Sport

Vaativassa työssä pätevät samat lainalaisuudet kuin purjehduksessa. Vain uni ja lepo palauttavat pitkistä päivistä.

Silja Kanervan pitkä purjehdusura huipentui Lontoon olympialaisiin, jossa hän voitti pronssia yhdessä Silja Lehtisen ja Mikaela Wulffin kanssa. Hän kuitenkin tiesi, ettei kilpaurheilu löisi leiville pitemmän päälle. Siksi hän haki oikeustieteelliseen, joka avaisi monta ovea työelämään.

Nyt hän kertoo, mitä kaikkea purjehtus on antanut hänen lakimiehen uralleen. 

Hamua supertiimityötä
"Purjehdus vaatii saumatonta tiimityötä. Onnistuimme siinä täydellisesti Lontoon olympialaisissa vuonna 2012, kun voitimme tiimin kanssa pronssia. Kokemus oli huikea. Tiimi toimii parhaiten, kun luottaa porukkaansa, arvostaa muiden osaamista ja kommunikoi avoimesti, myös virheistään ja peloistaan. Usein Suomessa ollaan hiljaa ja harmitellaan vain huonoja asioita, mutta pyrin viljelemään kehuja työkavereille."

Tunnista vahvuutesi
"Veneessä paikkani oli gastina eli kipparin purjehdusparina veneen keski- ja etuosassa. Tehtävä sopi minulle, koska olen fyysisesti vahva ja nopea. Gastilla on oltava rämäpäisyyttäkin, erityisesti pahalla säällä, jotta vene etenisi mahdollisimman kovaa ja oikeaan suuntaan. Havainnoin jatkuvasti ympäristöä, merta ja muita kisaveneitä. Jotta hallitsemme venettä, on luotettava yhteispeliin, omaan kehoon ja analyyttiseen ajatteluun. Sama itsevarmuus ja pystyvyyden tunne auttavat minua nyt lakiurallani yrityskauppoihin liittyvän juridiikan parissa."

 

Onnelliset pronssimitalistit Lontoon olympialaisissa vuonna 2012.
Onnelliset pronssimitalistit Lontoon olympialaisissa vuonna 2012.

 

Yksi asia kerrallaan
"Olen aina halunnut panostaa myös opiskeluun, sillä kilpaurheilu elättää Suomessa vain muutaman ihmisen. Pyrin oikeustieteelliseen, koska halusin haastavan työn yhteiskunnallisella alalla. Oikis pitää monet ovet auki. En raahannut tenttikirjoja kisareissuilla, sillä päivät olivat intensiivisiä ja halusin panostaa kaikkeni purjehdukseen. Sen sijaan opiskelin syksyisin muutaman kuukauden sata lasissa ja taoin tenttejä." 

Hyväksy olosuhteet
"Harkitsin kilpapurjehduksen lopettamista jo Lontoon olympialaisten jälkeen. Jatkuva matkustaminen ei jättänyt aikaa ystäville tai perheelle ja pohdin työelämään siirtymistä. Asetin kuitenkin tähtäimeksi vielä Rion kisat 2016. Valitettavasti parini Sinem Kurtbay loukkaantui juuri ennen karsintakisoja, mikä oli iso pettymys. Vaikka venettä ohjataan tarkasti ja tilanteita pyritään ennakoimaan, mitä vain voi sattua. Lakimaailmassa ei luovita, vaan töitä tehdään niin pitkään ja tarkkaan, että lopputulos on täydellinen. Tämä on vaatinut opetteluakin."

"Vain lepo ja uni palauttavat pitkistä fyysisistä päivistä"

Älä karsi unesta
"Purjehtiessa saatoin olla jopa 200 päivä vuodesta reissussa. Treenileiri- ja kisapäivät olivat fyysisesti raskaita. 45 minuutin aamujumpan jälkeen aloimme laittaa venettä. Vesitreeni tai kilpailu kesti 3-4 tuntia. Kilpapurjehdusta voisi verrata intervalleja sisältävään peruskuntolenkkiin, monesti erittäin rajuissa olosuhteissa. Illalla palauteltiin ja toisinaan teimme punttitreenin. Vain lepo ja uni palauttavat pitkistä fyysisistä päivistä - varsinkin kun kisat saattavat kestää 6 päivää putkeen. Tarvitsen mieluiten 8 tuntia katkeamatonta unta, jotta pää toimii." 

Kunnioita luontoa
"Purjehduksessa on sattunut joitain todella vakavia onnettomuuksia. Esimerkiksi parini Sinem kaatui kovassa tuulessa harjoituspäivänä ja sai jännerepeämän. Rajuissa keleissä purjehtiessa on aina pieni, terve pelko, joka pitää varuillaan. Meri rauhoittaa, mutta toisaalta muistuttaa luonnon voimasta." 

Kerro mokistasi
"Purjehduspäivän päätteeksi istutaan aina alas ja käydään läpi suorituksen kulku. Yhteinen jälkipuinti on äärettömän tärkeä. Kaikki tekevät virheitä, ja purjehtiessa kehitystä tapahtuu vain kokemuksista ja virheistään oppimalla. Olen lakimaailmassa vielä keltanokka. Kun unohdan jotain, esimerkiksi tarkistaa jonkin asian, myönnän avoimesti mokani ja pyydän anteeksi." 

"Rajuissa keleissä purjehtiessa on aina pieni, terve pelko, joka pitää varuillaan."

Valjasta intohimo
"Purjehtiessani tunsin omat vahvuuteni ja tiesin, missä voin kehittyä yhä paremmaksi. Se on arvokas tunne. Kun tekee asiaa intohimoisesti, koko sydämellään, löytää yllättäviä lisävoimavaroja käyttöönsä, mitä menestyminen usein vaatii. Vaikka olen vielä urani alussa, tavoitteeni on olla, jos ei ihan maailman paras, niin ainakin piinkova omalla alallani."
Muistathan, että tilaajana voit lukea Sportia maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/sport

Silja Kanerva, 32
Lakimies, ex-kilpapurjehtija.
Kilpaili naisten Match racing -luokassa ja 49er FX -luokassa. Voitti olympiapronssia Lontoossa sekä maailmanmestaruuden Göteborgissa vuonna 2012. Lopetti kilpauransa viime kesänä.

Sport
Kun Laura palasi takaisin pääkaupunkiseudulle jatkamaan opintoja, hän liittyi Helsinki Wolverines Ladies -joukkueeseen.

Lajissa viehätti rempseä, rohkea meno ja se, että kaikenlaiset naiset olivat tervetulleita.

Yksinäisyys saapui varkain. Pimeänä ja hiljaisena tammikuun iltana neljä vuotta sitten helsinkiläinen Laura Ainamo, 25, muutti Mikkeliin tekemään kauppatieteiden kanditutkintoa. Pienessä kaksiossa oli patja lattialla, pöytä ja radio. Silloin tunne iski vasten kasvoja.

– Olin yksin eikä minulla ollut mitään tekemistä. Tulin koulusta kotiin, tein läksyt, räpläsin kännykkää ja saatoin mennä jo kahdeksalta nukkumaan.

"Vapaa-ajan toiminta painottui juomiseen, joka ei ollut minun juttuni."

Elämässä oli paljon uutta: yliopisto-opinnot, muutto vieraalle paikkakunnalle, ensimmäinen oma asunto. Syksy oli kulunut vapaaehtoistyössä Afrikassa, ja Laura tuli Mikkeliin vasta tammikuussa. Muut olivat aloittaneet opinnot jo syksyllä ja löytäneet porukkansa. Opetusta oli vain kolme tuntia päivässä. Bilettäjille suunnatut klikit ja klubit eivät tuntuneet omilta.

– Vapaa-ajan toiminta painottui juomiseen, joka ei ollut minun juttuni.

Enemmän kuin harrastus

Keväällä Laura luki paikallislehdestä Mikkeli Bouncersista, naisten jenkkifutisjoukkueesta. Sähköposti valmentajalle lähti saman tien. Saako tulla kokeilemaan?

