Sport
Kalottireitillä Pohjois-Lapissa syksyllä 2011. Vaikka kulkeminen on paikoin hankalaa, sydän vetää karuihin maisemiin yhä uudestaan.
Kalottireitillä Pohjois-Lapissa syksyllä 2011. Vaikka kulkeminen on paikoin hankalaa, sydän vetää karuihin maisemiin yhä uudestaan.

Parasta on luonnon hiljaisuus ja rauhoittava vaikutus. Vaelluksella kaikki turha riisutaan, Sini Malminiemi sanoo.

Vähintään pari kertaa kuukaudessa jyväskyläläiset Sini ja Riku Malminiemi, 30, pakkaavat rinkkansa ja suuntaavat Keski- ja Itä-Suomen metsiin retkeilemään. Lisäksi joka vuosi tehdään yksi tai kaksi yli viikon vaellusta, useimmiten Lappiin ja yleensä kaksistaan.

Yhdessä eräily hoitaa myös suhdetta.

– Arjen murheet jäävät kotiin ja luonto rauhoittaa. Riku on paras vaelluskaveri, koska hänen seurassaan ei tarvitse olla pirteä tai sosiaalinen. Voimme olla yhdessä ja hyväntuulisina hiljaa, Sini kuvailee.

Sinin työ ekologina on maastopainotteista, joten jo opiskeluaikoina tuntui fiksulta osallistua vaelluskurssille. Siellä opittiin, mikä kumma kapine rinkka oikein on ja kuinka maastossa kokataan muutakin kuin makkaraa tikunnokassa.

– Hurahdin heti retkeilyyn. Mielenmaisemani kiteytyy isoihin järviin, karuihin kalliorantoihin ja kuiviin mäntymetsiin.

Vuosien varrella varusteita on kertynyt jo kiitettävä määrä.
Vuosien varrella varusteita on kertynyt jo kiitettävä määrä.

Tulevan aviomiehensä Sini sai nopeasti houkuteltua maastoon. Ensin harjoiteltiin lyhyitä pätkiä Kuusamon Karhunkierroksella. Syksyllä 2011 kaksikko suuntasi ensimmäiselle yhteiselle yli viikon vaellukselle Lapin Kalottireitille. Sini oli harrastusmielessä suorittanut erä- ja luonto-oppaan tutkinnon, joten hän uskalsi viedä aloittelijan taivaltamaan osittain myös polkujen ulkopuolelle.

– Turvallisuuden vuoksi sovimme, että kummankin näkemyksiä kuunnellaan, mutta viime kädessä Riku luottaa minun arviointikykyyni.

Meni päiviä ilman muita ihmiskontakteja. Ensimmäisenä yönä seuraa piti matalalla teltan ympärillä kaartellut pöllö.

– Maagiset hetket erämaassa muistaa lopun elämäänsä, Sini toteaa.

Vuosi 2017 otettiin vastaan UKK-puiston Itä-Kairassa.
Vuosi 2017 otettiin vastaan UKK-puiston Itä-Kairassa.

Myös vastoinkäymiset jäävät mieleen. Samaisella vaelluksella Rikun vaelluskenkien reunat alkoivat repsottaa ja toisesta oli pohja tippua irti. Kenkiä paikkailtiin ilmastointiteipillä ja kursittiin kasaan neulalla ja karhunlangalla.

– Joten kuten ne koossa pysyivät loppuun saakka. Uusilla, vielä muotoutumattomilla vaelluskengillä en voinut lähteä, sillä pelkäsin niiden hiertävän, mutta lahot popot olivat myös väärä valinta, Riku naurahtaa

Vastoinkäymisistä huolimatta reissu aiheutti kroonisen Lappi-kuumeen.

– Pohjoisessa voi kokea ainutlaatuisia hetkiä, kuten löylyt erämaasaunalla talvipakkasilla. Toisaalta luonto yllättää lähempänäkin: yö taivasalla kotimme läheisyydessä, Jyväskylän korkeudella revontulien loisteessa oli upea.

Jes! Haltin huipulla vuonna 2011.
Jes! Haltin huipulla vuonna 2011.

Perusasioista ei voi tinkiä, jotta jaksaa samoilla metsässä.

– Vaelluksella kaikki turha riisutaan, on vain juotava, syötävä, levättävä ja pidettävä itsensä lämpimänä, Sini listaa.

– Samalla oppii myös tunteman kroppansa. Tärinä kielii kylmyydestä, johon eivät aina vaatteet auta. Silloin on pysyttävä liikkeessä ja haukattava jotain, jotta lihakset saavat energiaa lämmöntuottoon.

Vaikka Sinillä on takana jo yli kymmenen vuotta vaellusta Suomen kansallispuistoissa ja erämaissa, harrastukseen ei kyllästy. Askelia saisi kertyä vielä enemmän.

– Haaveilen tosi pitkien vaellusten tekemisestä, hän paljastaa.

– Pohjois-Ruotsin tunturialueella kulkeva 425 kilometriä pitkä Kungsleden kiinnostaa. Unelmieni täyttymys olisi vaeltaa Meksikon rajalta Kanadaan kulkeva yli 4000 kilometriä pitkä vaellusreitti Pacific Crest Trail, josta on tehty leffojakin.

 

Sinin ja Rikun vinkit

Varustaudu hyvin. Huonosti nukutun yön jälkeen jalka painaa ja kiukuttaa, joten satsaa kunnon varusteisiin. Lue retkeilykirjoja ja -blogeja ja hanki vähän varusteita kerralla, laatuun panostaen.

Älä ahnehdi kilometrejä. Usein päivämatkat tulee suunniteltua liian pitkiksi, sillä hankala maasto, haastava sää tai loukkaantuminen voivat jarruttaa. Täysi autiotupa saattaa vaatia kävelyä seuraavalle tai yöpymään ulkosalla.

Syö ja juo ajoissa. Nälän ja janon iskeminen kielivät jo energiahukasta, mikä voi olla maastossa petollista, kun keskittyminen herpaantuu.

Top 3 kohteet

  • Itä-Kaira, Kemihaaran erämaa-alue, Itä-Lapissa, n. 200 km.
  • Kolin reitit, Pohjois-Karjala, n. 80 km.
  • Kalottireitti, Pohjois-Lappi, n. 800 km.