Sport

Lydia Palo innostui liikunnasta, kun alle löytyi juuri oikea pyörä.

Jostain se tunne tuli. Kropassa ei ollut enää hyvä olla. Lydia Palo työskenteli puutarhurina, ja kehoon oli pikkuhiljaa tullut jäykkyyksiä ja kunto huonontunut.

– Työ on osin monotonista ja yksitoikkoista, joten myös selkäkivut vaivasivat.

Lydia kokeili ensin juoksua ja joogaa. Puolen tunnin hölkkä sujui, mutta lenkin jälkeen ei ollut hyvä olo. Jooga jäi rahapulan ja muuton vuoksi.

Sattumalta tutulta löytyi kevättalvella 2011 vuosikausia varastossa seissyt kippurasarvinen pyörä.

"Ensilenkilläni hiekkateillä hihkuin kuin varsa laitumella."

–  Hioin ja maalasin rungon keltaiseksi ja sain kunnostus­apua. Ensilenkilläni hiekkateillä hihkuin kuin varsa laitumella. Juuri tällaista liikettä keho oli kaivannut.

Lydia ryhtyi pyöräilemään työmatkansa, 10 kilometriä suuntaansa.

– On taianomaista polkea aamukuudelta kaupungin läpi. En enää tarvitse kahvisaavillista ennen lapion upottamista multaan, eivätkä mielialat heittele päivän mittaan.

Kotimaisemiin oli kiva tutustua pyörän selässä. Pääkaupunkiseudun pyöräkartta toimi hyvänä oppaana. Lapsuudesta tuttu liikuntamuoto tuntui nautinnolliselta, ei pakkopullalta, kuten juoksu. Liikkumaan oli helppo lähteä koska vain ja säädellä matkaa ja tempoa fiilisten mukaan.

Pyöräilykeväänä löytyi myös puoliso.

Ensimmäisenä pyöräilykeväänä löytyi myös puoliso – pyörän selästä, mistäs muualtakaan.

–  Olimme tutustuneet töiden kautta, mutta pyörätreffeillä suhde syveni. Juhannuksena pyöräilimme yöretkelle Lassilasta Fiskarsiin, 180 kilometriä. Mies sai heti tottua kiukutteluuni, kun uuden urheilukelloni oletusasetuksena ollut tahtihälytys ei lopettanut ärsyttävää piippaustaan.

"Syömisiäni en juuri muuttanut"

Koska Lydia pyöräili ajan, jonka oli ennen istunut bussissa, autossa tai sohvalla, hän laihtui vuoden aikana 15 kiloa.

– Syömisiäni en juuri muuttanut. Kyllä pidemmillä pyörälenkeillä maistuu korvapuusti.

"Pidemmillä lenkeillä maistuu korvapuusti."

Lydia osallistuu aktiivisesti Helsingin Pyöräilijöiden yhteistapahtumiin. Erityisesti leppoisat sunnuntailenkit ovat mieleen, jolloin tapaa tuttuja.

Pyöräseikkailut ovat rohkaisseet lisää, ja Lydia on aloittanut sirkuskoulun.

– Enää en pelkää, että jalat sotkeentuisivat tai hyytyisin ryhmäliikunnassa.

Muutama vuosi sitten Lydialla todettiin rasitusastma. Lääkitys ei kuitenkaan haittaa liikuntaharrastusta. Päinvastoin.

–  Liikunta auttaa pitämään vaivan kurissa, mikä motivoi polkemaan.

Vuodessa kilometrejä kertyy noin 5 000. Hän on ollut mukana Suomen Team Rynkeby God Morgon -hyväntekeväisyysjoukkueen Pariisin-matkalla, jolla poljetaan viikossa 1 200 kilometriä. Haaveissa on taittaa joskus Britteinsaaret päästä päähän.

–  En silti tahdo liittää harrastukseeni ryppyotsaisuutta. Hyvien pullakahvien pitää mahtua joka lenkkiin.

Sport-lehden numerossa 5/18 pienten lasten äidit kertovat, miten he ovat onnistuneet raivaamaan aikaa liikunnalle. Tilaajana voit lukea lehden maksutta osoitteessa digilehdet.fi.

 

Ikimuistoisimmat reissut

 

Fillarilla kahvituvalle

Ensimmäinen pitkä, 30 kilometrin lenkki Bembölen kahvituvalle aurinkoisessa vappusäässä. Rakastuin heittämällä pyöräilyyn!

 

Huimaa nousua Belgiassa

1,3 km pitkä Mur De Huyn nousu Belgiassa vuonna 2015. Mäki on jyrkimmillään 26 prosenttia, mutta kertaakaan en hypännyt satulasta.