– Se oli jännittävää. Tapasin 30 ihmistä yhdellä kertaa. Kaikilla oli kypärät, joten kasvoja ja nimiä oli vaikea yhdistää. Mutta ihmiset olivat mukavia ja rempseitä.

Laura tykkäsi erityisesti siitä, että kaikenlaiset naiset olivat tervetulleita. Pelaajat olivat 16–41-vuotiaita, ja kaikilla oli erilaisia taitoja. Laitahyökkääjän pitää osata käsitellä palloa, ja entisenä koripalloilijana Laura sopi pelipaikalle hyvin.

"Löysin kavereita, joiden kanssa oli hauskaa ja aina puhuttavaa."

– Jefusta tuli nopeasti enemmän kuin harrastus. Löysin kavereita, joiden kanssa oli hauskaa ja aina puhuttavaa. Sain seuraa vapaalle, yhdestä myös kämppiksen.

Jenkkifutis on antanut Lauralle paljon itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä. Joukkueessa kannustetaan antamaan hyvää palautetta pelitoverille.
Jenkkifutis on antanut Lauralle paljon itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä. Joukkueessa kannustetaan antamaan hyvää palautetta pelitoverille.

Muista aina kehua

Amerikkalainen jalkapallo on tuonut Lauran elämään uutta itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä.

– Joukkueissa kannustetaan antamaan hyvää palautetta. Mikkelissä saimme ennen treenejä lapun, johon oli kirjoitettu toisen pelaajan nimi ja tehtäväksi kehua häntä. Vähitellen kannustaminen jäi päälle.

Kun maisteriopinnot toivat Lauran takaisin pääkaupunkiin, uudeksi joukkueeksi löytyi Helsinki Wolverines Ladies. Myös siellä kehutaan aktiivisesti. Harjoitusten jälkeen Laura saattaa saada viestin: "Katsoin treenivideon ja taklasit upeasti!"

"Jefussa" joku on koko ajan iholla. Silloin on vaikea esittää olevansa jotain muuta kuin on.

"Pelissä ujous karisee nopeasti."

– Kun blokkaa vastustajaa rintaan, ottaa taklatessa käsillä takapuolesta kiinni ja puristaa korva toisen lantiossa kiinni, ei voi sievistellä. Ujous karisee nopeasti.

Hyvä joukkuehenki pysyy yllä, kun kaikki tuntevat tulevansa huomioiduksi.

– Aina kun meille tulee uusi tyttö, menen moikkaamaan ja olen kaverina.

Muistathan, että tilaajana voi lukea Sport-lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/sport

Sport

Tuunaa tuttuja lihaskuntoliikkeitä luovasti, niin kehitys jatkuu ja treenimotivaatio säilyy.

Puuduttaako ainainen vatsarutistus tai kyykky eikä kuntokaan tunnu kasvavan? Siihen on syynsä: parhaatkin lihaskuntoliikkeet alkavat maistua ennen pitkää puulta, jos ei liikkeitä vaihtele.

– Keho myös tottuu rasitukseen suhteellisen nopeasti, ja silloin kehitys hidastuu ja lopulta pysähtyy. Liikkeitä kannattaa vaihdella säännöllisesti, hyvinvointibloggaaja, liikunnanohjaaja Oona Tolppanen toteaa.

Kuntosalilla pystyt vaihtelemaan painoja vaikka lennosta, mutta kun teet kehonpainotreenejä, vastus on aina sama. Siksi etenkin kotona ilman välineitä treenaajan kannattaa keksiä liikkeistä säännöllisesti variaatioita, ainakin parin kuukauden välein.

Neljällä liikkeellä saat tehokkaan harjoituksen koko kropalle.

– Kaikkea ei tarvitse laittaa kerralla uusiksi. Välillä riittää, että muuntelee hiukan valmiiksi tuttuja liikkeitä. Silloin kaikki energia ei mene uuden opetteluun ja lihakset saavat kuitenkin uutta ärsykettä.

