Sport
Älypuhelimeenkin voi kehittyä addiktio, tutkija muistuttaa.
Älypuhelimeenkin voi kehittyä addiktio, tutkija muistuttaa.

Jatkuva älypuhelimen näpräily muuttaa kehoamme ja aivojamme. Mutta pitäisikö siitä olla huolissaan? Ainakin, jos kehosi ja aivosi viestittävät niin.

Milloin viimeksi katsoit elokuvan tai luit kirjan kappaleen alusta loppuun vilkaisematta puhelinta? Ehkä jo alkutekstien aikana tulee pakottava tarve tarkistaa uudet viestit. Ihan nopeasti vain!

Aivotutkija Mona Moisala puhuu heinäsirkan mielestä, joka ei pysy hetkeä aloillaan. Se on yhä useamman vitsaus. Yksi tärkeä syy on jatkuva älylaitteen näprääminen.

– Kun nopeatempoinen, jännittävä tekeminen on koko ajan käden ulottuvilla, ei tarvitse koskaan keskittyä pitkäjänteisesti.

Onko älylaite isäntä vai renki?

Aivot ovat muovautuvat. Jos räpläily korvaa hitaan tekemisen, mieli oppii levottomaksi.

Ruutuaika ei ole automaattisesti huono asia, mutta äärimmillään se alkaa tehdä hallaa sosiaaliselle elämälle ja jaksamiselle. Moisalan mukaan moni kertoo, ettei pysty enää esimerkiksi lukemaan kirjaa alusta loppuun.

– Oleellista on kysyä, onko älylaite isäntä vai renki. Jos ei enää pysty vastustamaan impulssia ja päättämään itse, milloin puhelinta käyttää, kannattaa pysähtyä.


Kestätkö tylsyyttä?

Levottomuus ei asu pelkästään älypuhelimessa. Arkemme on muuttunut nopeatempoisemmaksi. Eteen tulee jatkuvasti viestejä, ilmoituksia ja uutisia, joihin reagoida.

– Myös työelämä on sirpaloitunut ja hektistynyt. Se luo illuusiota siitä, että pitää olla koko ajan tavoitettavissa, Moisala pohtii.

Kun someryhmät ja sähköposti huutavat huomiota samaan aikaan, voi tulla tunne, ettei niitä voi jättää huomiotta, muuten jää jostain tärkeästä paitsi. Näpräily luo illuusiota ahkeruudesta, vaikka todellisuudessa multitasking vähentää tehokkuutta.

– Myös kynnys sietää tylsyyttä voi alentua. Jos joutuu olemaan ilman älypuhelinta, voi tulla ahdistus, jopa tunne, ettei ole mitään tekemistä.

Mitä pahaa tapahtuisi, jos vastaisin vasta tunnin päästä?

Silloin kannattaa hengittää syvään ja tehdä ajatusleikki. Mitä pahaa tapahtuisi, jos vastaisinkin vasta tunnin päästä?

Pienillä pysähtymisillä heinäsirkan mielen voi tyynnyttää. Kuten mikä tahansa elämänmuutos, se vaatii tietoista päätöstä ja treeniä.

Takaisin omaan kehoon

Kun kiinnostava sisältö vie mennessään, keho unohtuu. Ehkä tunnin päästä havahtuu, että tuli jäkitettyä kumarassa, liikahtamatta.

– Älylaitteen huono puoli on, että se vie huomiota pois kehosta: missä asennossa olen tai onko syke koholla, Moisala toteaa.

Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvolan mukaan viattomin seuraus on ohimenevä niskajumi. Pitkän ajan kuluessa asento voi muuttua, jopa pysyvästi. Etukumara asento rassaa kehoa selän välilevyistä sormenpäihin saakka.

– Voi olla, että lopulta lihastasapaino muuttuu. Hyvää, ryhdikästä keskiasentoa ei saakaan enää haettua. Pää ja leuka jäävät eteen ja niska jännittyy.

Moni ajattelee, että kun kipaisee päivän päätteeksi lenkille tai joogaan, kehonhuolto on sillä hoidettu.

"Jos könöttää paikallaan kaksi tuntia, tunti rankkaa liikuntaa ei korvaa sitä."

– Jos könöttää paikallaan kaksi tuntia ja selaa puhelinta, tunti rankkaa liikuntaa ei korvaa sitä. Mieluummin kannattaa ajatella, että käyttää laitetta paremmassa asennossa ja tauottaa tiheään.

Sihvolan mukaan ongelma ei ole älylaite itsessään vaan se, miten sitä käyttää.

– Pitää harjoitella ja asettaa tietoisesti rajoja. Ajastinsovelluksen voi asentaa muistuttamaan tauon pitämisestä, ja opetella oikaisemaan selän aina välillä.

Kun vie huomiota tietoisesti takaisin kehoon, mielikin pääsee vähitellen mukaan ja juurtuu takaisin tähän hetkeen.

– On tärkeä taito osata olla vain. Jos ottaa minuutinkin lepoa puhelimelta, se on aina pieni treeni aivoille. Ne yhteydet, joita haluamme vahvistaa, vahvistuvat, Mona Moisala toteaa.

Aitoa vai feikkionnea?

Älypuhelimelle maalaillaan myös turhia uhkakuvia. Ei esimerkiksi ole näyttöä siitä, että näpräily heikentäisi aivoja. Oikein käytettynä se voi toimia hyvänä tsempparina ja auttaa rentoutumaan.

– Esimerkiksi maltillinen pelaaminen voi tutkitusti kehittää tiettyjä aivotoimintoja. Ja yhteydenpito läheisiin somen kautta voi tehdä paljon hyvää, Moisala huomauttaa.

Avainsana on maltillinen.

Avainsana on maltillinen. Jos tuntuu, että luurista on vaikea irrottautua, kannattaa tarkistaa motiivit. Onko puhelin tyynyn vieressä tai treffeillä pakonomaista sijaistoimintaa, pakoreitti ikävien tunteiden tai tylsän hetken varalle?

– Kokeile vaikka pieniä kännykkäpaastoja, jos se tuntuu yhtään luontevalta. Se ehkä antaa etäisyyttä ja saa pohtimaan, miten puhelin vaikuttaa omaan arkeen.

Pienet paastot pakottavat keksimään oheistoimintaa. Lukeminen ja liikunta ovat loistavia, koska ne kehittävät ja ravitsevat aivoja ja juurruttavat hetkeen.

– Uskon, että emme ole aidosti onnellisia, kun luemme Facebook-feediä. Olemme onnellisia, kun vietämme aikaa perheen kanssa, koemme yhteyttä luontoon tai esteettisen elämyksen konsertissa.

 

Sport

Älä kiirehdi, vaan valmistaudu käsilläseisontaan huolellisesti. Samalla treenaat monipuolisesti koko kehoa. 

Oletko aina tahtonut oppia käsilläseisonnan, mutta et ole uskaltanut? Treeni kannattaa aloittaa pienestä ja edetä vaihe vaiheelta, kun on ensin hankkinut riittävästi lihasvoimaa ja liikkuvuutta valmistavilla harjoituksilla. Muuten saatat loukata itsesi. Onnistut harjoittelemalla 4–6 viikon ajan, ennen kuin siirryt varsinaiseen käsilläseisontaan.

Käsien ja ranteiden pienet lihakset joutuvat käsilläseisonnassa koville. On siis hyvä aloittaa treeni lämmittelemällä ja vahvistamalla näitä lihaksia. Kahdella yksinkertaisella liikkeellä pääset alkuun!

Lämmittely 1

Asetu nelinkontin ja levitä sormet. Nosta kämmeniä siten, että sormet pysyvät latti­assa. Laske taas alas. Tee hallittuja pumppauksia. Hartiat pysyvät paikoillaan kämmenten yläpuolella, voima tulee kyynärvarren lihaksista. Tee 3–5 sar­jaa, 15–20 toistoa.
 

Lämmittely 2 

Aseta vasen kämmen­selkä lattiaa vasten ja oikea käsi tueksi. Pidä kyynärpää suorana. No­jaa kevyesti taaksepäin kunnes tunnet veny­tyksen. Pidä huoli, ettei ranteeseen satu. Tee kevyttä pumppausta 15–20 sekunnin ajan. Vaihda kättä. Toista 3–5 kertaa. Tee päivittäin, mielellään parikin kertaa päiväs­sä. 

 

Pidä ranteiden lämmittelyliikkeet mukana koko ohjelman ajan, myös silloin, kun lisäät mukaan edistyneempiä harjoituksia. Seuraavassa osassa 

 

Asiantuntijana CompactFit Movement Centerin päävalmentaja Jukka Rajala.

Lähde mukaan Sport-lehden käsilläseisontahaasteeseen! Seuraa meitä Instagramissa @sportlehti ja Facebookissa /sportlehti. Saat treenivinkkejä, joiden avulla opit käsilläseisonnan asteittain ja 4–6 viikon päästä uskallat heittää jalat kohti kattoa! 

Sport

Käsilläseisonta treenaa monipuolisesti koko kehoa. Kerromme 6 syytä, miksi kannattaa heittää tossut kohti taivasta.

1. Hiirikäsi paranee

Päätteen ääressä työskentelevä saattaa kärsiä hiirikädestä, tenniskyynärpäästä, rannekanavaoireyhtymästä tai jostakin tulehduksellisesta vaivasta.
Monet käsien vaivat helpottaisivat, jos käsivarsien aineenvaihdunta paranisi. Se paranee käsien lihaksia käyttämällä. Käsilläseisonnan valmistavat
harjoitteet ovat tehokasta käsijumppa. Jos kädessä ei ole akuuttia tulehdusta, puutumisen tai kivun tunne voi kadota muutamassa päivässä.

2. Näppivoimat kasvavat

Käsillä seisoessa joudut puristamaan sormia lattiaa vasten, mikä vahvistaa sormia ja kyynärvarsia. Arjessa tarvitsemme otevoimaa aina kun kannamme kauppakasseja tai nostamme raskaita esineitä.

3. Ryhti on uljaampi

Käsilläseisonta ei onnistu, ellei olkanivelen liikkuvuus ole kunnossa. Jos on ehtinyt istua muutaman vuoden huonossa ryhdissä tietokoneen ääressä,
olkanivelten liikkuvuus on todennäköisesti rajoittunut. Siksi käsilläseisontaan valmistaudutaan avaamalla kohmettuneita niveliä. Samalla harjoitteet
parantavat lapatukea ja vahvistavat koko hartiarengasta. Ne ovat myös hyvän ryhdin rakennuspalikoita.


4. Koko kroppa saa treenin 

Voisi kuvitella, että käsillään seisova tarvitsee lähinnä käsivoimia, mutta suoritus vaatii yllättävän kokonaisvaltaista ponnistusta. Kaikki lihakset sormista nilkkoihin kontrolloivat asentoa. Syvät selkärankaa tukevat lihakset, keskivartalon lihakset ja myös jalat tekevät töitä.

Ylösalainen asento sekoittaa asentoaistin. Käsilläseisonnassa oman kehon hahmottaminen on haastavaa. Harjoittelun alkuvaiheessa kannattaa varmistaa treenikaverilta, onko suoralta tuntuva asento oikeasti suora, tai tallentaa harjoituksensa videolle.

5. Notkoselkä korjaantuu

Käsilläseisonnassa ranka on mahdollisimman suora, eli alaselässä ei ole notkoa. Asento vaatii paitsi voimaa, myös tietoisuutta lantion ja alaselän asennosta. Kun alat kiinnittää huomiota alaselän asentoon myös arjessa, neutraali asento löytyy helpommin. Alaselän kaari ei saa olla liian notko eikä liian suora, vaan jotain siltä väliltä. Käsilläseisonnan harjoittelu on täsmähoitoa notkoselälle, sillä se vahvistaa alaselän lihaksia ja opettaa kontrolloimaan alaselän ja lantion asentoa.

6. Hymyilet enemmän 

Kun saat lopulta kammettua itsesi ryhdikkääseen ja hallittuun käsilläseisonta-asentoon, suupielet kääntyvät hymyyn. Tempun hallinta tuottaa
lapsenomaista onnistumisen iloa. Myös aikuiset nauttivat uusista taidoista, vaikka eivät sitä aina tiedostakaan!

Asiantuntijana CompactFit Movement Centerin päävalmentaja Jukka Rajala.

Lähde mukaan Sport-lehden käsilläseisontahaasteeseen! Seuraa meitä Instagramissa @sportlehti ja Facebookissa /sportlehti. Saat treenivinkkejä, joiden avulla opit käsilläseisonnan asteittain ja 4–6 viikon päästä uskallat heittää jalat kohti kattoa!