkin itsetuntoa. Kuva: Shutterstock.

Negapuhe on alkukantainen keino kerätä huomiota ja hyväksyntää, mutta se ei kannata.

Aina sama juttu. Kun istutaan iltaa tyttökavereiden kanssa, joku taatusti aloittaa marmattamisen itsestään. On uimarengasta vyötäröllä, roikkuvia alleja, ryhdittömiä rintoja ja peffaselluliitteja. Siinä sitten porukalla nyökytellään, lähdetään samaan kelkkaan omaa kroppaa armottomasti rutistellen.

Erityisesti naisten keskuudessa kirjavasti kumpuileva kehomollaus on psykologi Satu Lähteenkorvalle tuttua. Hän törmää siihen vastaanotollaan lähes päivittäin.

– Ihmisen voimakkaimpia tarpeita on ryhmään kuulumisen tarve. Negapuhe on alkukantainen keino kerätä huomiota ja hyväksyntää, kerjätä porukalta tietoa siitä, että "olenhan arvoisenne, tällaisenakin?"

Negapuheeseen jäädään helposti junnaamaan.

Humoristinen small talk kylkiläskeistä tai kesäpömpöstä on nopea tapa varmistaa asemansa porukassa. Samalla vahvistuu ryhmän yhteenkuuluvuuden tunne. Huono puoli on se, että kun kukin vuorollaan tekee saman päivityksen, kehoa koskevaan negapuheeseen jäädään helposti junnaamaan. Pahimmillaan ruoditaan siinä samalla armottomasti tuttujen ja tuntemattomienkin kroppien rosot.

Negailun kiero mahti

Paitsi, että omaa ulkonäköä koskevalla mollaamisella saa kaipaamaansa hyväksyntää, se voi olla paljon kaivattu piristysruiske. Muut alkavat ihailla ja kannustaa nyyhkijää, suitsuttaa vuolaasti kehuja. Itseä parjatessa mittaillaan aina asemaa suhteessa muihin, luodaan porukan nokkimisjärjestystä.

– Yksin peilin edessä ruikuttaessa ei saa huomiota, mutta kurveistaan suureen ääneen valittamalla voi herutella ylimääräisiä kehuja.

Kuulostaapa hoopolta. Onko negapuhe salainen koodi, joka avaa myönteisyyden ja hyväksynnän hanat? Eivätkö naiset voisi ihailla ja kehua toisiaan ilman alakuloista alkupotkua?

Onko negapuhe salainen koodi, joka avaa myönteisyyden ja hyväksynnän hanat?

Lähteenkorva kertoo arvomaailman kietoutuvan voimakkaasti negapuheen määrään, sillä arvot ohjaavat, keiden kanssa keskustellaan ja vietetään aikaa. Jos ulkonäkö on keskeinen pinnallisten ystävyyssuhteiden liima, vaatekokoja puidaan tuntitolkulla, vaikka oikeasti luontaisia vartalonkaaria on hankala muuttaa.

– Jos taas esimerkiksi terveys ja hyvinvointi ovat tärkeämpiä arvoja, on sama, minkäkokoisissa trikoissa juoksee. Silloin myönteisemmät teemat, kuten hyvä yleiskunto ja liikuntakiksit puhuttavat.

Joustavuus jalustalle

Vaikka itsensä suomiminen olisi leikkisää, negailu vie silti energiaa. Huonoissa fiboissa vellominen jää helposti päälle. Kun pihisee heti aamusta peilikuvalle, päivä lähtee takkuillen käyntiin. Jos tietynlainen mollaamisen tapakulttuuri jatkuu vielä pullakahveilla tai jumppasalin pukkarissa, ei ole ihme, jos alkaa ahdistaa ja ärsyttää.

"Peilikuvan parjaaminen nakertaa väistämättä hyvääkin itsetuntoa."

Monesti negatiivisen puhinan tarve kumpuaa huonosta itsetunnosta, mutta negapuheeseen sortuvat myös ne, joilla ei ole itsetunto-ongelmia - vielä.

–  Valitettavasti jatkuva peilikuvan parjaaminen nakertaa väistämättä hyvääkin itsetuntoa, Lähteenkorva sanoo.

Joustavan mielen harjoittaminen sen sijaan kannattaa. Se petaa tutkitusti parempaa nukkumista, terveellisempää syömistä ja antoisampia ihmissuhteita.

