Kuvat
Shutterstock
Välillä pinna kiristyy töissä, kiitos kollegoiden. Kuva: Shutterstock
Välillä pinna kiristyy töissä, kiitos kollegoiden. Kuva: Shutterstock

Me Naisten kysely paljasti, millaisista asioista työpaikoilla yleensä syntyy ristiriitoja.

Vietämme työpaikalla yhteensä keskimäärin 30 vuotta elämästämme. Noihin vuosiin mahtuu varmasti kaikenlaista, konflikti jos toinenkin.

Kysyimme lukijoiltamme, miten heidän työpaikallaan riidellään ja sovitaan. Kyselyyn vastasi 114 henkilöä, joista 101 oli naisia.

Suurin osa vastaajista kertoi työskentelevänsä naisvaltaisella alalla. Ehkä osittain siitä syystä myös vastauksissa korostuivat juuri naiskollegojen väliset konfliktit. Useampi vastaaja kertoi huomanneensa uransa aikana, että riitoja ja kuppikuntaisuutta syntyy erityisesti naisvaltaisilla työpaikoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Miesten kanssa työskentely sujuu loistavasti. Naiset ovat kovia valittamaan ja tiuskimaan toisille työntekijöille. Ristiriitatilanteita syntyy harvemmin, koska fiksuimmat pitävät päänsä kiinni. Itse saan nuorena naisena kuunnella vanhemmilta naisilta törkeää tiuskimista päivittäin, 26-vuotias nainen kertoo vastauksessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

60-vuotias nainen kyselyyn vastannut nainen oli niin ikään työskennellyt sekä nais- että miesvoittoisessa työpaikassa ja tehnyt saman huomion.

– Miesten kanssa ei tullut koskaan ongelmia. Vaihdoin naisvaltaiseen, ja jo ensimmäisenä päivänä tuli ongelmia. Työkaverini oli tottunut työskentelemään omassa huoneess,a ja nyt minut laitettiin jakamaan tämä huone. Painostus oli niin kovaa, että en pystynyt keskittymään työhöni.

Päteminen ärsyttää

Vastauksista käy ilmi, että eniten riitoja työpaikoilla aiheuttavat näkemyserot siitä, miten työtehtävät tulisi hoitaa. Ristiriitoja aiheuttivat muun muassa erilaiset työtavat ja toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, missä järjestyksessä työtä kannattaisi tehdä. Esiin nousivat työpaikkojen ”pätijätyypit”, joiden mielestä on vain yksi oikea tapa tehdä asiat – heidän tapansa.

– Ristiriitatilanteita on paljon, ja ne koskevat pääosin sitä, kenellä on sanavaltaa ja kenellä ei. Kaksi ihmistä hoitaa samaa asiaa, ja molemmat ovat sitä mieltä, että hänen tapansa on parempi, 43-vuotias sihteerinä työskentelevä nainen kuvailee.

Skismaa aiheuttaa myös työtehtävien jakautuminen epätasaisesti työntekijöiden kesken. Vastaajat kertoivat työpaikkojen epätasa-arvoisista asetelmista, joiden pyörittjänä toimii usein esimies.

– Muutamat työntekijät ovat esimiehen sukulaisia tai hyviä ystäviä, ja heitä kohdellaan eri tavalla kuin muita. Esimies kertoo heille asioita ennen muita, myös sellaisia, jotka eivät heille edes kuuluisi. Työajat eivät koske heitä samalla tavalla kuin muita, ja esimies keskustelee ystäviensä kanssa esimerkiksi toisten siirroista, ennen kuin kyseessä oleva henkilö edes tietää asiasta, 46-vuotias palkanlaskijana työskentelevä nainen kertoo.

Eriarvoinen kohtelu aiheuttaa skismaa monilla työpaikoilla. Kuva: Shutterstock.
Eriarvoinen kohtelu aiheuttaa skismaa monilla työpaikoilla. Kuva: Shutterstock.

Useissa vastauksessa korostuivat myös yhteensopimattomien persoonallisuuksien aikaansaamat konfliktitilanteet. Kyselyn mukaan temperamenttisten luonteiden yhteentörmäykset ovat arkipäivää monella suomalaisella työpaikalla. Joissakin tapauksissa ongelmia onnistuu aiheuttamaan yksi kollega, jonka luonne koetaan hankalaksi.

– Yksi henkilö osaa pilata kaiken ilmapiirin. Ei tervehdi, mitätöi osaamisesi. Kun on paha päivä, kaikki sen tuntevat nahoissaan, 54-vuotias naisopettaja kirjoittaa vastauksessaan.

Suora puhe ratkaisee riidat

Riitojen selvittämisessä suositaan suoraa puhetta.

Yli puolet vastaajista kertoi käsittelevänsä riitatilanteet ottamalla asian suoraan puheeksi työkavereiden kanssa. Vain harva tunnusti harrastavansa selän takana puhumista ja ristiriitojen hautomista itsekseen.

Moni kertoi kokevansa kasvokkain puhumisen reiluimmaksi tavaksi, mutta totesi myös, ettei esimiehelle puhuminen ratkaise mitään. Esimiesten konfliktinratkaisutaitoja moitittiin useissa vastauksissa.

– (Riidat) lakaistaan maton alle. Esimies on aina oikeassa, eikä hänen kanssaan kannata yrittää keskustella, myyntialalla työskentelevä 40-vuotias nainen kertoo.

Useimmissa tapauksissa riidat oli kuitenkin pystytty aina ratkomaan.

Vastaajat korostivat muun muassa kompromissien tärkeyttä ja huumorin merkitystä. 33-vuotiaan media-alalla työskentelevän naisen mukaan suora puhe toimii parhaiten silloin, kun keskustelun sävy pidetään ystävällisenä.

– Pyrin kohtaamaan kumppanin, ottamaan etäisyyttä (jotta asiat riitelevät, ei ihmiset) ja ymmärtämään toisen näkemystä. Pyydän anteeksi, jos aihetta on. Muulloin yritän selittää, miksi toimin kuten toimin ja miksi tekisin niin uudestaankin.

Monet korostivat sitä, että vaikka riitoja ei saa jättää muhimaan pitkäksi aikaa, pölyn kannattaa antaa kuitenkin antaa laskeutua.

– Itse tilanteessa en välttämättä osaa sanoa niitä oikeita sanoja. Kun tilanne on rauhoittunut, ratkaisen asian järkevästi keskustelemalla, 29-vuotias varhaiskasvatuksen opettaja kertoo.

Pientä kärhämää syntyy lähes aina, kun kyse on ihmisistä. Onneksi useimmat työpaikkojenkin riidoista ovat ratkaistavissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla