Tarvittavan magnesiumannoksen saa kuitattua jo yllättävän pienellä ruokamäärällä. 

Suihke, pilleri, vitaminoitu vesi... Magnesiumvalmisteet ovat vallanneet kauppojen hyllyt. Yhä useampi syö magnesiumia lihaskramppeihin, osa varmuuden vuoksi. Moni heistä turhaan, sanoo ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen. 

Magnesium on ravintoaineiden joukossa erikoisuus. Se nimittäin imeytyy poikkeuksellisen hyvin, jopa 90-prosenttisesti passiivisesti. 

Jos napsii magnesiumia pillerinä ja vielä suihkeena paikallisesti, saa helposti liikaa: magnesium nimittäin imeytyy hyvin myös ihon läpi. Eikä mikään ravintoaine ei imeydy määräänsä enempää. Jos esimerkiksi elimistön magnesiumstatus on jo riittävä, lisämagnesiumin popsiminen purkista tai edes suihkeena on rahanhukkaa.

Entä sitten ne lihaskrampit? Orreveteläisen mukaan ne liittyvän harvoin magnesiumvajeeseen.

- Magnesium menee solukalvon läpi ilman kuljetusproteiineja ja tarvittava määrä pääsee  hyvin elimistön käyttöön. Yli tarpeen lisäravinteena tuutattu magnesium jää turhaan suolistoon pyörimään ja vaikuttaa jopa kielteisesti suolistoon.

Usein krampit johtuvat liian kovasta liikunnasta omaan kuntotasoon nähden, eivät magnesiumin imeytymisongelmista.

Yksi banaani takaa jo kolmasosan päivittäisestä magnesiumintarpeesta. Myös täysjyväviljoista, pavuista ja pähkinöistä imeytyy mukavasti magnesiumia.

Tarvitsenko lisäravinteita vai pärjäänkö normiruoalla? Lue Sport-lehden numerosta 2/2018 , jossa asiantuntijat kertovat, miten pärjäät lisäravinteiden viidakossa ja mitä aktiiviliikkuja oikeasti tarvitsee. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtä 

Sport

Lotta Näkyvä on mukana ensi vuonna esitettävässä Selviytyjissä. Mikä viidakossa pelottaa eniten ja mitkä ovat hänen valttejaan?

Lue myös juttu: 

Sport

Malli Lotta Näkyvä viettää kesäkuun lopulla kolmekymppisiään. Todellinen käännekohta tuli eteen jo vuosi sitten.

Viime kesänä Lotta Näkyvä oli valmistautumassa ystävänsä häihin, kun hänet lävisti voimakas pelko.

– Tuntui kuin en olisi saanut happea ja sekoan. Aviomieheni Kristian sai lähteä häihin yksin, kun jäin sänkyyn makaamaan.

Lotta heräsi siihen, että hän oli vaivihkaa ajanut itsensä uuvuksiin: suorittanut kaksia opintoja ja matkustanut Kristianin luo ulkomaille aina kun mahdollista. Lopulta Lotan isän, Aki Hintsan, kuolema romahdutti korttitalon.

– Sängyssä maatessani ajattelin, etten ansaitse seuraavaa hengitystäni, koska en ole tehnyt mitään sen eteen.

"Suorittaminen ei tee minusta yhtään tehokkaampaa."

Kohtaukset loppuivat vasta, kun Lotta alkoi keskustella itsensä kanssa raivorehellisesti ja käsitellä tunteitaan.

– Olin ollut jopa ylpeä siitä, etten tarvitse lepoa tai vapaapäiviä. Mutta paniikkikohtaukset pakottivat nöyrtymään. Oivalsin, ettei omaa arvoa tarvitse ansaita. Nyt ymmärrän myös, ettei suorittaminen tee minusta yhtään tehokkaampaa.

Enää Lotta ei aloita aamujaan lukemalla sähköposteja, vaan hiljentymällä, meditoimalla ja rukoilemalla. Hän tahtoo rauhoittaa hetken kiittääkseen uudesta päivästä ja siitä, että on elossa.

– Olen hyväksynyt myös sen, että olen aina "work in progress".

Miten Lotta pitää huolta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan? Mikä liikuntalaji koukuttaa hänet extreme-elämyksiin? Lue koko haastattelu Soprt-lehden numerosta 6-7, joka ilmestyy 14.6. Tilaajan voit lukea jutun maksutta osoitteessa digilehdet.fi.