Sport
Uutta uraa joogan parissa ei ole tarvinnut katua.
Uutta uraa joogan parissa ei ole tarvinnut katua.

Saisiko hyvinvointialalta itselleen ammatin? Johanna Pawli irtisanoutui työstään ja aloitti uuden uran joogayrittäjänä.

 

Moni haaveilee uudesta urasta hyvinvointibisneksessä, sillä hyvä olo kiinnostaa ja palvelut myös myyvät. Ensin tulivat life coachit eli elämäntaidon valmentajat, jotka auttavat ihmisiä hallitsemaan arkeaan ja saavuttamaan unelmiaan. Nyt parempaa oloa voi tavoitella joogaretriitin, energiahoitojen tai hengitysvalmentajan avulla. 

– Hyvinvointipalveluiden käyttö on arkipäiväistynyt viimeisen viiden vuoden aikana, toteaa Jarno Lemmelä TrainerLabista.

– Terveystuloksia halutaan nopeasti, jotta jää enemmän aikaa perheelle ja kulttuuriharrastuksille.

"Terveystuloksia halutaan nopeasti."

Ei ihme, että alan tekijäpuolelle on tunkua. Joku puutuu leipäduuniinsa ja etsii vaihtelua muovaamalla harrastuksesta työn, toinen on kokenut huikean elämäntapamuutoksen ja tahtoo kannustaa muita samaan.

– Omakohtainen innostus yhdistää kaikkia alan tekijöitä. Sitkeys, tarmokkuus, rohkeus ja mutkattomuus, Lemmelä listaa.

Hyvinvointiyrittäjä tuottaa lähes aina aineetonta palvelua kohdaten asiakkaan intiimisti. Hän myy mielikuvan maaliin pääsystä ja tekemisen riemusta.

– Henkilökemioiden on toimittava, sillä ilman sosiaalisia taitoja ei pärjää.

Kuka on asiantuntija?

Luulot pois heti alkuun: hyvinvointialalle on helppo tulla, mutta toinen tarina on se, kuinka alalla pärjää.

Siinä missä yritysmaailmassa syynätään tutkintoja, hyvinvointimaailmassa pelataan mielikuvilla. Siksi personal trainerin sporttinen olemus on paras käyntikortti. Antti Kasanen Valmennuskeskus Publicista sanoo suoraan, että viime vuosina yrittäjien näkyvyys on ajanut koulutuksen ohi.

– On kinkkistä, että ennen asiantuntijatitteli ansaittiin käymällä koulut, tekemällä kymmenen vuotta hommia ja kirjoittamalla kirja. Nyt kuka tahansa voi lyhyen kurssin päätteeksi nimittää itseään "asiantuntijaksi". Hyvä blogi yhdistettynä mututuntumaan voi olla yrittäjän cv. Se tekee palveluiden vertailun hankalaksi.

Hyvinvointialalle on helppo tulla, mutta toinen tarina on se, kuinka alalla pärjää.

Valmennuskeskus Public ei ota kantaa aloittelevan yrittäjän liikeideaan ja osaamiseen vaan auttaa häntä menestymään: tekemään liiketoimintasuunnitelmaa, rajaamaan järkevän asiakasryhmän ja kartoittamaan kilpailijat. Hyvinvointialalle tähtäävien valmennukset ovat olleet niin suosittuja, että heille on järjestetty ihan omia ryhmiä.

Helppouden harha

Aloitteleva yrittäjä saattaa kärsiä kavereiden luomasta helppouden harhasta: koska he ovat joviaalisti täpinöissään liikeideasta, koko maailma on. Kasanen pudottaa pilvilinnoista:

– Aluksi on hankala löytää asiakkaita, jotka maksavat palvelusta 50–100 euroa tunti plus alvin. Sen halvemmalla ei kuitenkaan voi osaamistaan myydä, jos meinaa elää kitkuttelematta.

Aloitteleva yrittäjä ei laske työtuntejaan.

Aloitteleva yrittäjä ei laske työtuntejaan. Kun puhelin soi, siihen pitää vastata. Itsensä voi vetää nopeasti piippuun, jos ei merkitse kalenteriin aikaa itselle.

– Vapaapäivät ovat lepoa, eivät kirjanpitotuskailua varten, Kasanen sanoo tiukasti. Jotta voi keskittyä asiantuntijuuteensa, paperitöiden ja markkinointihommien vastuuta on jaettava.

Joogasta uusi ura

Johanna Pawli, 44, on esimerkki rohkeasta hypystä uuteen. Hän työskenteli ekonomina, kunnes kroppa alkoi reagoida työmäärään. 

– Suorituskeskeisyys hallitsi töitäni ekonomina. Ajoin kehoani jumiin ja kärsin uupumuksesta. Joogan avulla sain hetkeksi laskettua kierroksia alas ja hengitin kevyemmin.

Johanna oli aina harrastanut joogaa ja hakenut koulutusta ulkomailta saakka.

"Muut opiskelivat ekonomin täydennysopintoja, minä opiskelin aina joogaa."

– Muut opiskelivat ekonomin täydennysopintoja, minä opiskelin aina joogaa. Sitten huomasin, että kakkoskotikaupungissani Hangossa ei ollut yhtään joogakoulua. Löysin vanhan saunatilan ja ryhdyin pitämään siellä viikonloppuisin tunteja, joita kutsuin joogan laboratoriokokeiksi. Porukka löysi paikalle kauppoihin jakamieni ilmoitusten ja Facebook-myllytyksen turvin.

Viisi vuotta sitten Johanna löysi Hangosta joogaretriitteihin sopivan tilan. Hän päätti kokeilla siipiään. 

– Irtisanouduin työstäni ja perustin Merijoogan. Nimi tupsahti mieleeni kävellessäni merenrannassa, joka on minulle rakas paikka. Nyt saleillamme Hangossa, Helsingissä ja Espoossa on tunteja yinjoogasta ilmajoogaan. On vapauttavaa lähteä töihin joogapöksyissä kauluspaidan sijaan. Alun 24/7-aherruksen jälkeen olen oppinut delegoimaan töitä ja ottamaan omia lomia. Keskityn itse kursseihin, joissa pääsen parhaiten lähelle asiakkaita.

Muistathan, että tilaajana voi lukea Sport-lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/sport

 

Sport
Jenni herkuttelee juustoilla ja makkaroilla, harvemmin makealla.
Jenni herkuttelee juustoilla ja makkaroilla, harvemmin makealla.

”Elämästä kuuluu nauttia”, on suositun tv- ja radiojuontajan motto. Nyt hän piti ruokapäiväkirjaa. 

Jos Jenni Alexandrova saisi valita, hän suuntaisi työpäivän jälkeen mieluummin saunaan ja sohvalle kirjan kanssa kuin urheilemaan. Satsaus omaan personal traineriin kannatti: urheilusta on tullut osa arkea, ja treenin voimin kiireistä aikataulua jaksaa paremmin. Myös ruokavalio petraantui.

– Treenien aloittamisen jälkeen olen lisännyt ruokavaliooni merkittävästi lämpimiä kasviksia. Aikaisemmin söin ne lähinnä kylminä salaatin seassa.

Nautiskelu on edelleen sallittua. Vapaaillan juontaja viettää mieluiten ystäviensä ympäröimänä ja maistelee uutta à la carte -menua. Fine diningiin saattaa upota satoja euroja kuukaudessa.

– Onhan se aika tyyristä, mutta elämästä kuuluu nauttia. En keksi parempaa tapaa viettää aikaa. Toisaalta en kuluta rahaa yökerhoihin.

Onnistuneeseen ravintolakokemukseen kuuluvat sommelierin valitsemat viinit ja lasten alkoholittomat drinkit. Kahdeksanvuotiaan poikansa juontaja on opettanut avarakatseiseksi.

Pikkaisen nieleskelimme, kun 350 euron lasku saapui pöytään.

– Olen onnekas äiti, sillä juuri koskaan ei ole tullut hyitä. Poikani rakastaa jopa oliiveja ja sinihomejuustoa.

Kutkuttavat makuelämykset ohjaavat myös lomakohteiden valintaa. Yksi lempikeittiöistä on Ranska, jonne suuntautui viime kesän lomareissu yhdessä avomiehen kanssa. Eräässä luksushotellissa pariskunnan oli tarkoitus nauttia ainoastaan lasilliset, mutta he tilasivat hetken mielijohteesta pienet salaatit ja muutaman palan sushia.

– Pikkaisen nieleskelimme, kun 350 euron lasku saapui pöytään, mutta maksoimme kiltisti puoliksi, Jenni nauraa.

Arkisyömisissä Jenni tyytyy vähempään. Aamulla heti herättyään hän nakkaa veteen C-poretabletin ja juo kolme kuppia kahvia.

Poikansa hän kantaa peiton sisässä aamiaispöytään, jossa on bulgarianjogurttia marjojen kera.

– Itselleni ruoka ei aina maistu aamuisin, mutta toista se on sitten, jos joskus saa nauttia hotellin aamiaisesta pitkän kaavan mukaan.

Treeninsä Jenni tekee aina aamulla, jotta hikoilemisen jälkeen pääsee suoraan lounaalle. Keittiössä hän ei juuri viihdy. Arkiruoka syntyy nopeasti, ja smoothiet hän ostaa valmiina. Yksinkertaisimmillaan illallinen koostuu kylmäsavulohesta, tomaatista ja kurkusta. Kylkeen tulee köntti bulgarianjogurttia.

– Olen nopean arkiruoan ystävä. Tykkään kokata, jos minulla on siihen aikaa.

Jenni herkuttelee pähkinöillä, makkaroilla ja juustoilla. Joskus hän syö karkkipussin jämät, jotka ovat jääneet pojalta.

– En ole ikinä ollut makean perään. Ravintolassakin tilaan jälkiruoaksijuustolautasen.

Olen nopean arkiruoan ystävä.

Muutamia linjanvetoja Jenni on tehnyt. Leivästä hän luopui viime kesänä. Energiatasot kohenivat niin, ettei keittiön hyllyiltä löydy enää muita viljatuotteita kuin hapankorppuja. Myös maito on jäänyt kokeilun kautta pois.

– Akneni on parantunut, kun olen luopunut maidosta. En tosin tiedä johtuuko se siitä, koska syön edelleen juustoja, Jenni virnistää.

Ravitsemusasiantuntija Laura Toivola kommentoi Jennin ruokavaliota

”Satsaa kuitupitoisiin kasviksiin”

”Kun illan viimeinen ateria on kovin aikaisin, yöllinen paastoaika venähtää pitkäksi. Jos esimerkiksi treenaa tavoitteellisesti, iltapala ennen nukkumaanmenoa voi säästää lihasproteiinia hajoamasta ja edistää palautumista päivän rasituksesta. Hiilihydraatteja sisältävä iltapala saattaa myös auttaa nukahtamaan. Raskas ja rasvainen ilta-ateria taas voi häiritä unta.”

Hyvin menee

  • Terveellinen kokonaisuus, jossa on myös nautintoa mukana.
  • Kivasti erilaisia kasvikunnan tuotteita, muutakin kuin salaattia ja kurkkua.
  • Ihailtavan monipuolisesti marjoja aamuisin ja suositusten mukaan kalaa.

Paranna vielä

  • Täysjyväviljaa ei ole, mikä vähentää kuidun saantia. Satsaa vielä enemmän muuhun kuitupitoiseen, kuten pähkinöihin, siemeniin, palkokasveihin, kaaleihin ja marjoihin.
  • Välipalalle voisi harkita proteiinipitoista lisää.
  • Raudan saanti jää alle suositusten. Hyvin imeytyvää hemirautaa saa lihasta ja kalasta. Kasvikunnasta raudanlähteitä ovat täysjyvä, palkokasvit ja tummanvihreät kasvikset.
  • Laskennallisesti enemmänkin voisi syödä, mutta toki oma fiilis ja kehon nälän ja kylläisyyden tunteet kertovat paljon.

Jenni kommentoi saamaansa palautetta

”Rauta tuli yllätyksenä”

”Kiva kuulla, että ruokavalio on suhteellisen kunnossa. Tiedostan, että välipaloja minun kannattaisi lisätä. Raudan saannin vähyys tuli yllätyksenä, en ole edes ajatellut moista. Siihen aion nyt kiinnittää huomiota.”

Muistathan, että tilaajana voi lukea Sport-lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/sport

 

Sport
Tuija Pehkonen on opetellut rauhoittumaan myös hengitysharjoitusten avulla.
Tuija Pehkonen on opetellut rauhoittumaan myös hengitysharjoitusten avulla.

Toimittaja-juontaja Tuija Pehkonen kauhistui tajutessaan, kuinka paljon hän vietti aikaa sosiaalisessa mediassa.

Muutama kuukausi sitten Tuija Pehkonen, 32, latasi Moment-nimisen sovelluksen. Moment seuraa automaattisesti älypuhelimen käyttöä ja sitä, kuinka paljon käyttäjä viettää aikaa minkäkin sovelluksen parissa.

– Olin järkyttynyt lukemista: olin somessa kolmesta neljään tuntia päivässä, joskus jopa viisi! Sen jälkeen aloin tietoisesti vähentää somenkäyttöä.

Sovelluksesta on ollut konkreettista hyötyä. Nyt päivittäinen some-tuntien määrä alkaa useimmiten kakkosella, joskus jopa ykkösellä.

– Onhan se edelleen ihan törkeä aika, mutta parannusta entiseen.

"Jos lähden esimerkiksi kävelylle, jätän kännykän kotiin tai laitan sen älä häiritse -tilaan."

Tuija kertoo tajunneensa vasta nyt, miten paljon jatkuva sosiaalisessa mediassa pyöriminen on vaikuttanut hänen ajatteluunsa.

– Ei ole ihme, että mieli on koko ajan vähän sotkuinen, kun viettää noin paljon aikaa somessa. Koko ajan tulee ärsykkeitä ja pitää olla tsekkaamassa jotain. Se tekee minut levottomaksi.

Nyt Tuija pitää tietoisesti taukoja puhelimen räpläämisestä.

– Jos lähden esimerkiksi kävelylle, jätän kännykän kotiin tai laitan sen älä häiritse -tilaan.

 

Miten Tuija on oppinut nauttimaan yksinäisyydestä? Mitä hän ajattelee ulkonäöstään? Lue koko haastattelu Sport-lehden numerosta 8, joka ilmestyy 2.8. Tilaajan voit lukea jutun maksutta osoitteessa digilehdet.fi.