Sport
"Vaellusreissuilla on mahtavaa vain kävellä ja jutella."
"Vaellusreissuilla on mahtavaa vain kävellä ja jutella."

Ennen Hanna Leivonniemi ei pitänyt itseään luontoihmisenä. Kaikki muuttui, kun opiskelukaverit houkuttelivat hänet Karhunkierrokselle Kuusamoon. 

Tyyni järvi, ilta-auringon valaisema tunturi, alkava ruska.

Näkymä toissa elokuulta Urho Kekkosen kansallispuistosta on painunut vahvasti Hanna Leivonniemen, 43, mieleen.

– Olimme kahden ystäväni kanssa kävelleet koko päivän ja tuntui, että olemme tosi kaukana kaikesta. Sitten edessä aukeni yhtäkkiä se mieletön maisema, Hanna muistelee.

Lapsena Hanna ei koskaan vaeltanut. Partiossa hän käväisi kerran, muttei innostunut solmuista. Perheen pyöräretket hän muistaa tervanjuontina: piti polkea reidet hapoilla vesisateessa.

"Kävellessä tuli juteltua sellaisia, mitä kaupungissa ei."

Sitten 90-luvun lopulla opiskelukaverit houkuttelivat Hannan ensi kertaa Karhunkierrokselle Kuusamoon. Hän ihastui heti, vaikkei edes pitänyt itseään luontoihmisenä.

– Olikin ihan mahtavaa vain kävellä ja kävellä. Samalla tuli juteltua sellaisia, mitä kaupungissa ei.

Helsingissä asuva Hanna retkeilee myös lähiseudun luontokohteissa, Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa. Talvella tulee kuljettua jäällä Espoon rannoilla.

Lapissa on kuitenkin oma lumonsa.

Hanna on käynyt ystävänsä kanssa muutaman päivän vaelluksilla Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarissa ja Hetta-Pallas-reitillä. Molemmissa on upeat maisemat, mutta kuitenkin helppo kulkea maltillisia viidentoista kilometrin päivämatkoja merkityillä reiteillä. Autiotuvista voi varata etukäteen yöpaikan. Se on tuntunut Hannasta turvalliselta.

– En ole niin kokenut, että uskaltaisin lähteä vaellukselle yksin. En myöskään tykkää sellaisesta, että rämmitään ilman polkuja jossain suolla ja eksytään, hän tunnustaa.

Vastoinkäymisiä vaelluksilla ei ole sattunut. Mitä nyt kerran kaveri ripusti Hannan teknisen urheilupaidan kuivumaan vähän liian lähelle tulta. Sen jälkeen oli yksi vaihtopaita vähemmän.

Vaellus on askeettisuudessaan rauhoittavaa: vain kävellään, jutellaan ja välillä pysähdytään syömään myslipatukkaa tai lämmittämään pussiruokaa.

"Olemme kehittäneet rinkan keventämisen ihan huippuunsa."

– Sekin on hienoa, kun hikisen päivämatkan jälkeen pulahtaa peseytymään jääkylmään järveen tai puroon.

Retkille valmistautumisessa on oma viehätyksensä.

– Olemme kehittäneet rinkan keventämisen ihan huippuunsa. Mietimme tarkkaan jokaisen tulitikun. Sovimme, kumpi ottaa hammastahnan, ja senkin pitää olla ihan loppuun kulutettu. Myös retkimuonat laskemme huolella. Herkuksi saa ottaa vaikka rivin suklaata per ilta. Siitä saa hirveää nautintoa, kun mitoitus menee nappiin!

 

Sport-lehden numerosta 6/17 löydät kolme vinkkiä viikonlopun vaelluskohteiksi, joissa voit  liikkua kävellen, pyörällä tai meloen. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi

Hannan vinkit vaellukseen

  1. Ota kaveri mukaan. Kokeneemman vaelluskumppanin kanssa on varmempi olo. Voit aloittaa vaikka yhden yön retkellä lähimetsässä.
  2. Suunnittele reitti etukäteen. Aloittelijan kannattaa kulkea merkityillä reiteillä. Kun yöpyy autiotuvissa, ei tarvitse kantaa raskasta telttaa eikä huolehtia sen pystyttämisestä.
  3. Pakkaa kevyesti. Melko vähillä vaatteilla pärjää: yksi lyhyt- ja yksi pitkähihainen tekninen paita riittävät ja fleece lisälämmöksi takin alle tauoille. Pussiruoat, joihin sekoitetaan vain vesi, ovat käteviä. Taukoevääksi on hyvä ottaa pähkinöitä, myslipatukoita ja kuivaleipää, kuten varrasleipää. Saaristolaisleipä painaa, mutta säilyy. Lapissa purojen vesi on niin puhdasta, ettei vettä tarvitse erikseen raahata mukana.
Sport
Anni Vallius on ensimmäinen M-L-kokoinen nainen, joka on sijoittunut Fitnessmalli-kisassa.

Annilla on kaksi tavoitetta: laajentaa fitnessmaailman kapeita ihanteita ja saada ihmiset puhumaan peilikuvalleen lempeämmin.

 

Anni Vallius, 30, valittiin hiljattain toiseksi Fitnessmalli-kisassa. Hän on ensimmäinen M–L-kokoinen nainen, joka on sijoittunut kilpailussa. 

Nykyään Anni on sinut kehonsa kanssa, mutta ennen oli toisin. 

– Ennen tuijottelin peiliä kriittisesti ja kiinnitin huomion yksityiskohtiin, niin sanottuihin huonoihin puoliin: taas on keskivartalolla makkara… Olen normaalikokoinen, mutten kuitenkaan hoikimmasta päästä. En sellainen, mitä fitnessmaailmassa on totuttu näkemään.