Tolppanen näyttää tehokkaat vaihtoehdot lantionnostolle, punnerrukselle, vatsarutistukselle ja kyykylle. Voit tehdä kaikki neljä liikettä yhtenä treeninä, jolloin saat tehokkaan harjoituksen koko kropalle. Aikaa menee vain noin 10 minuuttia. Voit myös valikoida liikkeistä yhden tai muutaman ja ujuttaa ne muun liikunnan oheen.

Tee liikkeet putkeen kuntopiirinä, kutakin liikettä oman kunnon mukaan 10-20 toistoa. Siirry suoraan seuraavaan liikkeeseen. Tee liikkeitä kaikkiaan 1-3 kierrosta.

Katso Oona Tolppasen pikatreeni yllä olevalta videolta.

1. Lantionnosto + jalat yhteen

Asetu selinmakuulle, polvet noin 90 asteen kulmaan ja jalkapohjat lattiaan. Paina napaa selkärankaan ja selkää lattiaan. Kädet ovat lattialla vartalon vierellä. Lähde nostamaan selkää nikama nikamalta lattiasta ja työnnä lantiota kohti kattoa. Yläasennossa vie polvet yhteen, palaa samaa reittiä takaisin ja toista.

Miksi tehoaa: Polvien lähennys yläasennossa aktivoi pakaroita ja sisäreisiä.

 

2. Punnerrus + sivulle vienti

Asetu etunojapunnerruksen alkuasentoon: varpaat maassa, kädet suorina hiukan hartioita leveämmällä, keskivartalo tiukkana. Vie hartioita kauas korvista. Työnnä sitten ylävartaloa puolelta toiselle joustamalla käsivarsista, kämmenet pysyvät maassa ja keskivartalo tiukkana. Tee vielä punnerrus laskemalla rintakehää kohti lattiaa. Voit tehdä kevennetyn version pitämällä polvet maassa. Mitä pidemmälle sivulle ja alas joustat ylävartaloa, sitä rankempi liike.

Miksi tehoaa: Sivulle vienti parantaa kehonhallintaa ja vahvistaa hartioita, yläselkää ja käsivarsien lihaksia.

 

3. Vatsarutistus + polvikosketus

Asetu selinmakuulle, polvet noin 90 asteen kulmassa ja jalkapohjat maassa, vie kädet takaraivolle. Nosta vatsalihaksilla pää ja yläselkä irti lattiasta. Kosketa sitten täpäkästi oikealla kädellä vasenta polvea ja vasemmalla kädellä oikeaa polvea. Anna keskivartalon kiertyä hiukan mukana ja tunne työ vinoissa vatsalihaksissa. Palaa alas ja toista.

Miksi tehoaa: Polvikosketus vie rasitusta suorien vatsalihasten lisäksi vinoille vatsalihaksille.

 

4. Kyykky + pidot ja pumppaukset

Seiso jalat noin hartianlevyisessä haarassa, kädet voivat olla suorina vartalon edessä hartioiden korkeudella. Pidä keskivartalo tiukkana ja selkä suorana. Laskeudu kyykkyyn työntämällä lantiota taakse ja avaamalla polvia sivulle, reidet ovat ala-asennossa noin lattian suuntaisesti. Pysäytä hetkeksi ja lähde sitten nousemaan ylös korostetun hitaasti puristamalla pakaroita ja työntämällä lantiota eteen. Voit laskea rytmiä: alasmenolla yhteen, pysäytyksellä yhteen, ylöstyönnöllä kolmeen.

Tee vielä pumppauksia: laskeudu kyykkyyn ja tee ala-asennossa muutama pieni jousto.

Miksi tehoaa: Pito ja hidas nousu kyykystä parantaa kehonhallintaa. Myös pakarat ja reidet joutuvat töihin. Pumppaavat joustot kyykyn ala-asennossa lisäävät liikkuvuutta ja parantavat verenkiertoa.

 

Sport-lehden numerossa 9/2017 stressiä poistava ja liikkuvuutta parantava dynaaminen venyttelytreeni. Lisäksi kiireiselle sopiva 6 liikkeen kuntosalitreeni, jolla saat lihasta ja rasva palaa. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi.