Kuva: Shutterstock / vita khorzhevska
Kuva: Shutterstock / vita khorzhevska

Rakkauskurssilla voi nähdä itsensä uusin silmin – jos uskaltaa ensin katsoa pelkojaan.

Sain huhtikuussa kutsun rakkauskurssille. Kyseessä oli helsinkiläisen rakkausvalmentajan Jenni Kauppilan vetämä kuuden illan kurssi, joka pohjautuu hänen kesäkuussa julkaisemaan Rakastan, siis olen -kirjaan.

Kurssin aikana oli tarkoitus käydä kirja läpi, tehdä yhdessä osa harjoituksista ja ennen kaikkea jakaa omia oivalluksia ja kokemuksia muiden naisten kanssa.
Nimestään huolimatta kurssin tarkoituksena ei ollut opastaa romanttiseen rakkauteen, vaan löytämään rakkaus itsestä.

Uskomukset pintaan

Kuuden viikon aikana käänsimme katseet omaan mieleemme. Miten itse näen itseni, miten muut minut näkevät ja mikä estää minua olemasta oma itseni joka tilanteessa? Katsoimme rohkeasti omia negatiivisia uskomuksia, rooleja, pelkoja, haaveita, rajoja ja unelmia.

Kurssi pakotti pysähtymään ja kohtaamaan omat haasteensa, joita oli ennen taidokkaasti vältellyt monin eri tavoin shoppailusta himotreenaamiseen.

Parasta oli huomata, että myös muut painivat samojen ongelmien kanssa. Monesti kirjan esimerkkitapauksia lukiessa hymy nousi huulille: tuohan on kuin omasta elämästäni!

Kurssi toimi kuin pyörremyrsky, joka laittoi jumiutuneisiin ajatuksiin liikettä ja nosti pinnalle vääristyneitä uskomuksia. Se oli alkusysäys muutokselle.

Vaikka kurssin ja kirjan kaikkea antia ei hetkessä sisäistäkään, tärkeimmät oivallukset ovat jo selvät.

1. Rakkaus ei löydy etsimällä.

Moni sinkku luulee, ettei voi olla onnellinen ennen kuin se ihana tyyppi on löytynyt vierelle. Tragedia onkin siinä, että juuri tämä uskomus estää löytämästä sitä ihanaa tyyppiä.
Kurssilla valkeni lopullisesti se, mitä ikivanha klisee ”onnellisuus on omissa käsissäsi” tarkoittaa. Onnellisuutta tai rakkautta ei voi löytää itsensä ulkopuolelta. Kuten hengitys, se on aina läsnä. Se pitää vain oppia huomaamaan.

2. Pelot kannattaa kohdata.

Omia haasteita on helpompi paeta kuin kohdata. Karu totuus on kuitenkin se, että niistä voi päästä yli vain uskaltamalla kohdata ne. Ikävä tunne, kuten yksinäisyys tai ahdistus, häviää kuitenkin hetkessä, kunhan vain uskallat antaa sen nousta pintaan. Vain epämukavuusalueella voi kehittyä – niin epämukavalta kuin se kuulostaakin.

3. Et ole yksin.

Omia pelkoja ja ihmissuhdehaasteita ei usein kehtaa paljastaa muille, koska kuvittelee, että ne kuulostavat muista oudoilta. Kun ne sitten uskaltaakin sanoa ääneen, yllättyy: muilla on täysin samoja tunteita ja kokemuksia! Jo pelkkä kokemusten jakaminen huojentaa mieltä ja auttaa paremmin hyväksymään haasteensa – ja samalla myös itsensä. Epätäydellisenä ja siksi täydellisenä.

Lue lisää: Jenniemilia: Rakastan, siis olen, WSOY 2014
Seuraava rakkauskurssi alkaa 1.9. Lisätiedot: jenniemilia.fi

Lue myös:

Täältä rakkaus löytyy - rakkausvalmentaja kertoo

Rakkausvalmentaja neuvoo: Näin avaat itsesi rakkaudelle

Sinkku, näin löydät rakkauden

Sport

Lotta Näkyvä on mukana ensi vuonna esitettävässä Selviytyjissä. Mikä viidakossa pelottaa eniten ja mitkä ovat hänen valttejaan?

Lue myös juttu: 

Sport

Malli Lotta Näkyvä viettää kesäkuun lopulla kolmekymppisiään. Todellinen käännekohta tuli eteen jo vuosi sitten.

Viime kesänä Lotta Näkyvä oli valmistautumassa ystävänsä häihin, kun hänet lävisti voimakas pelko.

– Tuntui kuin en olisi saanut happea ja sekoan. Aviomieheni Kristian sai lähteä häihin yksin, kun jäin sänkyyn makaamaan.

Lotta heräsi siihen, että hän oli vaivihkaa ajanut itsensä uuvuksiin: suorittanut kaksia opintoja ja matkustanut Kristianin luo ulkomaille aina kun mahdollista. Lopulta Lotan isän, Aki Hintsan, kuolema romahdutti korttitalon.

– Sängyssä maatessani ajattelin, etten ansaitse seuraavaa hengitystäni, koska en ole tehnyt mitään sen eteen.

"Suorittaminen ei tee minusta yhtään tehokkaampaa."

Kohtaukset loppuivat vasta, kun Lotta alkoi keskustella itsensä kanssa raivorehellisesti ja käsitellä tunteitaan.

– Olin ollut jopa ylpeä siitä, etten tarvitse lepoa tai vapaapäiviä. Mutta paniikkikohtaukset pakottivat nöyrtymään. Oivalsin, ettei omaa arvoa tarvitse ansaita. Nyt ymmärrän myös, ettei suorittaminen tee minusta yhtään tehokkaampaa.

Enää Lotta ei aloita aamujaan lukemalla sähköposteja, vaan hiljentymällä, meditoimalla ja rukoilemalla. Hän tahtoo rauhoittaa hetken kiittääkseen uudesta päivästä ja siitä, että on elossa.

– Olen hyväksynyt myös sen, että olen aina "work in progress".

Miten Lotta pitää huolta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan? Mikä liikuntalaji koukuttaa hänet extreme-elämyksiin? Lue koko haastattelu Soprt-lehden numerosta 6-7, joka ilmestyy 14.6. Tilaajan voit lukea jutun maksutta osoitteessa digilehdet.fi.