Kuva: Jussi Vierimaa
Kuva: Jussi Vierimaa

Turkulaiset Saara Laaksonen ja Emilia Leppänen vetävät nyt crossfitä miesten painoilla ja takovat voittoja kotiin.

Tässä he ovat, maamme kovimmat crossfit-naiset. Tämän vuoden Suomen mestari Saara Laaksonen ja SM-kakkonen Emilia Leppänen. Turkulaiset treenikaverukset, jotka valmentavat ja harjoittelevat yhdessä 3–4 kertaa viikossa.

Viime toukokuussa voimakaksikko tsemppasi toisensa huippusuorituksiin lajin epävirallisissa EM-kisoissa.

Mutta millaisia uhrauksia vahvuus on vaatinut?

Miesten nöyryyttäjät

Yhteistreeneissä Turun crossfit-salilla hikoilee parikymmentä miestä ja naista. Pukuhuoneen seinällä komeilevat Saaran ja Emilian EM-nimiplakaatit.

Salin puolella naiset tsemppaavat yhteistreeneissä siinä missä muutkin. He myöntävät, että miesten kanssa tulee helposti kisailtua.

– Ollaan vedetty miesten painoilla ja voitettu, Emilia kertoo.
– Miehet heittävät läppää, että taas tuli nöyryytys, hän nauraa.

Emilia on peitonnut salin kundit muun muassa 24 kilon kahvakuulasvingissä ja tuplanaruhypyissä.

– Ja mä lupaan voittaa kaikki käsilläkävelyssä, Saara huikkaa. Hän arvioi, että ainakin 40 metriä menee kepeästi.

Leuanvedot yrjöttivät aluksi

Kolme vuotta sitten oli toisin. Joukkuevoimisteluun ja tanssiin keskittynyt Emilia ei ollut käynytkään salilla. Hän kuuli crossfitistä tutultaan ja lupasi tulla ensimmäiselle peruskurssille, kun Turun-sali avataan. Emilia tykästyi lajiin heti, vaikka haasteita riitti.

– Aluksi en saanut yhtäkään leuanvetoa millään keinolla. Pelkkä ajatus niistä sai aikaan yrjöefektin.

Emilia ei luovuttanut – ja leuka ylitti tangon ensimmäistä kertaa kolmen kuukauden päästä.

Nyt Emilia tikkaa leukoja kuin vanha tekijä.

Crossfit parasta lääkettä

Saaran harrastustaipaleen alku ei ollut sen pehmeämpi. Kolme vuotta sitten hän lähti kannustamaan crossfitissä kisaavaa poika­ystäväänsä Karjalan kovin -kisoihin. Tarkoitus oli vain katsoa mittelöitä, mutta yhtäkkiä hän oli itsekin kisaamassa.

– En tiennyt liikkeistä mitään, paikat tulivat tosi kipeiksi ja koko touhu tuntui ihan älyttömältä.

Crossfit-untuvikko tuli kolmanneksi, mutta vannoi, ettei enää ikinä. Toisin kävi.

Aiemmin SM-tasolla seiväshypyssä ja nyrkkeilyssä kisannut Saara loukkasi solisluunsa treeneissä. Poikaystävä sai ylipuhuttua Saaran antamaan crossfitille uuden mahdollisuuden, jotta treenivamma paranisi. Kun tekniikka tuli tutuksi, innostus kasvoi ja solisluukin parani täysin.

Kisoissa oltava valmis kaikkeen

Emilia taas päätti keskittyä crossfitiin murrettuaan nilkkansa tanssitreeneissä. Vajaan puolen vuoden crossfittailun jälkeen nilkka oli taas kunnossa.

Molempia kiehtovat lajissa eniten sen monipuolisuus ja nopeat tulokset.
– Oman kehittymisen näkee nopeasti ja konkreettisesti painoista tai mittaamalla aikaa, Emilia sanoo.

– Seiväshyppykisoissa tiesin tasan tarkkaan, mitä tapahtuu. Mutta crossfit-treeneissä ja -kisoissa pitää olla valmis kaikkeen. Se pitää mielenkiinnon ja motivaation yllä, Saara lisää.

Mättöpäivää ja lepoa

Saara ja Emilia tutustuivat toisiinsa kisaryhmän treeneissä.
– Onpa voimakas ja aika hiljainen tyttö, Emilia muistaa miettineensä.
– Emppu taas oli silloinkin äänekäs ja nauravainen, Saara muistaa.

Crossfitissä treenataan koko kroppaa tasapuolisesti pareittain: kumpikin laskee toistoja ja tsemppaa toista vuorotellen. Saara ja Emilia antavat toisilleen myös tekniikkavinkkejä treeneissä. Toinen huomaa virheet helpommin kuin itse.

– Me ei olla missään maailman parhaita, vaan tasaisen vahvoja kaikessa. Juuri se on crossfitin idea, Saara sanoo.

Kova treeni vaatii myös kovan hölläilyn. Viikkoon kuuluu aina kehonhuoltoa, kaksi lepopäivää ja yksi mättöpäivä, jolloin voi syödä mitä haluaa kanawingseistä jäätelöön. Crossfitporukka käy yhdessä testaamassa myös muita lajeja, kuten wakeboardingia eli vesilautailua.

Vaikka treeneissä painetaan tosissaan, niiden jälkeen nautitaan elämästä.
– Olen oppinut sen, että kun ei jaksa nousta portaita, on parempi pitää lepopäivä, Emilia hymyilee.

Toisiaan täydentävät kirittäjät

Saara ja Emilia ovat yhtä mieltä siitä, että moni treeni olisi jäänyt kesken ilman toisen tai ryhmän tsemppiä. He täydentävät toisiaan myös taidoiltaan. Saaran vahvuus on käsivoimat, Empun taas jalkavoimat.

– Saara vetää leukoja kuin aropupu, ja saan siitä itsekin virtaa: pystyn, kun toikin pystyy!

Emilian maastavedot isoilla painoilla taas tsemppaavat Saaraa ylittämään itsensä.

– Olen monesti ajatellut, että jokin paino on liian painava. Mutta kun Emppu nostaa sen, tajuan, että pystyn itsekin, Saara sanoo.

Hän uskoi joskus, että 60 kilon tempaus olisi hänelle mahdoton. Nyt tangossa on ollut jo yli 70 kiloa.
– Enää ei voi sanoa, että mikään olisi mahdotonta.

Katso myös:

Supertehokas crossfit-treeni - katso videot!