Sport
Älypuhelimeenkin voi kehittyä addiktio, tutkija muistuttaa.
Älypuhelimeenkin voi kehittyä addiktio, tutkija muistuttaa.

Jatkuva älypuhelimen näpräily muuttaa kehoamme ja aivojamme. Mutta pitäisikö siitä olla huolissaan? Ainakin, jos kehosi ja aivosi viestittävät niin.

Milloin viimeksi katsoit elokuvan tai luit kirjan kappaleen alusta loppuun vilkaisematta puhelinta? Ehkä jo alkutekstien aikana tulee pakottava tarve tarkistaa uudet viestit. Ihan nopeasti vain!

Aivotutkija Mona Moisala puhuu heinäsirkan mielestä, joka ei pysy hetkeä aloillaan. Se on yhä useamman vitsaus. Yksi tärkeä syy on jatkuva älylaitteen näprääminen.

– Kun nopeatempoinen, jännittävä tekeminen on koko ajan käden ulottuvilla, ei tarvitse koskaan keskittyä pitkäjänteisesti.

Onko älylaite isäntä vai renki?

Aivot ovat muovautuvat. Jos räpläily korvaa hitaan tekemisen, mieli oppii levottomaksi.

Ruutuaika ei ole automaattisesti huono asia, mutta äärimmillään se alkaa tehdä hallaa sosiaaliselle elämälle ja jaksamiselle. Moisalan mukaan moni kertoo, ettei pysty enää esimerkiksi lukemaan kirjaa alusta loppuun.

– Oleellista on kysyä, onko älylaite isäntä vai renki. Jos ei enää pysty vastustamaan impulssia ja päättämään itse, milloin puhelinta käyttää, kannattaa pysähtyä.


Kestätkö tylsyyttä?

Levottomuus ei asu pelkästään älypuhelimessa. Arkemme on muuttunut nopeatempoisemmaksi. Eteen tulee jatkuvasti viestejä, ilmoituksia ja uutisia, joihin reagoida.

– Myös työelämä on sirpaloitunut ja hektistynyt. Se luo illuusiota siitä, että pitää olla koko ajan tavoitettavissa, Moisala pohtii.

Kun someryhmät ja sähköposti huutavat huomiota samaan aikaan, voi tulla tunne, ettei niitä voi jättää huomiotta, muuten jää jostain tärkeästä paitsi. Näpräily luo illuusiota ahkeruudesta, vaikka todellisuudessa multitasking vähentää tehokkuutta.

– Myös kynnys sietää tylsyyttä voi alentua. Jos joutuu olemaan ilman älypuhelinta, voi tulla ahdistus, jopa tunne, ettei ole mitään tekemistä.

Mitä pahaa tapahtuisi, jos vastaisin vasta tunnin päästä?

Silloin kannattaa hengittää syvään ja tehdä ajatusleikki. Mitä pahaa tapahtuisi, jos vastaisinkin vasta tunnin päästä?

Pienillä pysähtymisillä heinäsirkan mielen voi tyynnyttää. Kuten mikä tahansa elämänmuutos, se vaatii tietoista päätöstä ja treeniä.

Takaisin omaan kehoon

Kun kiinnostava sisältö vie mennessään, keho unohtuu. Ehkä tunnin päästä havahtuu, että tuli jäkitettyä kumarassa, liikahtamatta.

– Älylaitteen huono puoli on, että se vie huomiota pois kehosta: missä asennossa olen tai onko syke koholla, Moisala toteaa.

Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvolan mukaan viattomin seuraus on ohimenevä niskajumi. Pitkän ajan kuluessa asento voi muuttua, jopa pysyvästi. Etukumara asento rassaa kehoa selän välilevyistä sormenpäihin saakka.

– Voi olla, että lopulta lihastasapaino muuttuu. Hyvää, ryhdikästä keskiasentoa ei saakaan enää haettua. Pää ja leuka jäävät eteen ja niska jännittyy.

Moni ajattelee, että kun kipaisee päivän päätteeksi lenkille tai joogaan, kehonhuolto on sillä hoidettu.

"Jos könöttää paikallaan kaksi tuntia, tunti rankkaa liikuntaa ei korvaa sitä."

– Jos könöttää paikallaan kaksi tuntia ja selaa puhelinta, tunti rankkaa liikuntaa ei korvaa sitä. Mieluummin kannattaa ajatella, että käyttää laitetta paremmassa asennossa ja tauottaa tiheään.

Sihvolan mukaan ongelma ei ole älylaite itsessään vaan se, miten sitä käyttää.

– Pitää harjoitella ja asettaa tietoisesti rajoja. Ajastinsovelluksen voi asentaa muistuttamaan tauon pitämisestä, ja opetella oikaisemaan selän aina välillä.

Kun vie huomiota tietoisesti takaisin kehoon, mielikin pääsee vähitellen mukaan ja juurtuu takaisin tähän hetkeen.

– On tärkeä taito osata olla vain. Jos ottaa minuutinkin lepoa puhelimelta, se on aina pieni treeni aivoille. Ne yhteydet, joita haluamme vahvistaa, vahvistuvat, Mona Moisala toteaa.

Aitoa vai feikkionnea?

Älypuhelimelle maalaillaan myös turhia uhkakuvia. Ei esimerkiksi ole näyttöä siitä, että näpräily heikentäisi aivoja. Oikein käytettynä se voi toimia hyvänä tsempparina ja auttaa rentoutumaan.

– Esimerkiksi maltillinen pelaaminen voi tutkitusti kehittää tiettyjä aivotoimintoja. Ja yhteydenpito läheisiin somen kautta voi tehdä paljon hyvää, Moisala huomauttaa.

Avainsana on maltillinen.

Avainsana on maltillinen. Jos tuntuu, että luurista on vaikea irrottautua, kannattaa tarkistaa motiivit. Onko puhelin tyynyn vieressä tai treffeillä pakonomaista sijaistoimintaa, pakoreitti ikävien tunteiden tai tylsän hetken varalle?

– Kokeile vaikka pieniä kännykkäpaastoja, jos se tuntuu yhtään luontevalta. Se ehkä antaa etäisyyttä ja saa pohtimaan, miten puhelin vaikuttaa omaan arkeen.

Pienet paastot pakottavat keksimään oheistoimintaa. Lukeminen ja liikunta ovat loistavia, koska ne kehittävät ja ravitsevat aivoja ja juurruttavat hetkeen.

– Uskon, että emme ole aidosti onnellisia, kun luemme Facebook-feediä. Olemme onnellisia, kun vietämme aikaa perheen kanssa, koemme yhteyttä luontoon tai esteettisen elämyksen konsertissa.