"En ole sellainen, mitä fitnessmaailmassa on totuttu näkemään."

Anni tunsi itsensä väliinputoajaksi. Pitkään hän ajatteli, ettei hän sovi urheilulliseen muottiin, vaikka hänellä on vuosien työkokemus liikunta-alalta.

 

Kill them with success and bury them with a smile ☺️ #avatraining #erilaisetesikuvat

Henkilön FITNESSMALLI 2017 2.SIJA (@avatraining) jakama julkaisu

Muutamia vuosia sitten Anni kyllästyi itsekritiikkiin ja teki päätöksen. Hän opettelisi puhumaan itselleen lempeämmin ja katsomaan itseään uudella tavalla. 

– Aloin hitaasti tehdä töitä itsetuntoni eteen. Ehkä isoin juttu oli fitnessmallikisaan osallistuminen. Hakuehtoja muutettiin niin, että ensisijaisesti haettiin positiivista somevaikuttajaa. Yllätyksekseni pääsin finaaliin asti, Anni kertoo. 

"Moni tuli sanomaan, että on saanut minusta uskoa itseensä."

Matkan varrella myönteistä palautetta tuli paljon.

– Moni tuli sanomaan, että on saanut minusta uskoa itseensä. Se oli todella voimauttavaa ja tuntui, että olen oikealla asialla. Haluan välittää erilaista kehonkuvaa ja laajentaa ihanteita: varsinkin fitnessmaailmassa käsitys siitä, mikä on hyvinvoiva kroppa, on todella kapea.

Lue lisää: Ahdistaako oma peilikuva? Psykologi paljastaa yleisen ajatuslukon ja kertoo, miten siitä pääsee eroon

Kun Anni lähti itse ajamaan positiivista kehonkuvaa, myös hänen oma suhteensa peiliin muuttui.

– Nyt näen kokonaisuuden, pehmeyden ja naisellisuuden, ja uskallan korostaa hyviä puoliani vaatteilla. En aina välttämättä lisää someen kaikkein imartelevinta ja käsitellyintä kuvaa, vaan annan myös vaikkapa niiden makkaroiden näkyä.

"Annan myös vaikkapa niiden makkaroiden näkyä."

Samalla on muuttunut suhde liikuntaan. Nyt tärkeintä on hyvä olo, ei laihdutus. Jos joskus iskee epävarma olo, juoksulenkin endorfiinit ovat takuuvarma keino lisätä itsevarmuutta.

Anni huomauttaa, että jos elintavat ovat rempallaan ja omassa kehossa on paha olla, saa ja kannattaa tietysti tehdä muutoksia. Mutta ei ulkoiset paineet, vaan hyvä olo edellä, omaa kroppaa kunnioittaen. 

– Minun tai kenenkään ei tarvitse mahtua yhtään mihinkään muottiin. Tärkeintä on se, mitä itsestään ajattelee mielessään. Kropan koosta ei voi oikeasti päätellä juuri mitään.

Lue Sport-lehden numerosta 10/2017, miten opit kohtaamaan ikävät tunteet etkä peitä niitä suorittamiseen. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi.

Sport
Heikot tukilihakset paljastuvat usein ryhdistä.

Tekstariniskan korjaus on helppo täsmäliike, jonka voit tehdä missä vain.

Haikailet ehkä litteää vatsaa tai timmejä käsivarsia. Ehkä muistat treenata vielä coren ja syvät pakaralihaksetkin. Mutta oletko ikinä tullut ajatelleeksi, missä kunnossa kaulasi ja niskasi ovat?

Personal trainer, koulutettu hieroja Tommi Jalomäen mukaan istumatyöläisillä on usein heiveröiset kaularangan lihakset, varsinkin kaulan etupuolella. Siitä voi seurata ajan mittaan kipuja ja jumeja niskaan, kaulaan ja jopa selkään.

Peili vie ongelman jäljille. Heikko kaularanka paljastuu someköyrynä, eli pää roikkuu edessä. Kännykkää räplätessä tai tietokoneella pulma korostuu.

– Huono ryhti kertoo usein siitä, että jossain on heikkoja ja jossain dominoivia lihaksia. Pää painaa monta kiloa, eli jos asento ei ole ryhdikäs, se kostautuu, kun muut lihakset tekevät ylitöitä.

Jalomäen mukaan päätä pitäisi työntää koko ajan vähän taakse, kuin tekisi itselleen kaksoisleuan. Tähän perustuu myös tekstariniskan korjaus, täsmäliike, jolla saat kaulan ja niskan lihaksia aktivoitua ja vahvistettua.


 


 

Tee näin: Seiso selkä suorana ja keskivartalo tiukkana, jalat pienessä haarassa, kädet vartalon sivuilla. Työnnä sitten leukaa niin pitkälle eteen kuin pystyt. Vedä sen jälkeen leuka korostetusti taakse tekemällä itsellesi ”kaksoisleuka”. Tee liikettä usein, monia kertoja päivässä. Tarkoitus ei ole väsyttää lihaksia loppuun asti vaan hakea tuntumaa oikeille lihaksille.

– Tukilihasliikkeet voi tehdä vaikka työpisteellä. Ne ovat myös hyvä lämmittely ennen muuta treeniä, jos haluat saada paremmin tuntumaa lintsaaville lihaksille.

Lue Sport-lehden numerosta 10/17 lisää kehon tärkeistä, unohdetuista tukilihaksista ja nappaa kuuden liikkeen tukilihastreeni, jolla selätät kivut ja jumit. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi.