Sport
Lenkkien lisäksi Mervi löysi leijahiihdon, jossa pää tyhjentyi ja keho rentoutui. Kuva: Shutterstock.
Lenkkien lisäksi Mervi löysi leijahiihdon, jossa pää tyhjentyi ja keho rentoutui. Kuva: Shutterstock.

Aiemmin liikunta oli ollut Merville pakkopullaa, mutta nyt hän oivalsi, että tärkeintä on löytää oma laji, kuten vaikkapa leijahiihto.

Vuosi sitten kesällä oululainen Mervi Loukusa seisoi lastenvaateliikkeessään kuin nukkuneen rukous. Myynti oli takunnut jo pitkään. Pelko ja epävarmuus veivät yrittäjän yöunet. Mervi säpsähti hereille parin tunnin unien jälkeen tai valvoi läpi yön. Hän oli koko ajan töissä, muttei saanut väsymykseltään oikein mitään aikaiseksi ja unohteli asioita.

– Aivot kävivät öisin ylikierroksilla. Pyörittelin päässäni, miten liikkeille ja työntekijöille käy ja mistä saisin apua. Kroppa tuntui niin raskaalta, että olisin voinut rysähtää lattiasta läpi.

”Kroppa tuntui niin raskaalta, että olisin voinut rysähtää lattiasta läpi.”

Pahimmassa vaiheessa paikat olivat koko ajan kipeänä, jalkoja särki ja sydän tykytti epäsäännöllisesti. Päivät tuntuivat pitkiltä, ja Mervi vain odotti pääsevänsä nukkumaan. Yöt hän pyöri valveilla ja toivoi, että olisi jo aamu.

Jouluna Mervi järjesti itselleen parin päivän loman. Hän makasi sängyssään ja selaili Facebookia. Sitten silmiin osui kaverin julkaisema videopätkä. Tämä kiisi laskettelusuksilla meren jäällä, värikkään leijan vetämänä.

Se sytytti heti kipinän.

– Leijahiihdossa oli niin kova vauhti, että se varmasti tuulettaisi pään!

Liikkeelle vaikka väkisin

Jo joulun välipäivinä Mervi kävi kolmen päivän leijahiihtokurssin tuulisella Oulun Nallikarin jäällä. Hyvään vauhtiin kiihdytellyt hiihtäjä taittaa matkaa jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Toden totta: pää tyhjeni ja mieli ja keho rentoutuivat vauhdissa ensimmäistä kertaa kuukausiin.

Uni oli vieläkin katkonaista, mutta pelolta katkesi terä. Siitä alkoi säännöllinen liikunta.

– Ymmärsin, että minun on pakotettava itseni liikkeelle. Vaikka lähteminen oli työn ja tuskan takana, se kannatti silti.

Leijahiihto palautti mieleen ajat, jolloin Mervi vielä liikkui paljon, söi terveellisesti ja nukkui rauhallisesti.

–Halusin nousta kuopastani ja saada saman terveen ja virkeän olotilan takaisin.

”Merellä annoin tuulen puhdistaa pääni.”

Aiemmin Mervi oli käynyt pikaisesti ja vastahakoisesti pissittämässä Chiko-koiraa tai pyytänyt miestä tai lapsia viemään tämän ulos. Nyt päivittäiset lenkit alkoivat pidentyä tunnin, jopa puolentoista tunnin mittaisiksi. Mervi ja Chiko kiertelivät ympäri Oulun ulkoilualueita ja Nallikarin merenrantaa.

– Metsässä keskityin hengittämään syvään. En kehdannut huutaa, mutta saatoin juosta ja polkea rahahuolia ja epäonnistuneita päätöksiä kenkien alle. Merellä annoin tuulen puhdistaa pääni ja laitoin sen matkaan ajatukset, joita en halunnut enää kantaa. Välillä vain istuttiin koiran kanssa hiekkarannalla luonnon kauneutta ihailemassa.

Pikku hiljaa ulkoliikunta alkoi purkaa pitkään jatkunutta stressiä. Myös unen laatu alkoi kohentua. Parin kuukauden kuluttua Mervi huomasi nukkuvansa jo kuusi tuntia yhtäjaksoisesti.

Ei rääkki vaan nautinto

Mervi teki kollegansa kanssa kaiken mahdollisen yrityksensä pelastamiseksi, mutta helmikuussa se haettiin konkurssiin.

– Oli vaikeaa päästää irti jostain, jonka vuoksi oli uhrannut niin paljon.

Onneksi elämään oli tullut säännöllinen liikunta, joten Mervi päätti satsata siihen lisää. Keväällä hän palkkasi personal trainerin, joka on erikoistunut yrittäjien mentaalivalmennukseen.

– Valmentajan kanssa ymmärsin, että minun pitää harrastaa vain sellaisia lajeja, joista nautin ja nimenomaan ulkona. En ole koskaan pitänyt neljän seinän sisällä treenaamisesta, joten minun ei tarvitse lähteä salille.

”En enää pelkää nukkumaanmenoa, sillä tiedän osaavani nukkua.”

Valmentajan avulla Mervi löysi vielä uusia lajeja.

Hän käy merellä suppailemassa. Lihaskuntotreenin voi hyvin tehdä vaikka liikuntapuistossa.

Päivittäisten koiralenkkien lisäksi viikko-ohjelmaan kuuluu vähintään kolme kertaa urheilua.

Hengitysharjoitukset auttavat rauhoittumaan, jos ajatukset alkavat yöllä kiertää kehää.

Nykyään Mervi toimii puolipäiväisenä myyntisihteerinä ja osa-aikaisena yrittäjänä. Asenne on mennyt uusiksi.

– En enää pelkää nukkumaanmenoa, sillä tiedän osaavani nukkua. Aamulla herään levänneenä ja virkeänä.

Iina Lumiaho ja Paavo Hiltunen ovat paitsi pariskunta myös menestyviä swimrun-kisaajia. Lue juttu Sportista 9/17. Muistathan, että tilaajana voi lukea Sport-lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/sport

 

Mervin vinkit

  • Vaikkei huvittaisi, lähde ulos ja luontoon vaikka väkisin. Koskaan ei kaduta jälkeenpäin.
  • Uni ei häiriinny, kun varaat 2–3 tuntia rauhoittumisaikaa liikunnan jälkeen ennen nukkumaanmenoa.
  • Harrasta lajeja, joista nautit. Liikunnasta ei saa tulla stressiä tai syyllisyyttä.
Sport

Fitness-lavat ovat saaneet jäädä vähäksi aikaa, sillä Mari keskittyy nyt hevosiinsa. Salilla hän kävi viimeksi kaksi vuotta sitten.

Mari Valosaari oli vielä keltanokka, kun hän voitti fitnessin maailmanmestaruuden vuonna 2009. Alla oli vasta vajaa vuosi kurinalaista syömistä ja treenausta.

– Siihen asti olin elänyt, miten halusin. Olin syönyt surutta suklaata, karkkia ja pizzaa.

Mari aloitti fitnessin ystäviensä suosittelusta. Hyppäys tuntui helpolta, koska ruokaa sai edelleen syödä paljon. Mari seurasi kuuliaisesti ohjeita – kerran jopa hankaluuksiin asti.

Ruokavalioni takia jäin ilman romanttista kosintaa.

Pariisin kisamatkalla vuonna 2012 nykyinen aviomies Jontte yritti kosia Maria Eiffel-tornin huipulla.

– Jontte intti, että käydään nopeasti ylhäällä, mutta katsoin kelloa ja totesin, että pakko palata hotellille tankkaamaan. Ruokavalioni takia jäin ilman romanttista kosintaa.

Kun Mari odotti esikoistyttöään Milaa, syömistä piti säätää jälleen. Marilla todettiin paha suolistosairaus. Lääkehoidon lisäksi hän jätti ruokavaliostaan viljatuotteet ja maidon.

– Uskon, että tauti pysyy näin vähän paremmin aisoissa.

Kun Mila oli vuoden vanha, Mari tankkasi kolmen tunnin välein ja valmistautui yhdeksänsiin bikini fitness -kisoihinsa.

– Söin kisadieetillä samaa ruokaa Milan kanssa eli normaalia kotiruokaa: perunaa, pastaa, kanaa, kasviksia ja salaattia. En ole koskaan käyttänyt paljoa proteiinilisiä.

Salitreenin tilalle tulivat hevoset

Reilu vuosi sitten Mari sai toisen lapsensa ja perhe muutti Espoosta Nummelaan. Samalla toteutui pitkäaikainen haave omasta hevostilasta.

– Salilla en ole käynyt yli kahteen vuoteen. Hevosten hoitaminen käy pienestä treenistä. Kannan eläimille heiniä läpi pihan välillä siten, että kädet ovat suorina sivuilla, Mari virnistää.

Kauraleipää syön aamu- ja välipalaksi helppouden takia.

Kahden lapsen äitinä suurin haaste on, että ehtii saada edes jotain murua rinnan alle ennen kuin se häviää parempiin suihin.

– Saan harvoin syödä aterian yksin alusta loppuun. Usein jompikumpi lapsista käy haukkaamassa osan ruoastani. Välillä minulle jää jopa nälkä, Mari naurahtaa.

Mari yrittää noudattaa mahdollisimman pitkälle fitnessruokavaliota, vaikka lähitulevaisuuden tavoitteena ei ole kisaaminen. Tärkeintä on, että jotain tulee laitettua suuhun kolmen tunnin välein.

Aamu alkaa usein lasten rakastamilla banaanipannukakuilla, joiden päällä on maapähkinävoita ja hilloa. Vuokrakanoilta saa kananmunia munakkaaseen. Arkiruokaa ovat kana, kasvikset ja riisi sekoitettuna sekä gluteeniton pasta ja jauhelihakastike. Ainoa ruoka, jonka Mari ostaa valmiina, ovat pinaattiletut.

– Pakko myöntää, että nykyään suurimman osan aikaa menen sieltä, missä aita on jo kaatunut. Kauraleipää syön aamu- ja välipalaksi helppouden takia. Mielelläni hifistelisin ja tekisin supersmoothieita, jos aikaa olisi.

Menen sieltä, missä aita on jo kaatunut.

Suklaan ja karkin Mari jätti jo vuosia sitten kisadieetillä. Yhdestä herkusta hän ei kuitenkaan luovu.

– Nutellaa rakastan yli kaiken, sen avattuani syön purkillisen kahdessa päivässä.

 

Ravitsemusasiantuntija Laura Toivola kommentoi Marin ruokavaliota: 

"Rohkeasti lisää kaloreita"

Energiaa Mari näyttää saavan välillä turhan niukasti. Joinain päivinä saanti on laskennallisesti vain noin 1 500 kilokaloria, joka kattaa ehkä vain Marin perusaineenvaihdunnan. Ruokamääriä kannattaa välillä lisätä: se varmistaa, että keho toimii optimaalisesti.
Mari kommentoi saamaansa palautetta: 
 
Hyvin menee

  • Syöminen vaikuttaa rutinoituneelta, mikä helpottaa aktiivisessa arjessa.
  • Mari pitää yllä jaksamista tasaisella ateriarytmillä.
  • Mari huolehtii riittävästä proteiininsaannista aterioilla, mikä ylläpitää kylläisyyttä.
  • Gluteenittomassa ruokavaliossa täysjyväinen kauraleipä on hyvä valinta.


Paranna vielä

  • Lisää joillekin päiville rohkeasti kaloreita.
  • Kasviksia on vähänlaisesti puolen kilon päiväsuositukseen nähden.
  • Kuidun sekä joidenkin vitamiinien
  • ja kivennäisaineiden saanti jääkin alakanttiin.
  • Marjat ja hedelmät monipuolistaisivat ruokavaliota.
  • Näkyvää rasvaa (öljyjä, levitteitä) ei juurikaan ole, ja Marin kannattaakin lisätä ruokavalioon
  • pehmeän rasvan lähteitä.

Mari kommentoi saamaansa palautetta:
Olen miettinytkin, että hedelmiä ja marjoja tarvitsisin enemmän. Ehkä tämä palaute saa minut oikeasti lisäämään niitä ruokavaliooni. Suolistoni ei kestä raakoja kasviksia, mutta yritän lisätä niitä kypsennettynä lautaselle. Öljyä ja levitettä käytän, mutta en muistanut merkitä niitä. Leivän päällä käytän voi-oliiviöljylevitettä ja lihat paistan öljyssä.


Muistathan, että tilaajana voi lukea Sport-lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/sport

Sport
Jos kroppasi nälkäsignaalit toimivat jämptisti, voit onnitella itseäsi.

Syö vain nälän mukaan vai syö säännöllisesti – kumpi ohje pitää painon kurissa?

Toiset vannottavat säännöllistä ruokarytmiä, toiset kehon kuuntelua. Kumpaan oikein pitäisi uskoa, jos haluaa pitää painon kuosissa ja pysyä terveenä?

– Jos kuulut niihin onnekkaisiin, joiden paino ja vireys pysyy hyvänä nälän mukaan syömällä, jatka niin, summaa laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

Nälän mukaan syöminen vaatii rutkasti kehon kuuntelua, joka ei kaikilta onnistu. Palssan mukaan nälkäsignaalit menevät helposti sekaisin esimerkiksi laihdutuksen tai tunnesyömisen takia. Stressikin sotkee herkästi kropan viestiliikennettä.

– Silloin kannattaa mieluummin suosia kelloa. Kun opettelee syömään 3–5 tunnin välein, kehon viestit lähtevät monesti toimimaan, Palssa kannustaa.

Lue lisää: Tunnista oikea nälkä! 7 vinkkiä fiksumpaan syömiseen

Pientä nälkääkään ei tarvitse pelätä. Pelko ajaa helposti napostelemaan varmuuden vuoksi silloinkin, kun keho ei tarvitsisi ruokaa. Jos olo on hyvä, voit rohkeasti testailla, mikä rytmi itsellesi sopii parhaiten.