Joustavuus ei kuitenkaan tarkoita rokuliksi heittämistä. Lähteenkorva toimii myös urheilupsykologina ja kannustaa löytämään oman sopivan vartalonkoon, kropan, jossa on hyvä olla ja toimia. Jos se sitten esimerkiksi sairauden tai loman myötä muuttuu, joustavuuden avulla paluu itselle parhaaseen painoon onnistuu.

Joustavuus ei kuitenkaan tarkoita rokuliksi heittämistä.

–  Joustavuus virittää sopivan tasapainon myötätuntopuheen ja itsekurin välille. Silloin ei tule lihottua epäterveesti, mikä voi altistaa ongelmille, kuten kohonneelle diabetesriskille.

Mallioppimista ja toistoja

Ihmiseksi ei kasveta, vaan ihmiseksi opitaan. Jos äiti tai muut läheiseksi koetut ihmiset rutistelevat vartaloaan huulet mutrulla ja puhuvat itsestään väheksyvään sävyyn, malli siirtyy. Media ja viihde paukuttaa samaa kaavaa tuhansin toistoin ja glorifioi tiettyä vartaloihannetta. Silloin omasta kropasta löytää aina vikoja.

Kun epänormaalista on tullut uusi normaali, on vaikea enää hyväksyä normaalia.

Lähteenkorva tarkoittaa sitä, että tavoitellun lihaksikkaan ja vähärasvaisen naisvartaloihanteen rinnalla tavallinen pömppövatsa tai rehevä takamus huolestuttavat.

Somessa mielipaha ja sättiminen leviävät.

Some saattaa virittää negapuhetta entisestään. Mielipaha ja sättiminen leviävät.

–  Viimeiset kymmenen vuotta some on valtavalla volyymilla toistanut kiiltokuvamaista vartalomallia. Onneksi rohkeiden naisten myötä tervettä realismia valuu pikkuhiljaa sinnekin.

Kankun kautta kiinni ytimeen

Matka negapuheen karistamisesta myötätuntopuheen löytämiseen voi olla huikea. Lähteenkorva hehkuttaa, että ulkonäköjauhantaan fiksulla otteella tarttuminen on mahdollisuus tutustua itseen.

– Huomaa, että peilin kautta itsensä arvottaminen on tosi tylsää siihen verrattuna, mitä sisältä löytyy. Kun laittaa paksujen reisien parjaamiseen käytetyn ajan esimerkiksi omien unelmien tunnistamiseen ja toteuttamiseen, elämästä tulee mielenkiintoisempaa.

Sisäisen kannustavan äänen ja itsetunnon löytymisen avulla ulkonäkö piristyy, vaikkei kurvikaan muuttuisi. Itsensä kauniisti kantava on aina puoleensavetävä magneetti ja hyvä esimerkki muille.

Itsensä kauniisti kantava on aina puoleensavetävä magneetti.

–  Päätös negapuheen heivaamisesta pitää tehdä itse, mutta se kannattaa. Näin kahvitreffeillä ei tuhraannu aikaa ja energiaa ikuiseen ulkonäköpäivittelyyn. Voidaan sen sijaan sukeltaa syvemmälle auttaen ystäviä kehittymään ja voimaan oikeasti paremmin, Lähteenmäki summaa.

 

 

 

 

Näin opit itsemyötätuntoa

  1. Tunnista. Onko sinulla taipumus hakea hyväksyntää vähättelemällä tai parjaamalla itseäsi? Nostatko ulkonäköaiheita esille lounasrupattelussa? Parjaatko vartaloasi pukkarissa jumpan jälkeen? Vain tunnistamalla taipumuksen negapuheeseen voit pyristellä siitä eroon, erityisesti sinulle tavanomaisissa tilanteissa.
  2. Toimi. Opettele itsemyötätuntoa vähentämällä ensin negapuhetta ja lopettamalla se sitten kokonaan. Siirry pikkuhiljaa puhumaan itsestäsi mielessäsi kunnioittavasti. Kuiskaa aamuisin peilin edessä voimalause, vaikkapa "olenpas tänään kivannäköinen" tai "näytänpä hyvältä näissä vaatteissa". Jo parin, kolmen kuukauden harjoittelulla alat ihailla itseäsi aidosti ja tuntea olosi voimalauseesi kaltaiseksi.