Tarvittavan magnesiumannoksen saa kuitattua jo yllättävän pienellä ruokamäärällä. 

Suihke, pilleri, vitaminoitu vesi... Magnesiumvalmisteet ovat vallanneet kauppojen hyllyt. Yhä useampi syö magnesiumia lihaskramppeihin, osa varmuuden vuoksi. Moni heistä turhaan, sanoo ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen. 

Magnesium on ravintoaineiden joukossa erikoisuus. Se nimittäin imeytyy poikkeuksellisen hyvin, jopa 90-prosenttisesti passiivisesti. 

Jos napsii magnesiumia pillerinä ja vielä suihkeena paikallisesti, saa helposti liikaa: magnesium nimittäin imeytyy hyvin myös ihon läpi. Eikä mikään ravintoaine ei imeydy määräänsä enempää. Jos esimerkiksi elimistön magnesiumstatus on jo riittävä, lisämagnesiumin popsiminen purkista tai edes suihkeena on rahanhukkaa.

Entä sitten ne lihaskrampit? Orreveteläisen mukaan ne liittyvän harvoin magnesiumvajeeseen.

- Magnesium menee solukalvon läpi ilman kuljetusproteiineja ja tarvittava määrä pääsee  hyvin elimistön käyttöön. Yli tarpeen lisäravinteena tuutattu magnesium jää turhaan suolistoon pyörimään ja vaikuttaa jopa kielteisesti suolistoon.

Usein krampit johtuvat liian kovasta liikunnasta omaan kuntotasoon nähden, eivät magnesiumin imeytymisongelmista.

Yksi banaani takaa jo kolmasosan päivittäisestä magnesiumintarpeesta. Myös täysjyväviljoista, pavuista ja pähkinöistä imeytyy mukavasti magnesiumia.

Tarvitsenko lisäravinteita vai pärjäänkö normiruoalla? Lue Sport-lehden numerosta 2/2018 , jossa asiantuntijat kertovat, miten pärjäät lisäravinteiden viidakossa ja mitä aktiiviliikkuja oikeasti tarvitsee. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtä